Tuolle päivälle olikin siunaantunut hakukokeita melkein enemmän kuin laki sallii. Toivottavasti pk-puolelle saadaan järkevä koordinointisysteemi noihin ettei menisi koepaikkoja hukkaan, tuollakin oli nyt koiria nipin napin puolet siitä mitä koe olisi vetänyt.

Mutta siis, kokeeseen. Tuusulan, Hyvinkään yms lähimaastojen sijasta me päädyttiin Haminaan, korvattiin tuolla Frescolta jokunen viikko sitten väliin jäänyt etsintäkoe samassa paikassa.

Voi ja avo lähtivät ensin henkilöhakuun. Me Mustin kanssa viimeisenä viidestä koirasta. Meitä ennen kukaan ei löytänyt ja ilmaissut kaikkia kolmea ukkoa, omituista. Vaan ei kun maastoon.

Maasto oli aika avointa, kumpareista. Korkeuseroja oli muttei mitenkään kiipeämiseen asti. Keskilinja nousi "vinoon" kumpareen päälle ja oli itsellekin jotenkin hankala hahmottaa. Kuten ilmeisesti koirillekin. Pistotin ensin oikealle, koira lähti ihan mihin sattuu. Toinen yritys ja sama. Vaihdoin vasemmalle, meni jotenkuten muttei ihan kulmaan. Uusi yritys oikealle, nyt teki ihan nätin piston jonne kyllä otti vähän vauhtia alueen ulkoupuolelta. Vielä vasemmalle pisto vähän takaviistoon, kävi tosi kaukana, sivurajalta alueen ulkopuolellakin todennäköisesti.

Sitten oikealle, nosti maalimiehen n 100 metristä. Hyvä ilmaisu.

Sitten pisto vasemmalle josta taisi kanssa nousta maalimies, kai se about tuo pisto oli. Ilmaisu ihan kamalan huono, hau hau ja pätkis. Pääsin perille kuitenkin. Piilona hyvin peitetty roskis kalliolipan takana.

Nyt lähestyttiinkin jo radan loppua. Pisto taas vasemmalle ja maalimies takakulmassa ryteikössä. Ilmaisu taas törkeän huono. Piilona vanerilaatikko.

Ukkopisteet 148, ilmaisut taisivat olla 10, 4, 4 eli legendaarisen huonot. Työskentely oli muutenkin Mustiksi omituista, koira oli hyvin kuulolla mitä ei yleensä ole.  Mutta ei mennyt sinne minne halusin, yleensähän tuo menee hienosti ja suoraan. Oli käynyt kakkosmaalimiehellä aikaisemmin (ennen ykkösen ilmaisua?) mutta lähtenyt kun olin huutanut juuri kun tuli piilolle. Ei ihan Mustin tapaista.
No, ei auta. Oltiin kuitenkin kahdeksan koiran kokeessa ainoa kolme ukkoa löytänyt ja ilmaissut eli ei kai tässä auta valittaa.

Sitten takaisin Rotikon mutaiselle pihalle ja esineruutuun. Ruutu tasaista selkeää metsää. Kaksi pistoa, kaksi esinettä ja 29 pistettä, vähän mälväsi tuodessa.

Ja tottikseen. Parina collienarttu. Seuraaminen alussa ihan hyvää, sakarassa kontakti tippui ja koira hukkui jonkun kerran. Henkilöryhmässä ei kehumista.
Liikkeestä istu ok.
Liikkeestä maahan ei taaskaan (prkl) meinannut mennä, annoin toisen kovan käskyn. Luoksetulo edelleen pysäytyspaikalta eteenpäin hidas, tuli sentään eteen.
Liikkeestä seiso suht ok, oli liikauttanut kai paria jalkaa jossain vaiheessa.
Tasamaanoudon palautus lenkin kautta, saisi tuoda paljon suoremmin. Luovutuksessa varasti sivulle.
Hyppynoudossa kosketti molempiin suuntiin, jäi seisomaan luovutuksessa eikä istunut tiukallakaan tuijotuksella. Mikä noita kisaluovutuksia oikein vaivaa??
Estenouto ok.
Eteenmenossa kaksi maahankäskyä ja edistystä valmistelevassa, meni sentään suoraan.

Pisteet 81. Tottis oli aika identtinen edellisten kokeiden kanssa, samoja virheitä toistetaan näköjään kokeissa koko ajan. Sikaärsyttävää, nuo kun eivät tule treenissä esille.

Mutta hei, koulari HK2 plakkariin kuitenkin, hipii!

Nyt about puolen vuoden lomalle toko- ja pk-kisaamisesta, jos saataisi nuo virhekohdat kuntoon jollain konstilla.

Tuomareina Vesa Häkkinen (esineet, tottis) ja Jussi Hämäläinen (ukot).

Etsintäkokeeseen kera Mustin. Kerrassaan mukava koeilma, maa oli kosteahko ja ilma aurinkoinen ja sopivan lämpöinen. Ei hirvikärpäsiä, mainiot koejärjestelyt ja kivoja kisakumppaneita. :)

Tuomarina kokeen kaikissa osioissa Marja Hurme, harjoitusarvostelijana maastossa Anni Rytkönen.

Aamu alkoi jäljellä. Ei hyvä, Musti on levännyt viikon verran omistajan flunssailuiden myötä tekemättä siis niin yhtään mitään. Eli virtaa riitti. Jana aika mainio, pieni kaari oikealle josta piste pois. Jälki mentiin läpi aika haipakkaa ja nostettiin eka ja vika keppi. Aikaa jäi vaikka lehmille syöttää joten pyörähdettiin metsässä uudestaankin ilman tulosta, ei Musti noista jo ajetuista jäljistä perusta.
Pisteitä siis jäljeltä 29. Turhan paljon pois jo tuossa vaiheessa.

Seuraavaksi esineruutu. Musti lähti lujaa sivurajaa pitkin takarajalle, takarajaa toiselle sivurajalle josta etukulmaan jossa esine. Toi suht nätisti.
Pisteet 30.

Sitten pudotettu. Ryteikköinen maasto ja koira pysyi sivulla tavallisen huonosti. Lähetin, ei lähtenyt normaalin lujaa eikä edennyt esineelle asti. Tuli takaisin päin jolloin käskin uudestaan, lähti taas vähän matkaa. Keskeytin siihen, turha käskyttää enempää kun ei koiruus selvästi tajunnut yhtään mitä oli tekemässä. Lisää treeniä, keskenhän tuo vielä onkin. Tai no, treeneissä jonkun kerran sujunut erinomaisen hyvin mutta näköjään noita kertoja oli vielä liian vähän.
0 siis pudotetusta.

Tarkkuusruutu oli ihan autojen lähellä, sama ruutu kaikille. Musti ruutuun viimeisenä. Ruututyöskentely oli näyttänyt vaikealta, lähes kaikki olivat etsineet ihan ajan lopuille asti. Musti lähti ruutuun oikeassa vireessä, etsi kivan tarkkaan. Kerran kävi ulkona ja kerran tutkimassa (ekaa kertaa kohtaamansa metallisen) kulmapaalun.
Esineen ilmaisussa epäröi vähän, tökki kuonolla ja taisi miettiä että mitä nyt piti tehdä. Sitten maahan ja esine nätisti sammaleen päällä etujalkojen välissä kuten pitikin.
20 eli täydet tuosta.

Viimeisenä maastossa hakuosuus. Meillä oli mahdollisuus menettää vielä 9 pistettä eli ehdottomasti piti löytää molemmat ukot ja käyttäytyäkin suht korrektisti.
Eka pisto oikealle josta heti maalimies ylös. Kuljetus keskilinjalle aika kamala. Voisiko joku opettaa tuolle kuljetukset maastossa?
Sitten tyhjät vas ja oik. En huutanut takaisin kertaakaan (kun ei olisi ehkä kuitenkaan tullut) eli teki aika laajat pistot. Tuomarin mielestä kuitenkin vielä sallitun rajoissa.
Vas takakulman lähellä toinen maalimies joka siis ylös neljännellä pistolla.
Ilmaisuista ja maalimiehistä täydet, kuljetuksista 2 pinnaa pois.
Eli haku 78.

Maasto kokonaisuudessaan 157.

Ja ei kun tottiskentälle. Kokeen kuudesta koirasta kolme suoritti tottiksen eli tehtiin kiertävänä. Mustille ensin paikallaanolo (erinomainen) ja sitten muut liikkeet.

Ja voi venäjä että olikin kamalaa. Koirulainen oli maaston jälkeen ilmeisen väsynyt joka ilmeni ylikierroksilla käymisenä. Piippasi läpi suorituksen oikein hilpeästi ja seurasi niin edessä että vasen käsi koski välillä sen häntää. Seuraamiseen yksi lisäkäsky kun olisi poistunut tutkimaan ketteryysesteitä.
Jäävät oikein mutta luoksetulossa hidasti tokopysähdyksen tienoilla ja tuli suoraan sivulle.
Esteet kaikki yli, pystyssä kunnon kosketukset ja luovutus ihan vino.
Eteenmenossa meni vinosti paikallaanolomerkeille mutta sentään ekasta käskystä maahan (ehkä ekaa kertaa elämänsa aikana, treenit mukaanlukien).

Pisteet kuitenkin 82 eli koulari EK1. Hieno poika Musti!

Käytiin nyt sitten vielä kerran avoilemassa vaikka eipä näköjään olisi maksanut vaivaa.

Tuomarina Timo Pussinen. Mukava mutta tiukka tuokin.

Paikallaanmakuu 10

Seuraaminen 9,5

Liikkeestä maahan 0 - perhana taas kerran! Meni toisella käskyllä mutta olin kai jo liian pitkällä sitä antaessani.

Luoksetulo 5 - nätti stoppi mutta vinkui kovaa kun loittonin. Saattoi myös siirrellä etutassujaan, on alkanut tehdä tuota treeneissä viime aikoina.

Liikkestä seiso 8 - ihan nätti, liekö liikauttan tassuaan jossain vaiheessa kun en nähnyt?

Nouto 9 - pyöräytti kapulaa ihan lopussa.

Estehyppy 8 - minusta ihan virheetön paitsi että tuli suoraan sivulle. Mutta korrektisti. En tiedä mistä pisteet pois.

Kokonaisvaikutus 7 - piippasi etenkin liikkeiden välissä. Kuumui jostain syystä tosi paljon.

Kokonaispisteet 145.

Nonni, nyt saa olla tokotukset vähän aikaa. Pari pk-koetta ehkä vielä syksyllä ja agia tietysti, siten varmaan talveksi kisatauolle.

En tiedä mitä tuosta päivästä ajattelisi. Tai tiedän mutten kehtaa sitä täällä sanoa. Sanottakoon vaan että itse en ollut tuomarin linjasta ollenkaan vakuuttunut.

Makuu 8 - oli kuulema levoton. No, niin oli moni muukin kun muita ryhmiä katselin eikä pisteitä kamalasti vähennetty. Kehän laita sanoi että Musti makasi ihan normaalisti, itse en tietenkään sitä nähnyt. Samat pojot sai mm. kolmella ylösnousukäskyllä joilla koira ei kuitenkaan noussut.

Seuraaminen 7,5 - Alussa edisti ihan vähän ja yksi käännös vähän löysä. Kontakti pysyi koko ajan muuten oikein korrektia.

Liikkeestä maahan 9 - oli kuulema vähän hidas.

Luoksetulo 7 - hieno stoppi! Mutta "vähän temponvaihtelua". Okei, ravasi viimeiset metrit.

Liikkeestä seiso - 8,5. Ihan oikein. Hieno pysähdys mutta liikutteli paria tassua kun loittonin. Mikähän juttu tuo nyt oli?

Noutaminen - 7 ja ihan farssi. Kehä oli suunniteltu niin että kapulaa ei voinut heittää juurikaan vaadittua 10 m pidemmälle tai se meni ulos kehästä. No, niinhän se meillä meni. Laskeutui kehään mutta pomppi metrin verran ulos. Siinä sitten tönötettiin aikamme kun liikkuri ja tuomari pohtivat että mitähän nyt pitäisi tehdä. Päätyivät siihen että ohjaaja hakee kapulan ja heittää uudestaan. Hieno nouto, meni ja tuli laukalla eikä pureskellut yhtään. Saattoi varastaa vähän sivullesiirtymisessä.

Kaukot - 8,5, meni hitaasti maahan.

Estehyppy - 9.

Kokonaisvaikutus - 8. Kun ei tykkää niin ei tykkää.

Musti ei ollut ihan parhaimmillaan, sain tehdä aika lailla työtä että sain sen keskittymään hyvin. Vingahteli lisäksi kehässä jonkun kerran. Mutta teki minusta silti hienoa työtä videoltakin katsottuna. Loppupisteet siis 160,5 ilman liikevirheitä tai kaksoiskäskyjä.

Päivän kruunasi silti ATD:n joukkueiden menestys, meidän joukkue otti pm-kultaa ja toinen joukkue puolen pisteen erolla pm-hopeaa. Go ATD, ihan mahtavaa!

---

Ja kissapuolta, Nuupi Aijan mukana Tallinnassa CAPIB, IP ja TP. Hienoa!

27.8.

AVOjälkiyritys kera Frescon.

Aika kökkö reissu, olisi voinut kaikin tavoin jättää tekemättä.

Ensin tottis. Kentällä lämmintä se tälle kesälle tuttu +30.

Seuraaminen ok, vähän kääntyi katsomaan ampujaa. Johon selvisi syykin myöhemmin.

Jäävät ok, samoin tasamaanouto.

Hyppynoudossa tuli esteen kiertäen takaisin. Outo, ei tee tuota yleensä ikinä.

Aa-noudossa heitin palikan aan harjaa kolistellen esteen sivuun. Enkä älynnyt pyytää uutta heittoja jonka seurauksena koira kiersi molempiin suuntiin, tietysti.

Eteenmeno jäi vähän lyhyeksi.

Paikkamakuu ok.

Kokonaispisteet Satu Alangolta hikiset 70.

Sitten kohti maastoa. Janan ja tien väliin oli hetkeä aikaisemmin tulleiden monsuunisateiden ansiosta muodostunut pienehkö joki josta piti kahlata polvea myöten yli ennen suorituksen alkua. Otin kengät pois tuon ajaksi, ei olisi edes kannattanut koska metsä oli samaa satsia, vettä ihan pirusti. Ikinä en ole ollut niin märkä kun silloin kun tuolta pois päästiin - ilman ainuttakaan keppiä. Kovasti F töitä yritti tehdä mutta ei vaan homma toiminut jostain syystä. Tiedä mitä me siellä jäljesteltiin.

Ja jälkipuintina. Seuraavan viikon sekä haku- että rauniotreeneissä huomasin että F ravisteli päätään ilmaistessaan. Mentiin lekuriin ja toisesta korvasta löytyi pieni tulehdus ja iso likakökkäre jossain tärykalvon tienoilla tiukasti kiinni. Ei ihme jos ampuminen ja hyppääminen tuntuivat vähän inhalta.

Korvaa huuhdeltiin ja tipatettiin viikon verran ilman apuja. Kontrollissa kökkö paikallaan ja koira unten maille. Ei lähtenyt irti kokonaan tehokkaammallakaan huuhtelulla, sinnikäs lika. Toivottavasti se on edes likaa eikä mitään muuta? Nyt seuraillaan vähän aikaa ja jos korva vaivaa edelleen, mennään uudestaan lekuriin pohtimaan mitä seuraavaksi.

---

6.8.

Mustin kolmas AVOtokokoe ja vihdoin ykkönen.

Tuomarina Harri Laisi, koe Sirkuskentällä.

Makuu 10 - ei mennyt maahan ekalla, perään uusi lllll-ääni jolla meni. Oli käännellyt lonkkaa jonkun kerran.

Seuraaminen 9,5 - ihan ok, ajoittain aavistuksen löysä minun makuuni. Eli hyvää tokoseuraamista. ;)

Liikkeestä maahan 10

Luoksetulo 5,5 - Pysähtyi! Metrin päähän minusta. Voi argh tuota liikettä.

Liikkeestä seiso 9,5

Nouto 10

Kaukot 8 - hypähti viimeisen maahan-käskyn jälkeen vielä varmuudeksi istumaan.

Hyppy 9,5

Kokonaisvaikutus 9

176,5 p.

Olen tuohon ihan tyytyväinen, omalla tasolla mentiin. Luoksetulon pysähdys nyt ei vaan toimi kisoissa. Treeneissä pysähtyy kyllä muttei tarpeeksi napakasti sielläkään. Jatketaan treenejä.

Lämmintä +26 ja tuomarina oman linjansa pitävä tiukka Ralf Björklund. Vähän jopa mietitytti jos olisi jäänyt kotiin.

Mentiin kuitenkin.

Paikallaanmakuu 9,5, oli vähän nuuskinut maata. Liikkeen jo loputtua outo juttu, Musti karkasi miljoonaa kohti piiloa. Tuli huutamalla takaisin mutta kyttäsi sinne koko ajan. Luuliko se onneton että jätin sinne palkkaa tai jotain? Moista meillä ei ole kyllä ikinä tehty. Tai ehkä se alkaa oppia että jättipalkka kokeen jälkeen on autolla ja tuo on osa oppimisprosessia? Mitä lie.

Seuraaminen 10. Vähän edessä oli kyllä koko ajan mutta kiva että tuomari tykkäsi noinkin paljon.

Liikkeestä maahan 6. Jäi taas (kolmas kerta kokeessa peräkkäin) istumaan mutta näin sen syrjäsilmällä ja toisella käskyllä meni maahan.

Luoksetulo 5. No, nyt jo hidasti vähän pysäytyskäskyllä, viimeksihän ei tehnyt sitäkään. Äh, tuo on taidettu tärvätä jo kisojen osalta, ehkä vaihdan käskyä. Treeneissä pysähtyy joka kerta, tosin valuen sielläkin.

Liikkeestä seiso 10.

Nouto 10. Oho.

Kaukot 6. Liikkurilla asennot paperilapuilla joiden rapinaa Musti kääntyi katsomaan molemissa istumaannousuissa joihin siten kaksoiskäskyt. No, eipä ole kyllä moista treenattukaan. Pitänee.

Estehyppy 8. Istui vähän hitaasti ja tuli suoraan sivulle takaisintullessa. Toinen kerta jälkimmäistä, great.

Kokonaisvaikutus 8.

Isoa plussaa kympit tiukalta tuomarilta ja se että koira toimi ihan normaalisti, ei merkkiäkään viime kokeen hyytymisestä.

Miinusta loppupisteet 157,5, vähästä jäi ykkönen kiinni. Uutta putkeen siis vaan.

Mitähän viikonlopusta nyt sanoisi. Päällimmäiseksi mieleen jäi kolmenkympin helle.

Koko perjantain mietin että liekö jälkikokeeseen on järkeä edes lähteä mutta mentiin silti. Ja kannatti. :)

Ensin tottis, autosta melkein suoraan tottiskentälle. ALO-koiria oli kolme eli suoritettiin kiertävässä järjestyksessä. Meille onneksi nro 2 eli paras paikka. Huilattiin ensin, sitten liikesuoritukset joista paikallaanmakuuseen.

Seuraaminen hyvää, vasta henkilöryhmässä vähän aukesi. Tuota olisi syytä ihan treeniä.

Liikkeestä istu ok. Liikkeestä maahan jäi seisomaan. Luoksetulo ok. Kahdessa ekassa noudossa paiskasi kapulan luovutuksessa (minun) varpaille, piti ilmeisesti päästä läähättämään. Aurinkoisella kentällä oli tosi kuuma. Viimeisessä luovutuskin ok. Esteet ok. Eteenmeno ok, kaksi käskyä maahanmenoon. Ja joo, tuotakin voisi ihan treenata, ei näköjään toimi.

Pisteitä 85, Mustille ainoa yli koularirajan tottissuoritus luokassaan.

Sitten metsään. Ja huh, ihan yhtä kuuma oli sielläkin. Jana hieno, tosin jälki lähti jo noin 15 metriä janan alusta. Jätti tod näk ekan kepin + kutosen. Lopussa jälki kulki lähellä tietä tien suuntaisesti ja tuo pätkä jäi varmaan meillä jäljestämättä, eksyttiin yhdessä ryteikössä. Neljä keppiä jotka ilmaisi, ilmaisi hyvin. Etsi tosi sinnikkäästi, näki että kuumuus haittasi. Kepit luonnonkeppejä joita en itse nähnyt yhtään ilman koiraa.
Jäljeltä siis pisteitä 120. Lievät paineet esineille, täydet olisi saatava että koulari mahdollinen.

Esineille pienen odottamisen, koiran viilentämisen ja juottamisen jälkeen. Etsi pitkään takarajalla ja vihdoin toi alueen keskivaiheilta lelun. Toi nätisti mälväämättä käteen, huraa!

Eli Mustia voi jatkossa tituleerata myös koularilla JK1. :)

Ja niin, tuomarina siis Marita Packalen.

Oli kyllä melkoisen rankka koe kuumuuden takia. Koiruus jaksoi silti hyvin ja lähti joka osuudelle innokkaasti.

---

Seuraavana aamuna jatkettiin tokon joukkue-sm-karkeloihin. Avo-koiria oli päälle sata. Me startattiin onneksi jo toisessa ryhmässä jolloin lämpötila oli vielä vähän alle +30. Vaan ei auttanut, koiruus hyytyi totaalisesti.

Paikallaanmakuu nätti ja ryhdikäs kunnes tulin kehään. Olin jättänyt tapojen vastaisesti pannan kaulaan ja kun tulin kehään, Musti nousi istumaan ja alkoi antaumuksella rapsuttaa kaulaa. 8

Kaukokäskyissä teki nätisti (minulla aika isot käsimerkit tarkoituksella, nousu kun ei ole vielä kovin varmaa) viimeiseen vaihtoon asti, siihen kaksi käskyä. Ja taas, kun lähdin koiraa kohti, se nousi ja alkoi rapsuttaa. 7

Seuraaminen ihan kamalaa. Aukesi, vähän jätätti ja ties mitä.

Luoksetulo. Olisi ollut nätti jos oltaisi oltu alossa, tuli tasaista vauhtia laukalla koko ajan. Reagoimatta pysäytyskäskyyn mihinkään. Taisi myös tulla suoraan sivulle, mistähän lie tuo keksitty? 5

Nouto. Mitähän siinä oli ? Otin kapulan ennen liikkurin käskyä kun pelkäsin että pudottaa.

Liikkeestä maahan jäi istumaan. Vähän outo vaan liekö järjestys hämäsi, me taidettiin treenata tuo toisin päin, aina ensin istu tai seiso. 0

Liikkeestä seisomista luuli eteenmenoksi. Edisti seuraamisessa ihan kunnolla ja kun annoin käskyn, loikkasi eteenpäin. Jäi onneksi seisomaan niille sijoilleen.

Hypyssä tuli kanssa jotain kohellusta loppuun. Taisi jäädä seisomaan eteen ja siirtyä siitä hitaasti (ilman käskyä?) sivulle.

Loppupisteet 131 tai jotain sinne päin. Arvostelulappua en ole vielä saanut takaisin.

Aika kamalaa. Mutta oma moka, ei olisi pitänyt ottaa jälkikoetta tuohon niin lähelle, koira ei vaan jaksanut keskittyä yhtään vaikka olikin ihan pirteän oloinen.
Nyt pidetään vähän kisataukoa noissa lajeissa, syksyllä varmaan vielä jokunen koe.

Treenataan ehkä enemmän näitä vapaa-ajan juttuja. :D

Sarjaeste:

Okseri:

Mopoeste:

Helatorstaina oli Mustin hakukoeuran starttaus. Joka meinasi jäädä auton myötä starttaamatta ihan jo kotipihalla. No, onneksi siellä riittää autoja, lainasin isännän fordin ja päästiin kunnialla koepaikalle ja vieläpä ihan ajoissa.

Aamu alkoi maastolla. Kokeessa oli viisi voittajan koiraa ja kaksi alokasluokkalaista. Tuomareina Kimmo Simula (esineet ja tottis) ja Marja Hurme (henkilöhaku).

Ensin esineet. Lähetin Mustin vasemmasta laidasta. Tekin nätin (haku?)piston ja rauhoittui sitten etsimään. Esine nousi alueen keskivaiheilta nopeasti ja palautui kivasti käteen. Ihan vähän mälväsi. Esine oli pieni (kuolasta läpimärkä) hanska. Esineistä siis 30 p.

Sitten odotuksen jälkeen hakuradalle. Rata oli jo Frescon ajoilta tuttu rata mäen päällä sähkölinjan alla. Jouduttiin odottamaan vielä mäessä aika pitkään kun tuomari sorttasi maalimiehiä paikalleen tai jotain. Musti odotti rauhassa maaten.

Ensimmäinen lähetys oikealle. ... ja koira hävisi totaalisesti. Oli poissa usemman minuutin jonka aikana ehdin huudella jo aika pontevastikin, ilman minkäänlaista tehoa. Vihdoin alkoi ilmaisun oikeassa etukulmassa. Oli käynyt jossain piiiitkällä ja palatessaan löytänyt maalimiehen. Ilmaisu oli ilmeisesti alkanut pienellä viiveellä.

Seuraava lähetys vasemmalle etukulmasta edelleen. Nätti suora pisto. Lähdin itse etenemään kunnes kuulin nippa nappa tosi vaimean haukun. Lähdin piilolle ja matkalla tuomari sanoi muutaman kerran ettei kuule haukkua ja pitäisi pysähtyä. Minä kuulin jo siinä vaiheessa enkä pysähtynyt. Maalimies oli ihan kulmassa kallion alla josta johtuen haukku kuului keskilinjalle tosi huonosti. Koira oli ilmaissut koko ajan, sanoi maalimies.

Sitten saatiin oikealle jopa yksi tyhjä pisto jolta koira tuli huutamalla poiskin (kun oli jo etsinyt sen alueen ekalla pistolla, heh).

Seuraava pisto vasemmalle, tässä vaiheessa oltiin jo about viidessäkympissä. ja taas alkoi ilmaisu vähän edempänä, hip hei!

Ilmaisuista pisteet 8, 10, 10. Henkilöetsintä 162, loput pojot menivät siitä kun ei hurtta ollut ihan kuulolla. Maasto siis 192.

Tottis oli agikisoista tutulla koulun kentällä. Parina meillä nollakoira Kane, kaksi voittajaluokkalaista kun olivat jo tottiksensa tehneet ja loput kilpailijat keskeyttäneet. Ilmahan oli melkoisen lämmin, ukkoja nousi ja ilmaistiin huonosti ja aika loppui parilla kesken.

En viritellyt koiraa kunnolla ja se tuntui aavistuksen löysältä jo kentälle mennessä. Ilmoittautuminen ok, ei vilkaissutkaan paria.
Seuraaminen ekalla suoralla hyvää. Sitten löystyi, jäi välillä aavistuksen jälkeen, käännökset väljiä. Ei kummoista.
Liikkeestä istuminen ok.
Liikkeestä maahan ok, luoksetulo aavistuksen hidas.
Tasamaanoudossa heilutteli pulikkaa vähän.
Hyppynoudossa kolautti estettä molempiin suuntiin.
Aanoudossa ei huomauttamista.
Eteenmeno tosi vino, lähti isoja punaisia paikallaanolotötsiä kohden. Maahan vasta toisella käskyllä.
Paikallaanolo kiva, oli skarppina.

Tottis 86, yhteensä siis 278 ja HK1. :)

--

Perjantaina kissivauvojen toinen rokotus jonka jälkeen pennut ja Lilli-äippä jäivät meille. Lauantaina vein Lillin kotiinsa, samoin sininen poika Kalle lähti takaisin Ilonan hoiviin. Sunnuntaina lähti lila Fiona Raumalle.

Meille jäi sininen tyttö Fenna joka vielä vähän hakee nimeänsä. Suuri yleisö on jo kertonut että se ei voi olla Turri. No, aika näyttää. Hauska typy tuo on, ponteva ja rohkea.

Josko nyt sen verran eforttia löytyisi että kokeet kuitenkin kirjoittelisi tänne, niitä kun tulee välillä jopa vilkaistua jälkikäteenkin.

Aamu alkoi herätyksellä 4.30 maissa jonka jälkeen pojat autoon ja nokka kohti Parkanoa ja etsintäkoetta. Vitsi että väsytti matkalla, välillä kyllä mietityttää koko harrastuksen järkevyys. Kun noita pääsisi edes ajelemaan kimpassa jonkun kanssa ...

Ensimmäisenä lajina ajettiin jälki. Jana ihme pyörimistä, lähinnä kyllä ohjaajan kämmi. Ensi kerralla tietänen mitä "takaisin janalle" tarkoittaa ... No, matkaan päästiin kuitenkin. Ja ei kun tröötille heti ekan kulman jälkeen, tuosta näkyy tulevan Frescolle tapa. No, ei sentään janalle tuomarin silmien alle tällä kertaa. Matka jatkui tuon jälkeen suhteellisen varmasti ja keppejä nousi kaikki neljä. :) Pari kertaa tehtiin joku ylimääräinen pyörähdys. Jälki taisi olla about D:n muotoinen, janalta oikealle, kulma ja loppu aika lailla kaarta?
Pisteitä 46/50 janasekoilusta johtuen.

Seuraavaksi haku. Voi elämä, ei uskoisi tuota meidän ukon paraatilajiksi. Eka maalimies löytyi ekalla pistolla oikeasta etukulmasta mutta ilmaisua ei tullut. Ei siis missään vaiheessa. Haistoi maalimiehen jo autolta (joka jätettiin n. 10 metrin päähän maalimiehestä, alue ihan metsätien vieressä.) ja joku hämäsi niin ettei ilmaissut. Musti kyllä toitotti autossa koko suorituksen ajan. Huusin koiraa juuri ekan haukun kohdalla, liekö se hämäsi noin paljon ?  En tiedä. Pyöri piilolla pitkään muttei ilmaissut, huusin sitten pois. Laitoin uudestaan pari kertaa mutta ei mennyt enää piilolle, tykkäsi kai että tuo ukko ei kuulu tähän leikkiin.
Toinen maalimies puolenvälin jälkeen vasemmalla, se löytyi ja tuli ilmaistua jotakuinkin normaalisti.
Pisteitä 43/80, työskentelystä lähti kanssa pisteitä kun ei tehnyt nättejä tyhjiä.

Sitten esineruutu. Merkkasi yhden esineen muttei jaksanut tarkentaa vaan jatkoi matkaa. Mentiin enemmän pistottamalla kuin yleensä, yleensähän tuo ei tule takaisin ennen kuin löytää.
Pisteitä 29/30.

Pudotetun noudossa tappoi hanskaa tosi rumasti jo ottaessaan sen, lisäksi lähetettäessä ylimääräinen käsiapu. Pudotti lähellä pari kertaa, olisi leikkinyt ennemmin kuin tuonut käteen. Possu koiraksi.
17/20.

Tarkkuudessa meni pari kertaa yli takarajasta ja pudotti prikan tuodessaan.
17/20.

Eli maasto nippanappa läpi pistein 152. Kallis tössi kyllä tuo maalimies. Kaikkea sitä näkee.

Tottiksessa ei ihmeempiä. Luoksetulo vähän hidas, esteeseen kosketti takaisin tullessaan, eteenmeno aika rauhallinen.
Pisteitä 91 ja ohjaajan toiminnasta voisi kuulema tehdä vaikka opetusvideon. :)

Tuomarina kaikissa osioissa Matti Viljamaa.

Koulari EK1 plakkarissa. Ehkä katsellaan vielä syksyllä kakkosta. Tai sitten ei, saas nähdä.

----

Muuten elämä on mennyt entisellä mallillaan. Treenipuolella pitää kiirettä, joka ilta on joku treeni joko kouluttajan tai koulutettavan tai ties minkä ominaisuudessa. Mustin kanssa käytiin perinteinen keväinen Riitta Korrin tokokurssi Järvenpäässä, oli taas oikein hyödyllistä. Hyviä vinkkejä ja kivoja uusia treenitapoja. AVO alkaa olla jotenkuten kasassa, tosin luoksetulon pysäytys ei vielä toimi kuten haluaisin ja pientä viilaamista löytyy vähän sieltä ja täältä. Ja seuraaminen on valunut eteen taas, argh! Tuo on näköjään ikuinen riesa meillä.

Hakua ollaan treenattu kerta viikkoon. Siitä ei mitään erityisen uutta. Jälkeä ja etsintäkokeen osioita on tehty vähän laiskasti mutta kuitenkin. Mustilla on pikkuisen aloitettu tarkkuutta. Pudotettua ei ole tehty vielä yhtään, pitäisi aloittaa sekin.

Ja agia ollaan tehty sekä kisattu. Tällä hetkellä Mustin SM-nollat ovat kahta irtoaginollaa vaille. Ei tuolla sikäli isoa väliä että SM-päivälle on joka tapauksessa jo muuta aktiviteettiä enkä muutenkaan ihan meitä siellä näkisi.

Pojat tulevat entiseen tapaan toimeen keskenään. Sisällä ovat vielä suurimman osan ajasta erillään. Tuo edelleen ehkä enemmän minun kuin niiden takia. Ahvenanmaalta paluuilta oli tiukkaa mutta vuorokaudessa olivat taas kavereita. Tai ainakin sietivät toisensa, sitä kai tuo enemmänkin kuin varsinaista kaveruutta.

Penni sai Cartrophen-kuurin ajoittaisiin parin askeleen keventämisiin ja on sittemmin liikkunut paremmin. Noita voisi alkaa ottamaan jonkun kerran vuodessa. Tuskin siinä isompaa vikaa, toista etujalkaa vaan vähän keventää isomman riehumisen ja sitä seuranneen levon jälkeen.

Mytty allergoi taas. Oireilu alkoi joskus huhtikuun puolenvälin tietämillä. Ruoka yms on pysynyt täysin samana kuin talvellakin eli eiköhän tuo sitten ole jotain siitepölyallergiaa? Tänä vuonna iho-oireilu on toistaiseksi vähän eri kohdissa kuin viime vuonna eli viime vuotiset pahimmat kaula ja korvanedustat ovat toistaiseksi ihan puhtaat (koputtaa puuta) mutta maha on pikkuhiljaa mennyt aika ärtsyn näköiseksi. Konsultoimme lääkäriä että millä oireilua voisi helpottaa.

Peppi ripuloi edelleen. Nyt kokeilussa menossa kortisoni, ekan viikon jälkeen ei apua. Tosi hankala tilanne jolle eivät lekuritkaan näy voivan mitään. :( Kissimummo itse on kuitenkin pirteä ja ihan hyvävointisen oloinen.

Pii liikkuu nätimmin kuin joku aika sitten. Mummeleiltahan löytyi molemmilta lekurissa spondyloosi, Pepiltä tosi isotkin muutokset. Ovat syöneet Seraquinia ja varsinkin Piillä (joka näkyvästi siis vasemmalla takajalallaan oireilikin) tuntuu auttavan. Peppi ei ole näkyvästi oireillutkaan, liekö selkä jo luutunut kivuttomaksi. Ehkä se aiemmin ilmennyt etujalan ontuminen onkin ollut tuota? Sehän kuvattiin joskus viisi-kuusi vuotta sitten mutta en muista kuvattiinko selkää vai vaan koipi.

Pistetään nyt edes kuvia sitten kun ei vieläkään oikein kirjoitussuoni syki.

Treenailtu ollaan pikkuisen, lähinnä tokoa ja agia. Musti oli saikulla jokusen päivän kastroinnin jälkeen. Mustihan kastroitiin kun sen välit Frescoon menivät tosi kireiksi.

Nyt ollaan jo paremmissa väleissä taas, pojat voivat olla yhdessä vapaana pihalla ja lenkillä. Sisällä ovat erikseen. Musti ahdistuu Frescon läheisyydestä enkä halua niille tappeluita sisällä kun eivät mahdu väistämään. Ulkonä väistävät kummatkin aktiivisesti eli siellä ei tunnu olevan hätää.
Vähän työlästähän tämä elämä näin on mutta onneksi on tilat ja mahdollisuus tähän eikä joudu miettimään toisesta luopumista.

Mustin haava parani alkuun ok mutta otettiin vähän takapakkia siinä vaiheessa kun kaulurin sai jo poistaa kun Musti alkoi nuolemaan haavaa oikein urakalla. Nyt jatketaan edelleen kaulurilinjalla ja toivotaan että saadaan se joskus poiskin. Mustia tuo ei paljon häiritse, töytäilee menemään entiseen tahtiin.

Usko jo prkl!

Pakollinen poseeraus:

Kaunis Etta:

Voiko tuollaista vastustaa?

Lillin pennut Ilonan huomassa Korsossa kasvavat hienosti. Yhdellä sinisellä tytöllä ei vielä ole varmaa kotia mutta eipä tuota raaski missään mainostaakaan. On nimittäin aika nätti tyttö. Katsellaan hetkinen miten se kasvaa.