Menee taas valokuvapäivitykseksi, vähissä on jutut. 

Hoitohetki. Mytty ei oikeasti ole noin myrtsinä miltä näyttää vaan tykkää kun kerrankin joku tulee kylkeen lämmittämään. Aikuiset britit eivät oikein arvosta yhteisnukkumista mutta pennut kyllä vielä.

Etalla on muutenkin vähän omalaatuisia nukkuasentoja:

Myös löylyvesisangossa on kiva nukkua kun vielä mahtuu:

 Hampaita:

Kyllä ne oikeasti ihan tykkäävät toisistaan. :)

Musti tulee:

Voi elämä noita sanoo Penni:

Vähän sentään treenailtiinkin. Maanantaina kimppatoko, molemmille pojille jotain. Mustin ruutuunmeno pyki, pysähtelee mieluusti matkalle. Enemmän palkkaa ruutuun siis. Muuta en muistakaan mutta puolentoista tunnin verran tuota hallilla pyörittiin eli jotain tuli kai tehtyäkin.

Sitten iskikin flunssa jota podettiin loppuviikko. Sekä tiistain että torstain agitreenit jäivät välistä tuon takia.

Sunnuntaina kisattiin Mustin kanssa Hyvinkäällä kaksi starttia tuloksin 15 ja hyl. 15 koostui kiellosta (ohjaaja jäljessä keppejen jälkeen, en uskaltanut lähteä 90 astetta vasemmalle tarpeeksi ajoissa), rimasta ja keinusta jota koiruus taisi luulla puomiksi ja teki elämänsä melkein ensimmäisen lentokeinun.
Hyllyradalla tehtiin ainakin kaksi estettä väärältä puolelta (kiertää kun ei pitäisi).
Ei kehumista oikein missään.

Kissarintamaa sen verran että Nuupin viimeiset suomalaiset jälkeläiset syntyivät perjantaina Ruusutarhan kissalaan. Tuloksena kaksi punaista poikaa ja kilpparityttö, onnea asianosaisille !

Maanantaina Agitokolaan jossa kouluttajina Ansu Leiman ja Tesu Åberg.
Tesun kanssa katsottiin luoksetuloa ja todettiin uutena ongelmana se että ainakin suoraan autosta repäistynä Musti vinkuu jätettäessä. Sikaärsyttävää. Tuo on varmaan ihan oma moka, olen usein tehnyt luoksetuloa alkuun koska silloin vinkumista välillä tulee vähän enkä ole halunnut sitä seuraamiseen. No, nyt se on sitten tuossa ja ei kun korjaamaan.
Luoksetulot itsessään ihan ok, tosin ei otettu stopeilla. Vauhti ok, tuli kivasti ja suoraan eteen.

Ansun kanssa ruutua. Muutama lähetys hallin pitkän sivun suuntaisesti, ensin ruudussa lelu ja kakkosella ei. Kumpikin hyviä. Hakee ruudun vihjeestä hyvin, pitää tosin miettiä voiko tuota enää uusilla evl-säännöillä käyttää ollenkaan. Menee kivasti sisään, pysähtyy ja menee maahan niille jalansijoilleen.
Kokeiltiin myös muutama kerta niin että jätin koiran ruudun viereen ja käskin siitä ruutuun. Lelulla ok, tosin vähän alussa kiersi ensin minun suuntaani. Noita pitää tehdä lisää.

Ohjatun tokon jälkeen kimppatoko. Tein pikkupätkän Frescon kanssa (seuraamista, jääviä, luoksetuloja ja "henkilöryhmää"), kaikki ok. Jäävät taas varmasti ja napakasti oikein.

Loppuun vielä Mustin kanssa joukkopaikallaanmakuu, sitten lähdettiin kotiin pakkasta pakoon vaikka halliaikaa olisi vielä ollut jäljellä puolisentoista tuntia.

Tiistaina BAT-agit. Aika löysä treeni minun puolestani, tehtiin lähinnä kontakteja ja erilaisia keppikulmia. Etenkään kontakteja ei kannattaisi tehdä noin paljoa tai puolitehoisesti kun koiruus muutenkin tekee ne hitaasti. No, tehtiin nyt kuitenkin.

Tiistai-iltana Fresco ontui taas ihan kunnolla. :( Damn, luulin että tuo meni jo ohi kun on monta päivää liikkunut ihan puhtaasti. Vaan ei näköjään.

Mustilla on joku ihme hormoonihurmaus päällä. Se flirttaa Pennin kanssa jatkuvalla syötöllä niin voimallisesti että olen laittanut ne päivällä erikseen että Penni saa olla rauhassa. Ihme juippi.

Kuvalla ei ole mitään tekemistä kuluvan vuodenajan kanssa mutta ei auta, en ole vielä viritellyt uuden kameran systeemejä niin valmiiksi että olisin siltä mitään koneelle siirtänyt. Tai kamalasti kuvannutkaan. Äkkiseltään masiina tuntuu ihan eri hyvältä mutta saapa nähdä miltä otokset koneella näyttävät.

Torstaina agitettiin taas Savikon Sepon johdolla. Paikalla oli suurimman osan tuntia vain Musti ja Mac eli ehdittiin tehdä oikein kunnolla. Ja homma vieläpä sujui oikein kivan tuntuisesti. :) lisää näitä !

Lauantaina Palveluskoiraliiton järkkäämälle hakuluennolle, luennoitsijoina kokeneet Sari Kärnä ja Päivi Nietosvaara. Ja olikin aivan loistava päivä ! Melkein tekisi mieli treenaamaan jos lunta ja pakkasta olisi vähän vähemmän. Yhdet hakutreenit meillä olisi vielä tälle vuodelle vaan saas nähdä mitä lie tuolloin pakkasta, päästäänkö treenaamaan.
No, tuolta saatuja ajatuksia toteutetaan viimeistään keväällä.

Sunnuntaina agikisaamaan Porvooseen. Paikkana lämpöeristetty mutta lämmittämätön maneesi jossa oli kuitenkin ihan ok lämpötila. Pohjakin oli aika kiva, tuonne mennään varmaan toistekin.
Mustille kolme starttia joista tuloksena HYL - 0 - HYL. Eka hylly tuli heti radan alussa kun Musti ei kääntynyt ohjaajan mukana keinulta vasemmalle vaan jatkoi suoraan kepeille. En arvannut että se noin innokkaasti sinne lähtisi, olisi pitänyt ohjata varmemmalla tavalla. No, meni jo.
Toiselta radalta nolla sijoituksella 6. Kiva rata kaikkiaan, ei pahoja kaarroksia tai muuta. Viimeiseltä radalta hyl aika loppuvaiheessa kun koiruus painatti putkesta pituudelle hypyn sijaan.
Kaikkiaan kuitenkin kiva päivä, vauhti oli meiksi aika mukavaa joka radalla. :)

Agin jälkeen pikaiseen kuvaamaan Siirin pennelöisiä. Vitsi kun nekin kasvavat vinhaa vauhtia. :) Ovat keskenään selvästi eri näköisiä, minäkin erotan ne toisistaan vaikka näen niitä vaan about kerran viikossa.

Illalla mutsille syömään. Koiruudet mukana ja käyttäytyivät vallan mainiosti vaikka veljen lapsukaiset saivat hepulin koirista ja kiljuivat ympäri kämppää. :D Pitäisi varmaan näyttää koiria pojille vähän useammin.

Maanantai aloitettiin työpäivän jälkeen ell visiitillä. Tällä kertaa tosin ilman eläintä, kävin hakemassa lisää nesteytystarvikkeita Siirille ja toteamassa ettei Keravan Kauris sittenkään ole meidän jatkossa käytettävä eläinlääkäriasema, 50 e kalliisiin jo tehtyihin hoitoihin liittyvästä puhelinkonsultaatiosta kun on vähän liikaa. Harmi, tilathan tuolla ovat kivat ja klinikka olisi ollut sopivan lähelläkin. Mutta jotain rajaa.

Siiri siis panttaa suolenliikkeitä edelleen. Parafiiniöljyä, nestettä ja mahdollisesti peräruiske, ehkä tämä tästä taas.

Siirivisiitin jälkeen Agitokolaan jossa ensimmäinen osa Korrejen tokokurssista. Kamala kiire tuli, en ehtinyt edes käydä suunnitellulla lenkilä ennen treeniä.
Tehtiin ensin ryhmänä häiriötreeniä. Koirat rinkiin perusasentoon ja kouluttajat häiriköimään leluin ja silityksin. Musti oli kohtuupätevä, alussa kontakti tippui pariin kertaan mutta sitten napitti silmiin taukoamatta. Tehtiin sama harjoitus myös paikallaanolona. Musti oli alussa aavistuksen levoton, nuuskaisi vähän maata ja tassujaan ja vaihtoi lonkkaa. Pekka kiersi koirat läpi ja kävi seisomassa niiden vieressä. Musti tykkäsi että kivoja hajuja ja nuuski lahjetta oikein antaumuksella. Muisti kuitenkin mitä ollaan tekemässä.
Koirien luo palattua nostettiin ne yksi kerrallaan ylös, Musti viimeisenä. Ennen nostoa Pekka silitti taas koiraa, ei häirinnyt.
Lopuksi vielä kaukoja koirat ringissä joka toinen nenä eri suuntaan. Ihan ok, Musti teki tasonsa mukaan.

Yksilötreenissäkin tehtiin kaukoja. Appari pitäisi saada käyttöön useammin katsomaan sivusta nouseeko Musti maasta istumaan kokonaan ylös vai jääkö vähän vajaaksi mitä usein tekee. Samoin se-ma vaihtoon appari olisi tarpeen katsomaan toisen puolen takatassua. Nillin nillin. :D
Väliajalla käytiin lenkillä poikain kanssa eli en ehtinyt paljon muita kuuntelemaan.
Mustin kanssa tehtiin vähän seuraamista, oli hyvää.

Korritokon jälkeen oli vuorossa luotsaamani alo/avoryhmä jonka jälkeen Frescokin pääsi vähän tokottamaan. Jäävät ok, seuraamisessa vähän yrittää painaa. Korjaa kun huomautan. Tehtiin myös hyppyä erilailla varioiden ja vähän kaukoja vaihtelun vuoksi. Hyvin tuo vaihtaa edelleen, ainakin pieneltä matkalta tehtynä.

Tiistaina BAT-agi. Treenattiin uutena muuvina japanilaista joka tuntui ensin ihan käsittämättömältä. Koira siis vaihtaa puolta ohjaajan tekemättä valssia tai mitään tuon kummempaa. Ajoitus on tuossa tosi tarkkaa mutta saatiin jopa se onnistumaan useamman kerran. Pienellä puolella tehtiin lähinnä aan ja keinun kontakteja. Laita ensi kerralla painot siihen keinuun.

Keskiviikkona vietettiin Peppi-mummun kanssa laatuaikaa ja lähdettiin vallan eläinlääkäriin. Käynnin aihe oli panikoida erilaisista flunssaviruksista ja -bakteereista, todennäköisesti aika turhaan. Ainakin lekurin mielestä.
Päädyttiin ottamaan Pepistä perusveriarvot jo ihan senkin takia että tiedetään voiko kipuileviin niveliin antaa huoletta kipulääkettä. Ja juu, voi, kaikki oli ihan priimaa. :) Hieno Peppi! Painohan tuolla on taas pudonnut, painaa reppana enää 4,2 kg ja on aika luuta ja nahkaa. Nähdäkseni tilanne johtuu siitä ettei mummeli syö tarpeeksi. Kokeillaan vielä ahkerammin kaikkea uutta ja erilaista. Kilpirauhasarvot tulevat myöhemmin, voihan se olla että laihtumisen syy löytyy tuoltakin.

Torstaina agi. Sujui ihan ok kunhan päästiin alusta eteenpäin. Alkuun jäätiin tökkimään ihan urakalla, yritin viedä omalla comfort zonella joka ei sopinut rataan. Vähän villimmillä ratkaisuilla homma toimi ok ja Mustikin osasi taas paljon enemmän mitä ohjaaja odotti. Vähän luottamusta nyt siihen koiraan ! Ja ehkä itseenkin vaikka.

Perjantaina alkoi viikon loma ja Minssun synnytyksen odottelu. Tuo on sikäli jännää että sehän oli kollilla viikon eikä astumista nähty koko aikana eli voi synnyttääkin aika isolla marginaalilla. No, odotellaan. Toivottavasti kertoo ajoissa kun alkaa jälkikasvua maailmaan pukata.

Lauantaina aamusta hakutreenit. Tehtiin ihan perustreeniä. Mustille neljä suoraa pistoa, maalimies jokaisen päässä. Haukut 30 30 40 50 tai jotain tuonne päin. Ekalla pistolla lähti turhan aikaisin etenemään alueella mutta sai hajun ja löysi maalimiehen. Toka ok, nätti suora pisto. Kolmannelle yritti taas vinottaa, otin kaksi kertaa takaisin ennen kuin meni suoraan. Neljäs hyvä.
Noita lie syytä tehdä joku kerta. Ensi kerralla myös itse palkkaamisia / palkkaamattomia.
Kuljetukset ja keskilinjakäytöksen kun saisi kuntoon niin tuossahan olisi jo varsin koevalmis paketti.

Frescolle kaksi maalimiestä. Eka vasemmalla etukulmassa. Toka oikealla takakulmassa (rata n 100 m) jonka bongasi hienolla joskin "vähän" leveällä ekalla pistolla tuonne puolelle.

Treenin jälkeen pikaiseen kotiin syömään, sitten Tikkurilaan josta Laura koirineen kyytiin ja Kirkkonummelle Korrin Suskin tottiskoulutukseen. Mustin kanssa katsottiin noutoa ja pikaiseen seuraamista. Jälkimmäiseen haluaisin vähän lisää vietikkyyttä mutta Suski tykkäsi että on ok. Jos hifistelemään lähdetään, pään asentoa voisi nostaa vähän. Ja tämähän tapahtuu nostamalla palkat rintataskuun. Katsotaan lähdetäänkö tuota toteuttamaan.

Noudossa tehtiin vauhtinouto-, iskunouto- ja pitoharjoituksia. Noita sopivasti sekaisin ja kapulaksi mokkapäällysteinen versio niin pitäisi alkaa homman pelittämään. Toivotaan noin. :)
Musti oli ihan pätevä, keskittyi ja leikki hyvin. Alkuun tehtiin pkmainen ilmoittautuminen Nessan kanssa. Meni ok, otin tosin Mustin remmissä. Tuota saisi nyt oikeasti alkaa kanssa treenaamaan. Ja niiden vieraiden koirien kanssa.

Sunnuntaiaamuna Purinalle jossa Mustin kanssa yksi agistartti. Kiva helpohko rata. Tuloksena vitonen kun ohjaaja ansiokkaasti vekkasi koiruuden ohi esteen. Koira oli hyvä.

Agin jälkeen Hannalle hierontaan. Musti etenkin jännittää sen verran ettei ole ihan varmaa onko takapää minkä verran jumissa ja mikä on jännitystä. Sehän ei tuon tyyppistä koskettelua erityisemmin arvosta. Oikealla lantion seudulla ainakin tuntuu olevan vähän jotain.

Maanantaina ensin ilmaisutreenit pikkuporukalla. Molemmille pojille viisi lyhyttä pistoa joiden päässä maalimies. Vasemmalla umpipiilo jolle kaksi kertaa. Ekalla kerralla hallintaan (Mustilla toimii näköjään käsky tule), tokalla palkka maalimieheltä. Toisella puolella keskimmäisellä hallintaan. Mustikin jopa tuli hallintaan kummallakin maalimiehellä ekalla kerralla mutta siinä pysyminen on vielä vähän niin ja näin.
Mustin ilmaisun aloitus ekalla umpipiilolla kesti, noita täytyy treenata näköjään ihan tosissaan. Ei ole jättämässä maalimiestä tms mutta saisi aloittaa ilmaisun vähän nopeammin.

Ilmaisutreenin jälkeen jatkettiin AgiTokolalle kimppatokoihin. Musti oli ihan kivassa vireessä, otettiin paikallaanoloa, ruutua (hieno ilman leluakin !), ihan perusjuttuja. Hypyllä kävi aika kuumana ja olisi voinut varastaa. Tuon kanssa pitää näköjään alkaa olemaan vähän varovainen. Pari vauhtinoutoa, ei osannut vaihtaa vierasta kapulaa leluun ? Vai eikö lelu vaan kiinnostanut tarpeeksi ?
Frescollekin vähän toimintaa, enimmäkseen leikkimistä plus liikkeestä istumaan jääntejä. Olen alkanut analysoimaan omaa käskyn ajoitustani tuossa liikaa mikä on aiheuttanut epävarmuutta sekä itseen että koiraan. On se herkkää. AgiTokolan peilejen kanssa tuota oli kyllä näppärä tehdä.

Tiistaina kauden ekan kerran agia BATin Keravan hallilla. Kiva treeni erittäin haastavalla keppikulmalla (90 asteen avokulma johon takaaleikkaus). Saatiin tuo onnistumaan pariin kertaan mutta huomattavasti useammin Musti juoksi joko keppejen läpi tai viereisen puomin alla olevien siivekkeiden luo. Näköjään lisää treeniä tuollaiseen keppikulmaan.

Hallilta Taiteentekijäntielle ATD:n syyskokoukseen. Ennen kokousta kävelin poikain kanssa vähän kaupunkilenkkiä. Penni oli kotona valvomassa että uudet ikkunat laitetaan paikalleen asiallisesti.
Kokous vähän venähti mutta hyvä uusi hallitus saatiin. :)

Keskiviikkona hengitettiin vähän ja treenin sijasta vain lenkkeiltiin.

Torstaina normiagitreenit. Musti oli kohtuullisen pätevä, ohjaaja olisi vaan voinut muistaa että turhan pitkää treeniä ei kannata tehdä, vauhti hyytyi taas lopussa. Alussa meni kivalla vauhdilla ja asenteella. :) Saatiin radalle oikein onnistuneita pätkiäkin.
Sivussa tehtiin vähän tokotusta. Seuraaminen hyvää, jostain syystä vaan jäi parissa perusasennossa seisomaan. Remmin ja lelun pitämistä, ei pure muttei pistä suutaan kiinnikään kun läähättää. Kaukojen istumaan nousua, paranee ! Ei jumita enää niin helposti ja nousee kunnolliseen istuma-asentoon.

Kaverukset Penni & Tessu:

Lauantaina pitkästä aikaa kissanäyttelyyn. Mukana kotoa Nuupi jonka lisäksi paikalla myös kasvatti Mörkö (T Ähäkutti), Anselmi (T Anselmi Apila), Minttu (T Cissinminttu) ja Nella (T Citronella). Sekä iso kasa Nuupin lapsenlapsia. :)
Meidän suurin ilonaihe oli hyvä seura, kiitokset kaikille paikalle saapuneille ! Menestystä ei tullut minkäänlaista, Nuupillekin sattui veteraaneihin tuomari joka tykkäsi siitä varmaan vähemmän kuin kukaan ikinä. Kasvattaja- ja siitosluokkaa ei saatukaan kokoon yllättävien poisjäämisten takia.
No, ensi vuonna uudestaan.

Poikkeuksellisesti lähdin näyttelystä jo tavallista aikaisemmin myönnetyn poistumisluvan turvin. Kissanäyttelyssähän kissan pitää olla paikalla näyttelyn päättämiseen asti, muuten napsahtaa sanktiota.
Ikinä aiemmin en ole etuajassa joutunut lähtemään mutta nyt se oli välttämätöntä kun serkun ja avovaimonsa poika Jooa Onni Aleksi kastettiin alkuillasta. Ja pakkohan se oli kekkereihin mukaan päästä. :) Onnea koko perheelle !

Sunnuntaina Purinalle. Mustille kaksi hyppäristarttia joista tulokset 0 ja kymppi yliajalla. Toiselta radalta yliaikaa useampi sekka, tosin tumpeloitiin kepeillä ja putkella kiellot joissa paloi aikaa. Ekalla mentiin kohtuullisen sujuvasti, pari ylimääräistä kaarrosta verotti aikaa. Ihanneajat eivät olleet erityiset tiukat mutta Mustihan tunnetusti on - no, mitä sitä kaunistelemaan - hidas. Mutta ihan nätisti kulki muutenkin, ei miettinyt muita kuin tuolla toisen radan keppejen sisäänmenolla.

Illalla vielä VAPEn syyskokoukseen. Tuli hyvä hallitus. :)

Maanantaina haku. Treenattiin lyhyesti, pimeä alkaa pukata päälle. Molemmilla puolilla n. 50 m syvät 10 m leveät kaistaleet.
Mustille ensin vasen, oli tosi vaikea. Sai hajun oikealta ja teki lyhyehköjä pistoja kääntyen aina liian aikaisin takaisinpäin. Varmaan viidennellä lähetyksellä lähti tarpeeksi pitkälle ja löysi. Oikeanpuolimmainen maalimies sitten löytyikin ekalla yrityksellä. Molemmilla piitkät ilmaisut. Toisella taputtelin koiraa kylkiin ja kannustin kun tulin piilolle, tuntui tykkäävän tuosta.

Frescolle sama. Vasen tosin helppo, oikealle mennessään kiemurteli enemän. Pitkät ilmaisut mutta ei taputteluja kun tuo ei niistä ilmaistessaan tykkää.

Tiistaina tottista. Mustille paljon paikallaanoloja (yllätys yllätys) seurassa ja ilman. Seurassa pää pyöri, ei ongelmia muuten. Jättäessä tein juoksupyrähdyksiä ja muutakin yllätyksellistä, Mustihan alkaa nuuskimaan maata herkimmin juuri tuossa vaiheessa.
Ruutua (ilman lelua meni aina jonkun merkin taakse, hmm. tuohon tarvittaisiin nyt oikein treenipyrähdys että oppii oikean kohdan), jääviä, seuraamista, luoksetulo pariin kertaan (tuli lelulla lujaa ja vetämällä oikeaan paikkaankin) ja noutoa joka kertakaikkiaan ei suju. Puree ihan pirusti ja tulee epävarmasti takaisin. Äh.

Frescolla perusjääviä, seuraamista (painoi kuin piru, mistä se nyt on tuon keksinyt) ja hieno eteenmeno. Plus paljon leikkiä ja hyvänäpitoa. Ja yksi ruutu mielenvirkistykseksi.

Vastaherännyt Mytty: "Kuka häiritsee untani?"

Kukapa muukaan ...

Tessu lupsuttaa yhä Myttyä säännöllisesti eikä Mytty enimmäkseen pistä kamalan pahaksi. Palleja Tessulla ei edelleenkään ole. :(

Keskiviikkona haettiin Minssu kollilasta kotiin. Astumista tämänkään pariskunnan kohdalla ei päästy todistamaan eli saapi nähdä tuleeko meille pentuja loppuvuodesta vai ei. Kissahomma menee tällä hetkellä kaikkiaan sen verran ei-putkeen että eipä olisi suuri yllätys jos kummankin tyttösen kanssa saadaan vielä jatkaa yritystä. Jos enää jatketaankaan ...

Torstaina kesäkauden (hrrr) viimeinen agilitykerta, kouluttajana edelleen Kim Kurkinen. Kiva rata jonka loppua ei saatu menemään ihan niinkuin olisin halunnut. Lisäksi alun suoran okserin rima tippui useamman kerran. Oksereita olisi siis syytä treenata useammin, yllätys yllätys.

Lauantaina käytiin Hannan kanssa esineruutuilemassa. Tallasin tuota ennen pojille jäljet sienestäjiä kuhisevaan metsään ja ajettin ne ruudun jälkeen. Fresco poukkoili jäljeltä toiselle, ei osaa näköjään (yllätys yllätys, ei ole treenattukaan) harhoja yhtään. Keppejä nousi jokunen kuitenkin kun oikealle jäljelle satuttiin.
Musti jäljesti paremmin, oliko sitten vähemmän vierasta jälkeä sen maastossa vai miten mutta kaikki kepit nousivat. Yhdestä meni lujaa ohi, jarrutti, kieppasi minun taakseni ja ilmaisi kepin. Pling, lamppu syttyi ilmeisesti vähän viiveellä. :D
Jäljet eivät olleet kovin pitkiä, ikää ehkä 1,5 tuntia tai jotain tuonne päin.

Esineruudussa molemmille kaksi vierasta esinettä, ratsastushanska ja kovamuovinen (?) hevosen harja. Joo, Hanna on siis hevosihmisiä. ;)
Molemmat nostivat jälkimmäisen ensin. Hanskan paikantaminen pienehkön kiven takaa oli selvästi vaikeaa, kivi oli aika ruudun takareunassa ja tuuli tuli etureunasta. Ruudulla kokoa ehkä 25 x 50 m ?

Sunnuntaina aamusta Ardiente-porukan vähän tyngäksi kutistuneet hakutreenit. Vaan hyvin pärjättiin Gabin ja Päivin kanssa, ehdittiin ottaa kaksi kierrosta. Tosin minä treenasin molemmat pojat joten niille vaan kierros per mies. Radalla pituutta joku 150 m ?
Maalimiehet oikeassa etukulmassa kaatuneen kuusen sokkeloissa ja vasemmassa takakulmassa kallion päällä, väliin tyhjää.
Ei isompia ongelmia, etenkin F oli erittäin pätevä. Nättejä tyhjiä molemmille, tosin eka tyhjä oikealla vähän piikkimäinen (molemmilla). Mustilla pieniä vaikeuksia maalimiehen paikantamisessa (molemmilla).

Välillä kotiin hengähtämään ja sitten Purinalle pm-agikisoihin. Jouduttiin ATD:n joukkueeseen varakoiran paikalta. Kisat olivat hurjasti myöhässä tuossa vaiheessa mutta tulipa vaihteen vuoksi katseltua pikkukoiria oikein ajan kanssa. Tahtoo !!

Anne Saviojan joukkuerata oli oikein kiva. Vähän koukeroa alkuun ja loppuun, muuten mukavan selkeää ja helppoa menoa. Musti kämmäsi toisen ja kolmannen esteen välissä yrittämällä karata putkelle (tai jotain epämääräistä), sain sen onneksi huudettua takaisin. Ja tasapuolisuuden nimissä minä kämmäsin nelosen ja vitosen välillä ja otin koiran aidan sijasta sen ohi. Mutta taas onnistui pelastus ja kympillä plus pienellä yliajalla päästiin maaliin. Joukkueeseen muuten 0 ja kaksi hyllyä eli ei tulosta.

Maanantaina hakutreenit. Oli ihan sikakivaa, kaikki koirat, ohjaajat ja maalimiehet olivat kaikin tavoin ihan loistavia ! On meillä hieno ja mukava porukka. :)

Tallattiin aika pitkä rata, olisiko tuo ollut jotain 200-300 m ? Pojille molemille kolme maalimiestä joista eka oikeassa etukulmassa, toka oikealla loppupuolella rataa ja kolmas vasemmalla takakulmassa. Tai Frescolle kaksi viimeistä toisin päin. ;)
Ei ongelmia, nättiä kohtuusuoraa pistoa ja eteenpäin työskentelyä. Tosin Mustin tyhjät kaikkiaan olivat aika avaria, levisivät sekä syvyydessä että leveydessä. No, tulipa juoksutettua Pumppa-poikaakin oikein kunnolla. Ja sillä oli kivaa !

Tiistaina tottistettiin. Otettiin kaikille koirille henkilöryhmä sekä paikallaanmakuuu ryhmäliikkeenä, sen jälkeen omatoimitreeniä. Musti toimi ok, paikkamakuu suht vieraan uroksen eli Echon vieressä ei tuottanut ongelmia. Vähän nuuski maata makuun jossain vaiheessa, muuten ihan hyvä. Maahanmenoa pitää taas suoristaa, vääntää etujalkoja oikealle mennessään maahan.
Frescon kanssa myös henkilöryhmä ja muuta pientä hössötystä. On näköjään vihdoin ja viimein oppinut vaihtamaan noutokapula leluun lennosta. Tuota voisi hyödyntää noudon vauhdittamiseen.

Treenin jälkeen vielä Ojankoon josta saatiin parin mutkan kautta käytettyjä noutokapuloita hra Majavan eli Mustin pureksittaviksi. Isot kiitokset asianosaisille.

Ja niin, tehtiinhän me vielä ihan hyötytreenikin alkuillasta. Ismo hukkasi lauantaina lompakkonsa pihalle (antoi Pennille kannettavaksi ja unohti ottaa pois ...). Ja kun ei sitä tähän päivään asti etsinnöistä huolimatta löytynyt, sain vihdoin aikaiseksi laittaa pojat hommiin. Liivit päälle ja etsimään yksitellen. Ensin nousi kasakaupalla palloja mutta sitten toisella kierroksella Fresco tuli puskasta lompakon kanssa. :) Hienoa, kerrankin noista lukuisista metsässä vietetyistä tunneista (päivistä? viikoista? vuosista?) on ihan käytännön hyötyä. Hieno Rekku!

CH Tassulähteen Anselmi Apila (BRI b)

Torstaina agility, kouluttajana Kim Kurkinen. Kiva rata joka saatiin toimimaan muutaman yrityksen jälkeen oikein kivasti. Vauhtia olisi toki voinut olla lisää, siinä ei päästy eteenpäin.

Agitreenin jälkeen jatkettiin vielä Maunulaan tokottamaan.
Joukkopaikallaanmakuu, piilossa vaihteen vuoksi. Kerran yritti nuuskia maata, jonkun kerran pyöritteli päätään ja ihmetteli ihanaista heeleriurosta vieressään.
Kentälle oli rakennettu ruutu jotenkin tehtiin sitäkin. Ensin pallolle. Meni lujaa ja melkein odotti virityksen jälkeen käskyäkin. Toinen kerta ilman palkkaa, käskin seisomaan ja maahan. Hienosti meni, eka kerta kun tehdään noita pidemmältä etäisyydeltä. Jäi ihan takanurkkaan mutta ruutuun kuitenkin.
Lopputreenistä kyttäili ihan huolella ruutua eikä tekemisestä meinannut tulla mitään. Seuraaminen aukesi ihan ihmeellisesti ja luoksetulossa ei melkein voinut tulla sivulle kun ihanainen ruutu jäi selän taa. Treeniä merkkikentillä siis.

Frescollekin pikkutreeni. Jäävät jostain syystä vähän sekaisin, mikähän tuossa nyt ? Ja eteenmenossa kaarsi sivulle, tosin kentällä oli häiriötä ja tötteröitä ja vaikka mitä, ehkä nuo hämäsivät.

Vkl agikisaa pitkästä aikaa. Mustille neljä starttia joissa ei tosiaankaan tuloksilla juhlittu. Kolmesta hylly ja yhdeltä vitonen + yliaikaa keppejen korjauksesta. Tuolla tulosradalla Musti kävi kyllä muutenkin tosi hitaalla eli yliaika ihan oikeutettua. Pahin hyllyrata oli ensimmäinen joka meni muuten aika nätisti mutta yhden putken jälkeen koiruus erehtyi luulemaan siivekkeiden väliin viritettyä kehänauhaa aidaksi ja hyppäsi sen. Tuomari armahti koiria vielä tuon verran mutta kun tuo meidän hyväkäs hyppäsi suoraan iiiihanan nartun luo niin eihän se sieltä edes kutsumalla tullut pois. Great.

Joskus sitä vakavasti miettii keskittymistä niihin lajeihin joita itse osaa edes vähän. Mutta ehkä me jatketaan pään hakkaamista seinään edelleen, talvelle on jo luvassa kaksi hallivuoroa per viikko.

Lauantaina kävin lisäksi moikkaamassa Keravalla vieraillutta Hongkongin serkkua ja matkalla tallasin pikaiseen Frescolle pari janaa. Eka ylämäkeen, jälki lähti oikealle. Meni vähän yli jäljestä, muuten ok. Toinen vasemmalle. Lähti alussa laukkaloikalla eli otin takaisin. Meni hienosti suoraan mutta lähti takajäljelle, jouduin itse kääntämään kun ei tuolla ollut oirettakaan kääntää suuntaa. Eli välillä sujuu, välillä ei. Nuo olivat kohtuulyhyitä janoja, pituus varmaan n. 20 m kummassakin.

Maanantaina tavan tapaan hakutreenit. Ihan sikakuuma, paikalle ajaessa asteita taisi olla +26. Tehtiin suht lyhyet treenit, itseäkään ei huvittanut olla paarmojen syötävänä enempää kuin tarpeellista oli.

Mustille keskilinjan ylitystä. Maalimies kuljetti sitä sivurajalla vähän matkaa alueen suuntaisesti. Kutsuin, koissu tuli ja nakkasin sen yli keskilinjan. Ekalla lähetykselle koiran ilme oli näkemisen arvionen, ei ollut tietenkään yhtään varautunut moiseen. Meni kuitenkin joka lähetyksellä nätisti ja suhteellisen suoraankin, hienoa !

Frescolle toinen puoli tyhjä, toisella kaksi maalimiestä etukulmassa ja suht radan lopussa. Viimeisillä pistoilla laittelin huonosta kohtaa eikä meinannu saada hajua ja meinasi hyytyä koko koiruus. Lähti kyllä aina kun lähetettiin muttei mennyt alkuunkaan tarpeeksi syvälle. Vihdoin meni ja samalla sai sitten hajunkin. Ilmaisut hienot.

Tiistaina Järvenpäähän jossa Korrejen koulutus ATD:n sm-tokojoukkueille. Otettiin Mustin kanssa Pekan opissa kehääntuloja (toimi kivasti), seuraamista (juoksu kamalan väljää, muuten kohtalaista. Uutena edistämisenpoistokeinona ympyrä jota pienennellään), jäävät ja luoksetulo. Ryhmässä myös makaaminen (ei hyvä, nuuski taas ilmaa ja vähän maatakin ja kääntyi ihan lopussa lonkka-asentoon).

Keskiviikkona Open class -epikset Maunulassa. Mustin kanssa pyöräytettiin rata kahteen kertaan joista ekalta ei nopea nolla ja tokalta kieltoja ja rimoja ja ties mitä kahdenkympin edestä. Ihan kökkö päivä muutenkin, nettiyhteys ei edelleenkää pelaa (kiitos kaikesta tumpuloinnista Elisalle!), Mytty hajotteli viinilaseja kaappejen päällä kiipeillessään ja Minssulla on ilmeisesti jotain hormoonivaivaa. Great.

Torstaina normiagitreenit. Kouluttajana piti olla Kim Kurkinen mutta liekö unohtanut vai mitä mutta keskenään ryhmän kanssa treenailtiin. Tehtiin halliin vähän typistetty Open class -rata ja väännettiin taas sitä. Musti oli varsin pätevä. Alun rimojen kanssa saa kyllä varoa ainakin jos esteen sattuvat sunnuntaina samoille etäisyyksille kuin tuolla.

Tuossa näkee hyvin Mustin ja Frescon luonne-eron. Nöyrä Fresco sanoo että mamsku älä tuijota sen laatikon läpi ja partiolainen Musti kysyy mitä tehdään.

Lauantaina muutettiin broidia perheineen. Tai siis emäntä muutti, koirat tylsistelivät kotona.

Sunnuntaina heti aamusta Agirotuun Teivoon. Musti kisasi kaksi starttia, epävirallisia molemmat. Ensin aamupäivällä rotuviesti jossa Team Ardientessa mukana Dina, Rauha, Musti ja Ture. Dina ja Rauha ovat Mustin siskopuolia samasta emästä ja Ture taas edellisten isä ja Mustin enopuoli tai jotain sinne päin.
Rata oli n. kolmosten tasoa ja kohtuullisen mukava. Meille about kymppi, taisi tulla yksi kielto ja yksi rima alas. Koira oli kuitenkin kuulolla ja vauhtiakin löytyi mukavasti.

Open Class radalta hyl, väärä putken pää veti taas kerran.

 

kuvat: Sanni Husso

Maanantaina olikin poikkeuksellisesti tokopäivä. Niina veti hakutreenit (kiitti Niina!) joten minä pääsin Jessica Svanljungin tokokoulutukseen.

Mustilta katsottiin seuraamista, luoksetuloa, jääviä ja paikallaanoloa.
Seuraamisesta: ajoittain edistää. Voi kokeilla kieltävää äännähdystä kun on huonossa kohdassa ja nopeita stoppeja. Lisäksi paljon käännöksiä vasemmalle ja kehuja kun tekee oikein niin että seuraaminen kuitenkin jatkuu.
Luoksetuloa ihan loppuun asti voi tehdä kierroilla. Musti ei tuota tajunnut ollenkaan, putkiaivouros kun on mutta eiköhän se siitä kun hinkataan. Tuolla saa erilaista treeniä muuten aika suoraviivaiseen liikkeeseen. Liikkurin kanssa olisi treenattava enemmän, Musti nytkähti liikkurin käskystä.
Jäävät kohtalaisia, saisivat olla nopeampia. Paljon toistoja itse peruuttaen ja palkka vaan niistä tarpeeksi nopeista.
Paikallaanolo (makuu) mustimainen, nuuski ja pyöritteli päätä ja vaihteli lonkka-asentoa. En tykkää tuosta, Musti ei "suorita" vaan makailee. Voi kokeilla joko päätä maahan (tykkäävätkö pk-puolella?) tai sitten nami eteen ja koira kyttäämään sitä. Kokeilen varmaan tuolla namilla. Muista sanoa namisana myös kisoissa (esim ei ota tms).
Otettiin myös lyhyt istuminen, meni pari kertaa maahan kun seisoin n. kymmenen metrin päässä sen edessä. Istumistahan ei ole juurikaan tehty.

Musti oli aika kivassa vireessä. Eka seuraamispätkä oli huono, muuten oli hyvää tekemisen makua koko ajan.

---

Tiistaina eläinlääkäri-ilta. Koirat mukana ja toimenpiteissä meni sen verran aikaa että käytiin lenkillä plus katselemassa mahdollista uutta hakutreenipaikkaa sillä välillä.
Mutta Mytty. Iho-oireilu on siis mennyt päivä päivältä radikaalisti huonommaksi alkaen about viime perjantaista. Ab lopetettiin sitä edeltävänä sunnuntaina, maha oli niin sekaisin että sitä ei enää ollut järkeä syöttää. Kortisonin puolittamista (1/2 tabl joka toinen päivä) yritettiin mutta nyt palattiin takaisin jokapäiväiseen kun kutina yltyi selvästi.

Mytystä otettiin lekurissa pari koepalaa ihosta (suljetaan ainakin autoimmuunisairaudet toivon mukaan pois) sekä tehtiin allergiatestit. Noista lisää parin viikon päästä kun saadaan tulokset.

Myös ruokaa muutettiin. Royal Caninia ehdittiin syöttää reilut kolme viikkoa ja nyt luovuttiin siitä koska oireilu paheni yllättäen paljon. Nyt kokeilussa Hill's d/d eli peuraherne. Jos se olisikin ollut rc:n riisi kun allergisoi ? Tiedä häntä mutta nyt kokeillaan tuota. Samalla vaihdettiin kuivasapuskasta purkkiruokaan että saadaan mahdollinen varastopunkkialtistus myös pois.

Edelliskerran tuloksista tuli viimeinen eli sienitesti, oletetusti sieltä ei löytynyt mitään.

Voi Mytty-nyttynen. :( Kyllä tämä on kurjaa.

---

Torstaina agitreeni, koutsaamassa Ville Liukka. Kivat treenipätkät - ainakin paperilla. No, käytännössäkin varmaan mutta jostain syystä minä olin niin huono että meinasi parku tulla. Vakavasti, voisi harkita siirtyvänsä lajien pariin joista osaa edes vähän.

Viikonloppuna agilityn sm-kisat Tikkurilassa. Jouduttiin Mustin kanssa ATD:n joukkueeseen ja joo, ei olisi pitänyt suostua kuten vähän silloin arvelinkin. Rata oli huiman vaikea, etenkin vihreille meille. Hyllytettiin heti alussa ja meno oli muutenkin aika kaoottista. Nauhalta katsellessa näkyy siellä joku paikka onnistuneenkin mutta hyllyjä en kehtaa edes laskea. Ei enempää tuota lajia meille ikinä.

Sunnuntaina paikalle rennommin ilman koiraa. Huippupäivä, paljon hyvää seuraa ja lähes tauotonta agilityn seuraamista. Maksifinaalissa useampikin aussie, onnea kaikille onnistuneille ! :)

Sairaan hieno laji mutta itselle ja omille hermoille voisi tosiaan olla hedelmällisempää pysyä ihan vaan katsomon puolella.

meni niin että hujahti.

Maanantaina normisti hakutreenit. Tuttu metsä Porvoossa, keskilinja vaan poikittain normaaliin nähden.
Aika tavanomaiset treenit kai, ei mitään kamalan kummallista. Mustille muutama tyhjä, yksi ihan tarkoituksella ja pari oikeaan etukulmaan kun jostain syystä maalimies ei haissut nokkaan niin yhtään ekoilla yrityksillä.

Tiistaina ja keskiviikkona luovutettiin kissalapsia maailmalle. Niin se taas talo hiljenee mutta noin sen kuuluukin mennä, paha noita olisi kovin kauaa kasvattaa jos kaikki jäisivät itselle. Turvallista elämää Minttu, Nella & Cessi !
Sininen poika on vielä kotona odottelemassa viikonloppua ja mahdollisia uusia omistajia.

Mustin kanssa on tehty tottista. Seuraaminen tuntuu tulevan taas vähän eteenpäin, argh. Muuten ok treenejä.

Frescolle on tehty janoja sinne ja tänne. Muutamia onnistuneita, enimmäkseen ei. Aika paljon olen tehnyt nyt niin että jätän sen istumaan ja menen tallaamaan jäljen ja lähetän sitten mielikuvan avulla. Yleisimmät virheet ovat liian suuri vauhti (jolloin usein kiitää jäljestä ohi) tai pyöriminen/kääntyminen suoralta linjalta, etenkin jos liina yhtään enempää nyppäsee. Äh, tuo on nyt tosi vaikeaa.

Torstaina agitreenit, kouluttajana loistava Ville Liukka. Kivat radanpätkät jotka Mustin kanssa vedettiin läpi virkamiesmaisesti. Tappaja-asennetta kaipaisi kuulema enemmän molempiin. Yritetään.

Lisäksi ennen treenejä kävin ihailemassa kahta tuoretta Attic Angel's -aussienpentuetta. Olivat vaan suloisia. :)

Lauantai-iltana Riihimäelle jossa Mustin kanssa kaksi agistarttia. Hylly molemmista. Oli niissä kivojakin pätkiä mutta tuntuu että meillä on tällä hetkellä putkiongelma, koiruus livahtaa sinne milloin mistäkin välistä. Toisella radalla irtosi jopa aika pitkälle sivusuuntaan päästäkseen putkeen, pahkeinen. No, tästä jatketaan.
Päivällä siivousta, siivousta ja siivousta. Jotain etua näköjään siitäkin ettei telkkari näy tai digiboksin nauhoitus toimi. ;)

Sunnuntaina ei mitään mainittavaa. Digiboksikaupoissa ravaamista, onnettomat valikoimat. Eikä olisi edes tarvinnut, todettiin illalla kun kiintolevyn alustus palautti tallennustaidon. Ja telkkarikin näkyy, kiitos uuden antennin. Ihme masiinoita, ei voi muuta sanoa.

---

Sunnuntaina lähti myös Fian viimeinen pentu. Nyt on talo varsin hiljainen, kyllä pentusista aina lähtee sen verran ylimääräistä eloa.
Mytyn iho-oireilu on taas pahenemaan päin. En tiedä mistä tuo johtuu, mitään syötävää se ei ole allergiaruokansa (RC Hypoallergy tms) lisäksi saanut. Kortisoni puolitettiin viikko sitten ja kutina on lisääntynyt pikkuhiljaa. Antibioottia ei ole saanut nyt melkein viikkoon, se veti mahan niin sekaisin että siitä tuli taas muita ongelmia. Voi Mytty-nyttänää. :(
Lohdutukseksi se sentään pääsi sunnuntaina saunaan (ja astui kiukaalle, onneksi toinen vastus oli pimeänä ettei polttanut tassuja) ja illalla makkariin nukkumaan kun ovi on taas pentujen jäljiltä auki. Nukkuminen Mytyn kanssa on näköjään ihan yhtä haastavaa kuin ennenkin, hellyyshepuleita tulee pitkin yötä. Mytty !

Ja kesäkuu ! Nyt pitäisi voida ottaa rennosti kun valtaosa kesän koiratavoitteista on jo saavutettu. :D
Vaan ehkä me kuitenkin treenaillaan.

Maanantain hakutreenit peruuntuivat porukan vähyyden takia. Ei haittaa, sunnuntaina tuli treenattua sitä lajia varsin tarpeeksi.
Haun sijaan päätin vihdoin ja viimein korkata jäljen tämän vuoden osalta.
Frescolle jälki ehkä 500 m, kuusi keppiä. Jana n. 50 m, jälki lähti vasemmalle. Janalle miljoonaa ja jäljen yli. Pyöri aikansa ja löysi. Mutta meni suoraan verrattuna viimevuotisiin. Kepeistä jäi yksi ja ajo oli Frescomaista, vähän seilasi sinne tänne.
Mustille jälki n. 300 m parilla kulmalla ja kuudella kepillä. Jana vajaa 50 m ja jälki oikealle. Suora jana, lähti ensin takajäljelle. Autoin vähän korjaamaan. Kepeistä tuollakin jäi yksi, tarkensi sitä kyllä vähän aikaa muttei malttanut loppuun asti. Ja minä päästin sen etenemään kun en merkkaa jälkiä enkä ollut ihan varma onko keppi siinä. Keppi-ilmaisut hienosti hallussa, meni maahan keppi etujalkojen väliin.

Vähän laiska treeni mutta tulipa tehtyä. Oli kiva nähdä että talvitauko ei tuntunut oikeastaan missään.  

Illalla vielä vähän tottista Mustin kanssa, ihan perusasioita. Seuraamisen paikkaa, käännöksiä niin että pysähdys heti käännöksen jälkeen. Tuo on toiminut, käännökset nyt parempia.

Tiistaina lököpäivä, köllittiin Mytyn (jonka iho on nyt parempana mutta mahaparka ihan ruikulla) kanssa ja käytiin koirain kanssa sivistynyt (?) remmilenkki. Kamalasti hyttysiä !

Keskiviikona Ojankoon johon Katri ystävällisesti tuli kuvaamaan poikia työssä. Hyppyytettiin pikkupystyä ja aata ja touhuttiin jotain muutakin. Kuvia tuli roppakaupalla, kiitos tuhannesti Katri !
Mustillakin oli pystyn ja aan idea aika kivasti hanskassa jo.

kuva: Katri Soini

Ojankomatkalla tallasin pojille jäljet jotka sitten ajettiin takaisintullessa, ikää niillä silloin n. 2-2,5 h. Ensin Musti ja jäljistä se vaikeampi. Vaikeimmaksi osuudeksi osoittautui löytää koko jälki, en lähtenyt ajamaan ihan alun rydön läpi vaan koitettiin osua jäljelle jostain ihan vähän alun jälkeen. Aikamme tarvottuamme Musti nappasikin nätisti jäljen ylös, ajoi sen ja nosti kepit. :) Hieno poika ! Pituutta varmaan joku 400 - 500 m ? Gps olisi poikaa tässä, minä olen sikahuono arvioimaan matkoja.
Frescolle helpompi jälki. Jana ihan sikahuono, otin sen metsästä autolle päin eikä se toiminut yhtään. Koira mutkitteli ja pysähteli. Kun jäljelle päästin, alku meni ok ja pari keppiäkin nousi. Sitten homma meni sähläämiseksi, välillä oltiin jäljellä mutta enimmäkseen ehkä ei. Olisi pitänyt pistää hurtta samoin tein autoon mutta etsittiin nyt kuitenkin viimeinen keppi ja palkattiin koira varsin luokattomasta suorituksesta. Ei näin.

Torstaina agi ja Anne Savioja. Kiva rata jota olin alussa viemässä ihan turhan hankalin muuvein. Aika kivasti saatiin kuitenkin pätkä toimimaan ja vielä jäi vähän aikaa harjoitella poispäinkäännöksiäkin mitä ei tosiaankaan vieläkään osata. Kannattaisiko noita treenata vähän useammin ? Tai edes joskus ?

Lauantaina Stadi Games Laakson kentällä, agikisat siis. Mukana pojat, Penni meni hyvin mielellään mutsille.
Oltiin paikalla koko päivä. Ensin aamusta Mustin kanssa ykkösen radat epävirallisina vuoden tulokas -kisana. Molemmilta radoilta vitonen, ekalta kielto kun piti tehdä poispäinkäännös (!) ja toiselta tippui rima. Muuten sujuvia joskaan ei erityisen nopeita ratoja.
Sitten odottelua ja evästystä ja iltapäivällä kaksi kolmosten rataa. Hyppäriltä kymppi, rima tuli alas ja pituus meni palasiksi. Aika ei kummoinen, ennen keppejä tuli ihme sinkoilua kun koira oli menossa sekä renkaalle että putkelle, samoin keppejen jälkeen iiiso kaarros. Agilityradalta hylly väärästä putken päästä, tätä ennen alla virhe aan ylösmenolta. Meidän eka virallinen kontaktivirhe, hipii ! Aan ylösmenokontaktihan meillä on ollut aina vähän ongelmallinen, nyt virhe vaan on pysynyt pitkään piilossa.

Sunnuntaina totaalinen kotipäivä. Pohjakäsiteltiin aika monta sataa metriä lautaa ja tottistettiin ihan vähän Mustin kanssa.

Viikonloppuna Hyvinkäällä oli kissanäyttely jossa lauantaina meidän porukkaa edusti Anselmi (Tassulähteen Anselmi Apila, BRI b). Ja hienosti edustikin, poika oli vallan TP ! Onnea Ilona & Anselmi !

Maanantaina hakutreenit. Flunssanpentele ei suostu vieläkään häipymään kokonaan ja veto oli kokolailla poissa vaan hyvinhän tuo sujui. Kakkoskoiratreenaajat olivat onneksi tallanneet jo radan valmiiksi, kiitokset siitä. :)

Mustille löytö löytö tyhjä löytö. Eka pisto hieno, meni viivasuoraan ja löysi vaikeamman piilon hyvin. Toisella etsi laidassa pidempään mutta meni suoraan ja löysi itsenäisesti kuitenkin. Tyhjä ihan sikanätti, suoraan, eteni alueella, tuli kun kutsuttiin. Viimeisellä kääntyi työskentelemään taapäin, etsi pitkään sieltä kunnes palasi takaisin, toisella lähetyksellä löysi. Tuossa lähetin tod näk koiran liian kaukaa edellisestä löydöstä, kävi tarkastamassa takana vielä etsimättömän alueen. Ilmaisut loppuun asti.

Frescolle neljä löytöä. Ei ongelmia, löysi kaikki ekalla lähetyksellä ja työskenteli nätisti eteenpäin. Kaksi ekaa maalimiestä etukulmissa jotakuinkin suoran piston päässä, kaksi seuraavaa niin että koira löysi edettyään alueella.

Mustin kanssa muutama pieni seuruupätkä, toimii nyt myös käsi selän takana. Tuo tuntuu itselle helpommalta kuin imuutustyylinen käden asento.

Tiistaina jatkui tokokurssi Järvenpäässä. Liikkeet sujuivat ihan kohtuuok mutta mielentila oli kyllä kamalinta ever. Musti oli täysin vakuuttunut että paikalla olleella cockerineidolla oli tärpit parhaimmillaan vaikka omistaja tykkäsi että juoksu on jo ohi. Vapaalla ollessaan Musti piippasi neitokaisen perään ja venyi koko koira hajujen mukana.

No, liikkeet tuli tehtyä. Häiriökontaktia ja paikallaanolot ringissä, liikeestä seiso yksittäin. Istui ensin reilun viisi seisomista, sitten kuuli jopa mitä pyydetään.
Lisäksi tehtiin ohjatun palloharjoittelua ja alkeistunnaria, noita ei ole ennen kokeiltukaan Mustin kansa. Hyvin sujui. :)

Keskiviikko meni sähläämisen puolelle, pakattiin ja etsittiin tavaroita viikonlopun reissua varten.

Torstaina aamusta Riihimäelle jossa Mustille agitreeniä, vetäjänä Nina Manner. Kinkkisiä ratoja joissa suurin haaste taisi olla saada rata ohjaajan päähän. Jostain syystä unohdin muutamalla kohdalla jatkuvasti mihin olin menossa ja koiraa viemässä.
Luppoajalla otettiin muutamat hyppynoudot reilu puolimetrisellä ja aa-estenoudot jyrkällä aalla sekä Frescolla että Mustilla. Jyrkkä aa oli jostain syystä vähän epäilyttävä ja molemmat kiersivät sen ekalla menoyrityksellä. Lisäksi Musti hyppäsi tosi rumasti sen harjalta, ei näköjään osaa jyrkällä tulla yhtään alas ennen hyppyä.

Neljän maissa lähdettiin tuolta ja välillä pikaiseen kotiin syömään josta Konalaan omiin treeneihin, vetäjänä Kim Kurkinen. Vähän mietitytti että riittääkö ohjaajassa tai koirassakaan enää puhkua mutta treeni meni oikein kivasti. :) Taas löytyi muutama uusi ja näppärä vienti jotka toimivat Mustille hyvin. Pointtina, mitä vähemmän valsseja sen parempi. Tuota kun saisi vielä kisaradallakin toteutettua.

Perjantaina aikaisin aamusta ylös, Musti ja pakaasit mukaan ja Kariluodon kartanolta pakulla kohti Turkua, laivaa ja Ahvenanmaata. Laivamatka Mustin kanssa meni hienosti, poika kulki nätisti rapuissa ja käytävillä ja odotteli hytissä kun käytiin syömässä. Hyttikaverina juuri juoksunsa lopettanut Baia joka olisi ollut aika iiiihana.

Ahvenanmaalla käytiin katselmassa paikallisia nähtävyyksiä ja erikoisuuksia, tsekkaamassa seuraavien päivien kisakenttä ja ostamassa pöperöt. Sitten mökille tai siis omakotitalolle jossa asusteltiin vkl. Koiria talolla seitsemän neljästä eri porukasta. Yhtä lukuunottamatta kaikilla oli omat makuuhuoneet eli homma sujui melkoisen kivuttomasti. Heti mökin vierestä aukesi hyvät lenkkimetsät joita käytettiin se mitä ehdittiin.

Lauantaina lähdettiin kympin maissa kisapaikalle. Mustilla suunnitelmissa kolme kakkosen starttia. Luokassa kilpailijoita kolme ja pikkukoirissa kokonaista kaksi, kakkosten radat peräkkäin kahdella eri kentällä. Eli aika sutinaa luvassa.

Eka hyppäri oikein mukava, ohjaajan päässä vaan sutisi sen verran että unohdin radan. Hetken ehdin tähyillä numerolappuja jonka aikana koira valitsi niistä kahdesta aidasta sen väärän. Ei palkintoja tältä radalta siis.
Seuraavana agirata, ei pahan näköinen sekään. Koira vähän hitaalla mutta ohjautui sen verran kivasti että tehtiin näppärä nolla. :) Luokan ainoana (jee :D) eli saatiin voittokippo ja lahjakortitkin. Ja se pelätty siirto kolmosiin, voi iiik.

Sitten olikin luvassa pitkä tauko kunnes seitsemän (?) maissa illalla startattiin päivän viimeiselle radalle, maxikolmosten hyppärille. Kolmantena esteenä kepit joille en saanut Mustia kahdella ekalla yrittämällä, noista kymppi. Räpellyksen seurauksena myös joku sekka yliaikaa. Muuten meno oli nätin sujuvaa, ainakin IMO. Vauhti parasta Mustilta tuona päivänä eli kivasti parani loppua kohden vaikka lämpöä oli vaatimattomat +25. Kiitos matkakumppaneille häkkejen lainoista että Mustikin pääsi vähän nukkumaan päivän mittaan.

Sunnuntaina vielä yksi startti. Hyllylle radan puolivälissä, en tajunnut varoa tuota kohtaa en niin yhtään. Muuten nätti ja sujuva rata. Ei se näköjään niin pahaa olekaan kolmosissa, ainakaan tuollaisissa pikkukisoissa. Ehkä me vielä startataan mantereellakin.

Laivamatka kotiin sujui kommelluksitta. Kotona Musti tykkäsi että Fresco on niin ällö että hyvä kun autosta sai itseään ulos, murisi vaan ja käänsi päätä pois. Piileskeli pakun takana aikansa. Lähdettiin Millanin oppeja seuraten poikain kanssa pienelle kävelylle jossa rentoutuivat heti niin että sisällekin päästiin murinoitta.

Lähipäivinä Musti jäykisteli ja väisteli vähän pariin kertaan, muuten tunnutaan taas olevan samaa laumaa. Musti on kyllä alkanut kivasti projisoida ällötyksensä väistämiseen rähäkän sijaan. Tai eihän noita rähäköitäkään juuri ole ollut, pari kertaa. Nyt se murahtaa ja poistuu toiseen huoneeseen kun alkaa isin seura ahdistaa.

Sunnuntai-iltana Nuupille saapui pitkästä aikaa vieras morsian. Saas nähdä miten lähtee pariskunnalla synkkaamaan.

Maanantaina lomapäivä, onneksi. Otti reissu voimille melkoisesti. Lepäämään en silti ehtinyt, kotihommia oli tehtävänä melkoisesti. Siinä kotipuuhien lomassa ehdittiin vielä metsälenkille jossa nähtiin kevään ensimmäinen västäräkki ja paljon pieniä perhosia sekä Frescon kanssa fillaroimaan ekaa kertaa tänä keväänä pidempi 11 km lenkki. Hyvin jaksoi poika naputtaa menemään.

Illalla vielä kauden viimeinen kimppatoko Konalassa.

Mustille ensin kisapurkuna kisanomainen odottelu ja siitä seuraaminen (ehkä huonoin hetkeen, pari ihme eksymistä. Skarppasi lopussa.) ja liikkeestä maahan (hyvä) joiden jälkeen megapalkka ja autoon.

Frescolle seuraamista ja pk-jäännit + luoksetulot. Maahanmeno jostain syystä hidas ja välillä ihan vajaa, tuon kanssa tehtiin urakalla töitä. Lopussa erilaisellä äänellä käskettynä muutama hyvä nopea suoritus. Mikähän tuossa nyt pykii ? Luoksetulot tavan hitaita.
Nouto meno hyvä, ottaminen hyvä, paluu ravilla. Paah.

Musti vielä uudestaan kehiin ja ruutua. Pallo valmiina valmiiksi rakennetussa ruudussa, koiruus halliin ja ruutuun. Bongasi ruudun katseella käskystä hyvin ja meni (lähtökiljaisulla varustettuna) ruutuun. Otettiin myös muutama kerta niin että pallo minulla, silloin pysähtyi ekalla ennen ruutua, tokalla ruutuun mutta vähän turhan eteen.
Jokunen luoksetulo tehtiin myös ja varmaan jotain muuta muttei nyt tule mieleen mitä. Pihalla vielä sivulletuloa. Tuohon pitää ottaa kunnon kuuri, se pitää saada täpäkämmäksi ja kerralla oikein, nyt vinoa koiraa saa korjata vähän väliä.

Tiistaina hakuryhmän tottistreenit Vantaalla. Porukka ei kun pienenee mutta ei se mitään, tuleepa ainakin itse treenattua. Tällä kertaa mukana myös uusi tuttavuus malipentu, mukavan tuntuinen tapaus. :)

Mustilla rutkasti sivulletuloja. Sivu, naks ja pallo lentää. Tai sitten ei lennä jos asento on vajaa. Saavutettiin varsin edistystä, lopputreenistä en enää saanut vajaita asentoja hakemallakaan. Ehkä tuokin tuosta. Seuraamisen edistämiseen ei vielä puututtu. Liikkeestä istumista otettiin kanssa rutkasti. Ensin käsiavulla, sitten sitä pienentäen. Eteenmeno, aika kiva. :) Muistissa on tuokin siis.

Frescolle pk-liikkeitä. Maahanmeno nyt parempi kuin eilen. Eteenmeno pariin kertaan, olisi voinut olla nopeampi. Tuota pitäisi tehdä nyt paljon että saadaan taas vauhti takaisin.

Lopuksi vielä lärpätystä minkä lomassa Mustille lisää sivulletuloja ja paikallaanmakuu.

Keskiviikkona agitreenit Juvanmalmilla. Vaatteita muistin vähentää kerroksen verran mutta silti tuli toivottoman kuuma, sisällä oli lämmintä lähes 20 astetta. Mustikin puhkui ja puuskutti tunnin jälkeen muttei hyytynyt menossa yhtään. :) Hienoa, tuolla alkaa kulkea.

Isolle puolelle rata jossa kuollutta putken sisäänmenoa, alussa kolme estettä vinottain kutsuna (en osaa selittää, tuo kuulostaa ihan hullulta), leijeröintiä puomilla ja vaikka mitä. Hyvin kulki Musti, kolmen esteen suora takaaleikkauksin oli se vaikein.
Lisäksi tehtiin puomia ja aata namikontaktein.

Pienellä puolella erilaisia keppejen sisäänmenoja.

Kissilapsilla alkaa jo mennä lujaa. Ovat vimpulat tosi seurallisia, etenkin sinikilppari Nella miukuu perään koko ajan. Se on myös kova kehräämään kuten sinivalkea Minikin.

Kotia etsii vielä suloinen Cessi:

Cessi on kivan kokoinen tiheäturkkinen vahva naaras josta varmasti on niin lemmikiksi kuin muuhunkin menoon.

Torstaina päivällä Frescon kanssa fillarilla pienempi lenkki.

Agitreeneihin lähdettiin Ojangon kautta. Ensin käytiin ottamassa Frescon kanssa pk-estenoudot, eka kerta tänä keväänä. Hyppy meni hienosti. Aan kiersi ekalla, esteet olivat niin sumpussa että jouduin seisomaan niin että koiralla oli suora linja esteen ohi kapulalle ja sinnehän se meni. Tokalla älysin sanoa haen sijasta kiipee ja sinnehän se taas meni, yli siis. Ihan nättiä. :)

Sitten vielä pikaisesti esineet. Tallasin n. 10 x 50 m kaistaleen jonne kaksi esinettä takakulmiin. Ensin hommiin Musti. Pikkupoika yllätti, tiesi heti mitä on tekemässä ja toi esineen suoralla pistolla. Isänsä sen sijaan ei loistanut, etsi etsi ja etsi ja löysi kun vihdoin ja viimein osui sinne takakulmaan missä esine on. Eli ruudun perälle irtoaminen on edelleen vähän hankalaa. Pohtimista ja treeniä tuohon. Mutta pitää kyllä sanoa että Musti oli pätevä, se on selvästi talven aikana miettinyt esinehommaa.

Ja sitten vihdoin Konalaan. Itsenäinen treeni ja meni meillä kyllä vähän hömpöttelyksi. Itsellä jostain syystä fiilis kateissa, koira kyllä kulki ihan kivasti kunhan tuli ohjattua.

Lauantaina käytiin ensin aamupäivästä Frescon kanssa fillaroimassa. Lenkin varrelta bongattiin sopivan näköinen metsä johon esineille kaistalle n. 10 x 40 m. Liivit päälle, koiruus metsään ja sieltähän ne nousivat. Ei ollut tykki edelleenkään mutta sentään nenä asiallisesti auki. 
Iltapäivällä Mustin agikisat Lohjalla, kaksi starttia. Ekalla (hyppäri) koira ei ollut ihan mukana, unohtui välillä katselemaan yleisöä (tai mitä lie?) ja kaarteet menivät vähän pitkäksi. Tuo oli Mustin eka startti ulkokisoissa eli joo, se kai tuota tarkkaamattomuutta osaksi selitti ? Kakkosrima tippui (oma kädenliike) ja yksi aita tehtiin ylimääräistä eli tuloksena hyl. Ihan oikein, ei tuo loistokasta ollut ollenkaan.
Toinen rata sen sijaan oli. Musti oli mukana ihan täysillä, liikkuin reippaasti ja sinne minne kehotettiin. Tuloksena nolla ja kaupanpäälle vielä voitto, wau !
Nyt ollaan siis yhtä luvaa vailla kolmosissa, voi apua.

Ilma oli ihan sikakarsea, kenttä oli rannassa ja järveltä tuuli kovaa. Lämmintä varmaan joku pari astetta ja toisen radan ajan myös satoi vettä. Yyyyyh, ei koskaan enää mihinkään ulkokisoihin. Niin varmaan. :D

Sunnuntaina Palveluskoiraliiton järkkäämä ja Seppo Hurstin vetämä tottiskoulutustapahtuma peko-koulutusohjaajille Hyvinkäällä.
Hyvää asiaa tuli taas. Pääkohtia lienevät about nämä:
- opeta liike kunnolla (oikeasti!) ennen kuin vaadit kisanomaista suoritusta
- ongelmatilanteissa palaa riittävästi taapäin

Ja tietysti paljon muuta. Pitää yrittää saada muistiinpanot kirjoitettua puhtaaksi jossain vaiheessa.

Maanantaina aamulla fillarointi ja paaaljon tyhjäkäyntiä. En vielä osaa näitä kakkosen kisapäiviä, tanoilen ympäri taloa koko aamun ja jännitän kisoihin lähtöä joka on vasta pitkällä iltapäivällä.

Mustin kanssa sentään tokotettiin vähän ja jee, se seuraa vielä ! Toivottavasti unohti jo eilisen vääryydet.

Iltapäivällä vihdoin Purinalle jossa taas Mustille kaksi kakkosen starttia. Ja ekasta nolla, hip hei ! Tahti oli ihan kohtuullista parilla ylimääräisellä kaarroksella joissa paloi aikaa. Sijoitus viides ja siis LUVA-nolla, iiiiiks !

Toiselta radalta hyllylle heti kakkosella eli putken väärä pää. Muuten tosi kivaa menoa, kokeiltiin uudenlaisia vientejä eikä varmisteltu yhtään. Ainakin videon perusteella yllettiin kivasti alle ihanneajan tuossakin.

Tiistaina tottista kera Hannan ja lagottojen. Mustin seuraaminen liian edessä. Kokeiltiin koeviikon kunniaksi ihan remminkin kanssa, ei mennyt ihan putkeen. Jos vielä jollekin tuonkin opettaisi ennen koeta ? Mustille tuskin ehtii.
Jäävät ok, luoksetulossa otettiin vaan vauhtia. Paikallaanmakuu Mion kanssa, vähän pää pyöri mutta muuten ok. Luoksepäästävyys ok.

Frescolle jääviä, vauhtiluoksetuloja, seuraamista. Maahanmeno hidas jostain syystä, pitää ottaa tuo projektiksi.

Keskiviikkona Juvanmalmille agittamaan. Paljon aikaa, vähän koiria. Tehtiin lähtöjä kutsumalla ja sitä maanantaista epäonnistunutta pussivientiä. Ei ongelmia kummassakaan. Erilaisia kepeillevientejä, kontakteja niin että nami valmiina vauhdittamassa.

Torstaina Frescon kanssa fillarilenkki (7,5 km) ja sitten taas agia Liuhdon johdolla. Simppelin oloinen pätkä josta saatiinkin parilla vaikeammalla uudella viennillä ihan erilainen. Hauskaa ! Josko noita joskus oppisi kisoissakin käyttämään ? No, toistaiseksi ei ole ollut varsinaisesti mahdollisuuksiakaan.

Kissilapsilla kaikki hyvin. Silmät ovat auki ja kohta lähtevät pesästä liikenteeseen. Painot kivassa nousussa, tosin enempivalkoinen sinivalkea tyttö on pienempi kuin muut. Mutta terhakka ja paras liikkuja.
Kuvia tulee kun joskus ehdin ottaa. Ja pienet ehtivät poseeraamaan. Toistaiseksi meidän aikataulut eivät ole menneet ihan yksiin.

Perjantaina etäpäivä töistä, fillarilenkki Frescon kanssa ja kamat Sarin autoon jolla kohti Vöyriä. Juu, Vöyriä. Pohjanmaalla, n. 500 kilsan päässä. Luvassa tokoa ja agia kera Mustin.

Matka meni hyvin ja perille saavuttiin joskus yhdeksän maissa. Käytiin paikallisessa pizzeriassa syömässä ehkä maailman karmeimmat ateriat ja painuttiin pehkuun.

Lauantaina aamulla käytiin viiden tunnin pyörähdys Keskisen kyläkaupassa ennen Mustin ihkaensimmäistä tokostarttia.
Oltiinhan sentään jo Pohjanmaalla, piti käyttää tilaisuus hyväkseen. ;) Ja mitä sitä aamulla olisi muutakaan tehnyt, etenkin kun jännitti ihan perhanasti.

Tokoareenana maneesi. Kiva valo, kiva pohja, hienosti siivottu eikä hevosenkikkuroita ainakaan näkyvissä yhtään.

Musti oli paikalle saavuttuamme vähän vinkuvainen, rauhoittui kyllä nopsaan. Kehässä oli hipihiljaa ja keskittyi hyvin.

Tällainen pisterivi saatiin aikaiseksi:

Luoksepäästävyys - 10
Paikallamakuu - 10, meni jopa suoraan asentoon. Rivin päässä collie haukkui tauotta koko kaksiminuuttisen ja muutenkin ryhmä oli vähän levoton mutta tuo ei näyttänyt Mustia häiritsevän. Pari kertaa nuuskaisi maata.
Remmiseuraaminen - 9, seuraa liian edessä
Vapaana seuraaminen - 9, sama
Liikkeestä maahan - 9,5 valmistelevassa osuudessa seuraa liian edessä.
Luoksetulo - 9,5, olisi voinut tulla ihan aavistuksen lähemmäs, lopun perusasento aavistuksen vino.
Liikkeestä seiso - 9,5, sama kuin maahanmenossa.
Hyppy - 10
Kokonaisvaikutus - 10

Sunnuntaina jatkettiin samaisella maneesilla agilityn muodossa. Kakkosen radat olivat oikein kivan näköisiä. Ekalta radalta tuli rimaa alas oikein urakalla, kaikkiaan taisi pudottaa neljä. Meni ohi kolmanneksi viimeisestä aidasta (jossa rima valmiiksi alhaalla) enkä viitsinyt korjata kun ei ollut kovin nättiä tulosta luvassa muutenkaan.

Toiselta radalta 10, eka rima tippui ja neljän esteen loppusuoralla mentiin vikasta ohi.

Kaikenkaikkiaan olen kuitenkin tyytyväinen, meno oli mukavaa, kohtuutarkkaavaista ja sopivan vauhtista. Kontaktiesteet ovat kyllä turhan hitaat.

Kohti kotia startattiin ennen kahdeksaa ja meillä oltiin joskus puolenyön jälkeen. Vähän aikaa meni sovittaessa poikia saman katon alle, Mustilla kun tuppaa ego kasvamaan hurjiin mittoihin kun se pääsee jonnekin minun kanssani kahdestaan. Frescolle piti pörrätä pihalla hurjasti ja sisälläkin tunnelma oli aika kireä. Musti onneksi tietää että ketään ei saa syödä ja väistää noissa tilanteissa toiseen huoneeseen rauhoittumaan.
Aamulla tunnelma oli taas ihan normaali, ei enää pienintäkään jäykistelyä.

Tiistaina Vantaalla tottistamassa. Kivaa kun lumet alkavat sulaa ja tottismestatkin alkavat olla käyttökelpoisia. :) Käydään siis hakuporukan kanssa ties missä sekalaisissa paikoissa kun yhdistyksellä ei ole omaa kenttää käytössä.

Frescolla perusjuttuja. Seuraaminen alkaa parantua, paikka on aavistuksen taaempana kuin pahimmillaan oli ja keuliminen on vähentynyt.

Mustin kanssa fiilis ei ollut ihan katossa. Seuraaminen huonoa, jätätti vähän pari kertaa. Välttelikö vesilammikkoja vai mitä mutta ei kiva. Muutakin pikkuhömpötystä, en ollut ihan tyytyväinen. Ruutu sen sijaan sujui kivasti. Tehtiin kerran pitkältä pallolle ja pari kertaa lähempää niin että heitin pallon. Ei pysähdellyt ennen ruutua ja vauhtikin oli kohtuu ok.
Paikallaan makuu vieraan Risan vieressä, selvästi huomasi vieraan koiran. Levoton makuu, pää pyöri.

Illalla olkkarissa pari tottisjuttua kun koira oli jo muutekin ihan täpinöissään. Toimi sikakivasti, lujaa ja napakasti. Ahaa-elämys, meidän ongelmat ovat sittenkin vireongelmaa eikä teknistä niinkään. Tuota pitää alkaa nyt työstämäänn tuota kautta, ainakin ensin omassa päässä ja mieluusti joskus ihan kentälläkin. Pah.

Keskiviikkona agiloimassa Juvanmalmilla. Mustin kanssa ratapätkää, palkkana taas pallo. Sujui aika kivasti, aiemmista hyytymisistä ei tietoakaan. Eihän se nyt tykki ole ikinä mutta liikuttiin jo kohtuullisen reippaasti. Kepeille mentiin pöydältä kutsuna n. 180 asteen kulmasta ja huomattiin että Mustin kanssa moista ei ole ikinä tehty, sillä ei ollut aavistustakaan mitä pitäisi tehdä. Alussa juoksi keppejen ohi tai alkoi jopa pujottelemaan väärään suuntaan. Keksi kuitenkin nopeasti mistä on kyse ja saatiin tuokin kohta sujumaan ihan kivasti. Erilaisia keppejen sisäänmenoja pitäisi muutenkin treenata radalla enemmän, ei me vaikeita kulmia vielä osata ollenkaan.
Pienellä puolella keppejä (ihan suoralla lähestymisellä vaan), putkea (pallo palkaksi jos saisi putkessa raville tipauttamisen vaikka pois) ja keinua niin että lähetin koiran ja jäin itse lähetyspaikkaan. Namit keinun jälkeen onneksi rasiassa, oikoi pari kertaa ja hyppäsi keinulta kesken pois. Hyvä harjoitus tuokin, loppuun pitää mennä.

Lopussa jäi aikaa kun meitä oli vain kolme koiraa joten otin Frescon hetkeksi halliin. Tehtiin pikkupätkää kepeillä, (mini)hypyillä ja putkella ja olipa vaan ihan sairaan kivaa sekä koiran että ohjaajan mielestä. Heti tuon jälkeen iski tajuton haikeus, miksei me saatu jatkaa agia pidempään ? :(
Jonkun verran treeniä jalka varmaan kestäisikin mutta täyttä treeniä tuskin eli ei ole järkeä taas alkaa pohtia tuota. Hus hus moiset ajatukset.

Torstaina aloitettiin fillarikausi. Frescon kanssa käytiin joku viiden kilsan pyräys tyhjillä renkailla. Jos pumppaisi ilmaa seuraavaksi kerraksi ...
F oli räjähtämäisillään innosta ja veti alkulenkin kuin viitapiru. Kunto ei kuitenkaan ole kummoinen ja reilu puolet lenkistä mentiin nätisti reipasta ravia.

Mustin kanssa naksuteltiin pihalla keppejen sisäänmenoa. Jostain syystä se tykkää tällä hetkellä mennä kakkosväliin, etenkin avokulmalähestymisistä. Treeniä.

Mahtava ilma, nyt on kevät ! Toivottavasti pääsiäisen aikoihin siunaantuisi enemmänkin tällaisia päiviä.

Torstaina illalla AgiTokolaan. Isäntä mukana, hitsasi samalla kepit kuntoon.
Meitä oli paikalla vain puoli ryhmää joten tehtiin ratapätkää edellisen ryhmän esteillä. Treenipätkä oli Mustille turhan pitkä, taisi vetää jo muutenkin liikunnallisen päivän jälkeen vähän maitohapoille kun treenin lopussa pudotteli rimoja ihan järjestään. Muuten ihan ok, erilaisia keppejen sisäänmenoja yms. Pallopalkka, toimi edelleen hyvin. Vaan mistä keksisi pallon joka ei tuolla mene ihan hiekkaiseksi ? Yyy.

Perjantaina jatkettiin lenkkeilylinjalla, fillarointia ja kävelylenkkiä. Ja rapaisia koiria.

Lauantaina Mustin ekat kakkosen startit Purinalla. Ekalta hylly. Rata oli jopa helppo mutta niin me vaan kirmattiin iloisesti yhdestä hypystä ohi ja suoraan putkeen. Mikä lie mielenhairahdus, tuo ei ollut vaikea paikka ja videon todistaessa voin vannoa ihan ohjanneenikin. Tuota ennen tippui yksi rima, sen voin ottaa ihan omaan piikkiini.

Toiselta startilta 15, rimoista kaikki. Mikä lie. Vauhtia on nyt huomattavasti enemmän kuin ekoissa kisoissa, josko tuolla ei vaan pää pysynyt mukana reippaammassa tahdissa ? Jota kuitenkin menee treeneissä koko ajan. No, pohditaan eikä stressata vielä.

Ihanneaikoihin päästiin hyvinkin reilusti, eivät tainneet olla kovin kireät.

Fresco oli kotona kisojen ajan ja Mustilla oli taas vähän jäykistelyä kun tultiin kotiin. Ei auta poikia siis paljon erotella, pääsevät helpommalla kaikki kun otetaan jatkossa molemmat mukaan.

Sunnuntaina vaan lenkkiä sateessa. Ja niin, yritin sentään pilata Mustin seuraamisen ihan lopullisesti, voi apua. Miten tyhmä ihminen voi oikein joskus olla ?

Maanantaina etätyöpäivä. Kettua on näkynyt paljon öisin mutta näkyy se hipsivän täällä ihan valoisallakin:

Huono kuva mutta komea otus. Suuntasi tuosta naapurin pihalle, toivottavasti ei törmännyt siellä naapurin kissoihin. Ja juuri tässä kun naputan (keskiviikkona) ja katson ikkunasta ulos niin siellä se taas pyörii. Onneksi omat koirat ovat sisällä. Tuon hännänkanto on jotenkin outo, onkohan siinä jotain vikaa ? On koko ajan noin:

Ja se on poika. Jos siis vain poikaketut nostavat jalkaa pissiessään.

Mutta asiaan. Maanantaina käytiin Frescon kanssa potkukelkkailemassa. Operaatio kunnonnosto pitää aloittaa ihan oikeasti nyt eikä 15. päivä vaikka nyt 15. päivä onkin. Heh heh.

Illalla kimppatoko Konalassa. Mustille palkkaus lähinnä tennispallolla kunnes pallo oli täynnä hiekkaa ja kuolaa. Ei näin eli osta uusi pallo. Sitten namilla. Kiva vire yleisesti ja homma sujui kivasti. Aloliikkeitä (joopa joo) ja ruutua. Ruutua osaksi niin ettei palkka olekaan siellä. Lähtee lujaa mutta pysähtyy (hienon napakasti) vähän ennen ruutua. Jatkamme harjoituksia. Joukkomakuu kolmisen minsaa. Pari kertaa haisteli vähän maata, muuten ok. Kävin lopussa nopeasti ulkona.
Ja niin, tekihän Musti noutoakin. Nätisti muuten mutta palautus ravilla. Yllätys yllätys, minä vaan näyn kouluttavan nuo tekemään noin. Onneksi jopa tiedän miten sen teen (ihan usemmankin tavan), ehkä joskus vielä osaan tehdä toistekin. Sitä odotellessa.

Frescolle perusseuraamista ja jäävät plus luoksetulot. Eka luoksetulo edelleen nopeampi kuin toinen, hmm. Toinen ihan lönköttelyä. Lisäksi hyppynoutoa matalalla tokohypyllä.

Tiistaina alkoi loppuviikon kestävä talviloma. Aamupäivällä hankikantolenkki linjoilla. Piti ihan palata takaisin ja hakea kamera mukaan kun oli niin sikahieno ilma. Koirilla kivaa, Mustin väyväyväy saatiin taas hetkellisesti pois pienellä puhuttelulla.
Myöhemmin vielä potkukelkkailemaan Frescon kanssa.

Illalla Keravalle treenimään kera Niinan ja karkailevan tolleriseuran. ;D
Ensin otin itsekseni esineen tuontia lähemmällä parkkiksella. Esineet 3 kpl alueen laitaan ja koira etsimään. Kummankin työskentely oli aika identtistä, kävivät ensin tarkistamassa mäkkärin roskaraadot ja sitten napsivat pikkuhiljaa esineitä ylös. Enemmänkin niihin törmättyään minusta, varsinaista nenällä etsimistä tuossa ei juuri tainnut olla. Mutta hei, tämä olikin tuontiharjoitus. :D Eikä moista ole ennen tehty. Fresco toi hyvin, Musti mälväsi. Viimeisillä pidätytin esinettä kauemmin, jos se auttaisi sylkäisyyn ja selvittäisi kuviota muutenkin. Tuota pitäisi oikeasti treenata, se mälvää ihan pirusti. Ja ihan oma moka tuokin.

Sitten ilmaisut kera Niinan. Frescolle 40 ja 50 ja Mustille 30 ja 40 vai miten se meni. Frescolla pieniä katkoja toisessa kun tarkisteli ilmeisesti purkkkia.

Ja viimeksi tottista. Ihan ok, Frescon seuraaminen parempaa kuin aiemmin. Musti kanssa ok, "radalla" pyörinyt irlanninsetteri vaan vähän tuntui häiritsevän, pojan nenä oli pyrkimässä neidon perään.

Sitten kotiin. Hetken ehdin relata ja ennen yhdeksää kun menin taas tarkastamaan Fian vointia, se oli kadonnut. Löytyi sitten sängystä peittojen alta kahden uunituoreen pennun kanssa. Ihme vauhdilla se oli kyllä nuo maailman saattanut. Ja vauhti jatkui, tunnin päästä olivat jo kaikki viisi saapuneet.

Meillä on siis sininen uros, sininen naaras, sinikilpikonna naaras ja kaksi sinivalkoista naarasta (Saana huom ! ;D).

Veriryhmäjuttujen vuoksi pentuset ovat käsinruokinnalla ekat ainakin 16 tuntia. Toistaiseksi kaikki hyvin mutta peukutuksia otetaan vastaan ainakin tämän viikon, sitten ollaan ehkä jo selvemmillä vesillä.

Fresco ottaa pentuvahtihommat äärimmäisen vakavasti. Silmäkään ei värähdä kun se tuijottaa sankoa jossa pentuset odottavat ruokintaa:

Enimmäkseen tuo kuitenkin johtuu siitä että koirat saavat putsata pentujen pyllyt syömisen jälkeen. Tuosta vaiheesta Fresco tykkää yli kaiken. Kun pennut lähtevät liikenteeseen ja nipistelevät sen varpaita, ne saisivatkin jo muuttaa maailmalle jos Frescolta kysytään.

Pennuista kyselleet huom, otan teihin yhteyttä kunhan tilanne vähän selviää ja tiedän vähän enemmän tulokkaista.

Keskiviikkona pentujen ruokintaa, lämpimänäpitoa, pissitystä ja kakatusta.
Illalla agitreeneihin, pennut jo emolla siinä vaiheessa.

Musti oli taas vähän hitaalla, etenkin isolla puolella. Pienellä puolella kontakteja joiden alle pieni radanpätkä ja kunnon hetsaamista. Nyt sujui hyvin, lisää noita ! Ihan turha vääntää tuon kanssa vaikeaa pitkää rataa tuolla jos se on dieselmoodissa, turhaan antaa vaan väärän mielentilan kokemuksia. Sen kun vielä itse muistaisi ja onnistuisi toteuttamaan.

Torstaina pentusihmettelyä edelleen. Imevät huonosti ja painot ovat edelleen tippumaan päin. Etenkin sininen tyttö huolestuttaa jo ihan tosissaan.

Puoliltapäivin Mytty kastroitavaksi. Paras tehdä asialle jotain ajoissa, Myttyähän ei ole otettu siitoskissaksi eikä british rexejä ole suunnitteilla eli ei kun nips nips vaan. Vartti siinä meni, sitten kohti kotia. Mytty nukkui koko illan ja kun vihdoin heräsi, marssi ruokakupille ja alkoi painia Nuupin kanssa kuin ei mitään.

Illalla taas agitreeneihin. Itsenäinen treenikerta vuorossa. Ei jaksettu pikkuporukalla kannella esteitä ja tehtiin sovellettuna edellisen treeniporukan rataa. Ei ongelmia, mentiin kivasti ja kohtuulujaa. Hetsausharjoituksia lähdössä. Ongelmana on runsas äänenkäyttö (koira) ja se että se karkaa noista radalle vielä tosi herkästi. En taida vielä uskaltaaa kisoissa kokeilla.

Perjantaina käytiin jo sinisen pikkuisen kanssa lääkärissäkin. Varmuuden vuoksi vaan, eihän lekurikaan osaa noin pienestä mitään sanoa. Sillä tuli jotain nenästä aamulla ja pelkäsin virustartuntaa viikonlopuksi koko pentueelle. Tuosta ei kuitenkaan ole huolta, pikkuinen ei vuotanut räkää vaan pulautteli ruokia nenästään pari tuntia ruokailun jälkeen. :( Ei hyvä. Kyse ei kuitenkaan ilmeisesti ollut ruoan menemisestä keuhkoihin keinoruokinnassa, keuhkot kuulostivat hyvältä ja pulauttelu tuli pitkän aikaa ruokinnan jälkeen. Pentu on muutenkin tosi vetämätön eikä syö vieläkään itse. Aloin keinoruokinnan ja tehonesteytyksen.

Koirien kanssa on touhuttu agia lukuunottamatta aika vähän, Frescon kanssa on sentään käyty potkurilenkit. Tottista ei ole tehty niin yhtään sitten tiistain.

Mytty on palautunut leikkauksestaan ihan loistavasti. Ei ole tippaakaan kiinnostunut peräpäänsä minimaalisista haavoista eikä arista niitä yhtään. Vauhti on entisellään, samoin ruokahalu ja hellyydenkipeys. Minssun ja Nuupin kanssa painitaan samoin ihan entiseen malliin.

Lauantai-iltapäivällä pikkisininen luovutti ja lähti paremmille hiirestysmaille. :( Eihän tuohon vielä kunnolla ehtinyt edes tutustua mutta silti tuli surku. :( Hei hei pieni pentu ! Onneksi Fia ja neljä muuta pikku nyyttiä voivat hyvin.

Sunnuntaina aamusta Kirkkonummelle ja Mustin virallinen agikisapäivä numero kolme. Luvassa kaksi starttia joista me päädyttiin loppujen lopuksi tekemään vain ensimmäinen kun sieltä tuli nolla ja siirryttiin kakkosiin. :D Huimaa !
No, vauhti ei taaskaan päätä huimannut mutta yhdessä pummellettiin menemään. Vaan voi apua, nyt pitäisi saada vähän vauhtia jostain, muuten meillä ei ole kakkosissa mitään tekoa.

Pikkusinisen sisarukset voivat loistavasti. Niillä nousee paino kohisten, kaikki ovat kauniita pyöreitä ja kivan leveitä pentuja. Innolla odottelen mitä noista aikuisena kasvaa.

 

Maaliskuu ! Hetken tippuivat jo räystäätkin (eivät onneksi kirjaimellisesti) mutta nyt mennään taas talvessa ja lunta sataa päivä toisensa perään. Tahtoo kevään ja maastotreenit !

Maanantaina taas herttoniemeen, palautettiin kelvoton vuotava ilmatäytteinen kauluri ja poistatettiin Pennin tikit. Olipa taas noloa odotushuoneessa, levoton Penni möykkäsi minkä kerkisi. Ei siis rähinää tai haukkumista vaan ärsyttävää älämölöininäulinaa mikä ei tahdo tauota millään. Paitsi sitten kun päästään vastaanottohuoneeseen, siellähän tuo on ihan rento ja rauhallinen. Tikkejen poistossa ei luonnollisesti ongelmia ja haavakin oikein siisti.

Musti hento valkoinen on edelleen haavasta erittäin kiinnostunut ja nuolisi sitä niin paljon kuin annetaan eli saavat vielä olla päivät eri tilassa.

Tiistaina tottista Tuusulassa, raunioporukan ekat yhteistreenit (vaikkakin valitettavan vajaat) tänä vuonna. Olipa kivaa !

Frescolle lyhyt paikallaolo kera Jaden ja Nemon. Lisäksi henkilöryhmä ja pk-liikkeet miinus noudot. Nättejä teräviä jääviä, yksi hyvä luoksetulo ja yksi hidas. Eteenmeno ok paitsi kamala edistys valmistelevassa osuudessa, tuota pitää vähän siistiä vielä.

Mustille aloliikkeitä itsenäisesti. Lisänä henkilöryhmä (voisi olla vielä vähän tarkempi, pitää alkaa palkata heti ryhmään mennessä hetken aikaa), luoksepäästävyys (oikein hyvä) ja paikkamakuu Jaden ja Novan kanssa. Vähän pyöritteli flirttikorvia Jadea päin, lisää narttuja vieruskaveriksi treeneissä siis.
Lisäksi muutama ruutu (tummat lumikokkareet häiritsivät, meinasi mennä katsomaan niitä eli hakee lelua, ei ruutua) ja häiriötreeniä kera Niinan ja Nova. Kiitti Niina, tuo on hauskaa kun toimit kuin ajatus. :D ihan alussa ehdin juuri ajatella että voisit pistää Novankin maahan kun jo teitkin sen.
Leluleikkiä opetellaan taas (tai ohjastaja opettelee, mustihan leikkii kyllä), jos heittolelu olisi hyvä palkka? Repiminen menee turhaksi pärräämiseksi ja pallon heittämisestä tuo tykkää kotipihalla. Palautus vielä vähän hakusessa mutta eiköhän sekin ala toimia. Kunnon narupallo hankintaan siis. Sikäli toimi ettei ollut menossa lelun kanssa muiden luo. Muutenkaan ei ottanut muista koirista ollenkaan häiriötä vaikka ollaan pyöritty itseksemme koko talvi tottiksen osalta. Se vähän mitä ollaan tehty siis.

Keskiviikkona HSKH:n järkkäämälle Pekka Korrin luennolle aiheesta kisavarma koira. Taattua laatua ja täyttä asiaa. Tuki pitkälti omia ajatuksia mutta pisti myös ajattelemaan että asiat voisi (ja pitäisi) tehdä vielä huomattavasti perinpohjaisemmin ja paremmin. Sitä päivää odotellessa ...

 

avainsana MOTIVAATIO !

 

-          koulutettaessa koiran huomio 100 % ohjaajassa, korjaa heti jos mielenkiinto/motivaatio vähenee

-          mahdollistaa enemmän toistoja

-          hyvin motivoitunut koira työskentelee nopeasti ja näyttävästi

-          sietää paremmin ympäristön häiriöt ja ohjaajan jännityksen

-          hyvä motivaatio lisää keskittymistä, voimaa ja itsevarmuutta

 

-          lelupalkatessa suurin paino jahtausvaiheella

 

-          muista kehut palkatessa alusta asti! Ainoa mitä voi käyttää kisoissa.

-          opeta reagoimaan ilahtuneesti kehuun. Tee liike, kehu, jos koira ei reagoi tee lisää. Kehu, kun koira reagoi toivottuun suuntaan, palkkaa. Muista pk-puolella koira istuen.

 

-          turvallisuus erittäin tärkeää. Koiralta ei vaadita sellaista mitä se ei osaa. Säännöt aina selvät.

-          VIRITTELYSANAT, koira tietää mitä tulossa

-          epävarmuuden hetket pois motivaatiosta

-          koiran luottamus ohjaajan ja itseensä. Ohjaaja ei koskaan anna koiralle tehtävää mitä sille ei ole opetettu tai mistä se ei voi selvitä.

 

-          haasta koiraa, sekin motivoi (treenejen vaikeus) ! Älä tylsistytä koiraa.

 

-          fyysinen kunto ja terveys tuovat lisää henkistä kanttia

 

-          runsas ympäristötotuttaminen erittäin tärkeää, käy koiran kanssa runsaasti erilaisissa paikoissa. Oltava Messarissa kuin omassa olohuoneessa.

 

-          case pk-pysty-ongelma: ala treenit alusta matalalla hypyllä, korota pikkuhiljaa 120 senttiin. Rinnalla tee fyysistä kuntoa, ponnistusvoimaa. Hypytä paljon maastossa, ojien yli, puiden yli, kallioille yms yms. Koiran itsevarmuus ja luottamus kasvaa.

 

-          koiran pitää pitää itseään onnistujatyyppinä, tee treeneissä paljon onnistumisia.

 

-          ohjaaja kokeissa koesäännön mukaan eleetön ja sotilaallinen. Opeta tämä myös pennulle, koira tietää että eleetön ohjaaja = erityisen mukava ohjaaja ja  kaikki hyvin.

-          ”Rentoudu” kun koira tekee virheen, härnää koiraa palkalla, aloita uudestaan. Älä moiti. Koira oppii työskentelemään pitääkseen ohjaajan kilpailunomaisena.

 

-          Temput (yksittäiset liikkeet)  vs.  kokonaisuus

-          Treenaa myös kokonaisuutta, älä pelkkiä yksittäisiä liikkeitä. Kaikki liikkeet, megapalkka lopussa. Myös vierailla kentillä. Vaihtele liikejärjestystä, katso että jokainen liike on joskus viimeisenä (megapalkka) -> koiran motivaatio pysyy korkealla joka liikkeessä.

-          kisoissa pykivä liike viimeiseksi (megapalkka)

-          muista tasapaino (treenipäiväkirja auttaa)

-          etukäteissuunnittelu ! pitää olla syy kaikkeen mitä tehdään ja miten tehdään. Treenin jälkeen mieti saavutitteko tavoitteen. Jos ei, miksi ? Mitä seuraavalla kerralla ?

-          opeta kokonaisuutena ja työskentelemään jättipalkkaa kohden.

 

-          jättipalkka: esim. pitkä leikki jonka jälkeen ei enää liikkeitä. Valitse koiralle mieluisin palkka.

 

-          virittelysana – liike – palkka = mielentila

-          samasta liikkeestä aina sama palkka (poikkeuksena esim erilaiset nami- ja leluseuraaminen), jo virittelysana kertoo palkkion ja mielentilan.

 

-          muista koiran työkoiratausta (historia) ja pitkät työpäivät. Koiralta voi vaatia.

 

-          ylitreenaa vrt 2 km jäljet

 

-          kisa kertoo totuuden. Pitkät kisatauot vaarallisia.

 

-          Muista treenata kaikki kohdat. mm. juoksuntarkastus, kehään meno, tervetuloatoivotukset, pk-puolella kentälle menon odotus, parin paikallaanmakuuseen meno, tokon siirtymävaiheet ”tässä”, tuomarin höpinät ”siinä”

 

-          jos virittelet koiran (muuten kuin virittelysanalla) ennen kehää, älä sählää ! Virittelysanatkin riittävät.

 

-          case ääntely: kokeile eri taktiikkoja kitkemiseen, eri koirilla toimivat erilaiset tavat.

-          miksi ääntelee ? Stressi ? Miksi stressaa ?

-          kieltäminen vaarallista ettei kiellä samaan aikaan tehdystä oikeasta

-          ympäristökoulutus !

-          koiralle säännöt selvinä ?  tarkenna. Turvalliset treenit.

 

-          kisanomainen treeni ja virheet

-          ei voi korjata, sen jälkeen treeni ei enää kisanomainen

-          treenaa virheiden ohittamista (itse ja koira), kummankin pitää kestää virheet kisoissa ja pystyä sen jälkeen jatkamaan täysillä

-          treenaa epäonnistuneet liikkeet myöhemmin yksittäisinä tyyliin x 100. Vasta kun liike on taas varma, ota se mukaan kisanomaisiin treeneihin

-          kisanomaisesti liikkeet läpi noin kerta viikkoon.

 

-          opettele tuntemaan koirasi. Koira päättää millä ja miten palkataan. Muista, koiran mielihalut voivat muuttua eri ikäkausien mukana. Tarkkaile tilannetta ja tarvittaessa vaihda palkkaa.

-          käy välillä viettämässä kahdenkeskistä aikaa koiran kanssa (ei lenkkitilanne), vaan leiki ja palkkaa. Katso mistä koira pitää eniten.

-          kopittelu ?

 

-           itsekseen leikkivä koira -> vaihda leikkitapa esim vaihtokaupoilla, liinalla auttamalla. Jos koira tulee takaisin lelun kanssa, ei ongelmaa. vrt. Pekan 13 v. koira.

 

-          case nopeasti kyllääntyvä leikkijä: lopeta palkkaus ja treeni ennen kuin koira on lakipisteessä. Älä ikinä odota että lähtee laskemaan.

 

-          vaikeissa ympäristöissä yms älä vie koiraa pois kun se vielä pelkää vaan odota että pelko alkaa vähetä.

 

-          henkinen kunto lisääntyy iän myötä

 

Torstaina tärkeimpänä Frescon synttärit, maailman paras Rekku täyttää seitsemän vuotta ! Onnea onnea ja paljon terveitä vuosia !
Sivuseikkana Mustin agitreenit jossa oltiin vaihteen vuoksi möllikoostumuksella. Tehtiin kiva ykkösluokkatasoinen rata jossa mukana kaikki mahdolliset erikoisesteetkin. Nyt jos törmätään viikonlopun radoilla pöytään tai pussiin, ei voi ainakaan sanoa että se meni pieleen kun ei olla pitkään aikaan treenattu. ;)

Lauantaina vanhemmat koirat mutsille päivähoitoon ja Mustin kanssa Riihimäelle, ekat agistartit vihdoin. Viimeiseen asti odottelin että mikä nyt hajoaa tai kipeytyy tai katoaa mutta ei, ihan kunnialla ja terveinä selvittiin kisapaikalle.

Ekasta startista (hyppäri) vitonen kepeiltä. Meno tuntui kovin laahaavalta ja hitaalta mutta kun videolta sain radan seuraavana päivänä katsottua, ei se niin paha ollutkaan. Koira meni ihan sitä vauhtia mitä minäkin (mikä ei siis ole kovin paljoa). Eli kovin irtoavaa meno ei ollut. No, tuosta on iloakin se että pysytään toivon mukaan samalla radalla mahdollisimman paljon.
Toisesta startista kielto muurilta ja yksi rima alas eli kymppi. Meno minusta jo vähän reippaampaa. Kontaktit ok, tosin Mustimaisen hitaat. Noille pitää tehdä jotain kunhan lumi sulaa ja oma aa paljastuu. Jos se on vielä yhtenä kappaleena.

Sunnuntaina toisinto edellisestä mutta tällä kertaa suuntana Hyvinkää. Ja yllätys yllätys, nolla sekä hyppäriltä että agiradalta ! Enpä vaan olisi ihan heti uskonut. Etenkin kun toiselta radalta tuli 51 koirasta vain kaksi nollaa joista Mustin oli vielä se rippasen nopeampi. Saatiin siis jopa pokata voittajan palkinnot. :)

Ei hullumpi kisauran aloitus, pakko myöntää.

Maanantaina - yllätys yllätys ! :D - hakutreenit Vantaalla.
Mustille neljä pistoa eli löytö tyhjä löytö löytö tyhjä löytö. Väsyi selvästi lopussa, viimeiselle sain lähettää pariin kertaan kun kieppasi takaisin.  Haukut 20 30 30 40. Viimeisellä haukun aloitus vähän hidas. Eka tyhjä pisto nätti, toiselle laitoin kahteen kertaan kun kääntyi etenemään alueella liian aikaisin. Metsästä takaisin saaminen tuossa vaikeaa, ekalla tuli hyvin. Parilla pistolla etsi aika pitkään ja laajalta.

Frescolle piti tulla helppo palautustreeni mutta pistot olivat niin laajoja että piti vähän vaihtaa suunnitelmaa. Ensin oikealle jossa maalimies. Löysi peräti kolmannella (!) lähetyksellä. Taisi olla taas vähän fiiliksissä, yleensähän tuolla on kisaa seuraava treeni aika lennokas. Ekalla maalimiehellä haltuunotto ja palkka minulta. Tuli sivulle toisella (kovalla) käskyllä. Eka tyhjä hyvä. Toisella maalimiehellä taas haltuunotto, heti eka käsky kovempi kuin yleensä mutta vaati silti muistutuksen. Vikalla palkka maalimieheltä heti haukun aloituksesta. Ja niin, tuossa taisi vielä olla yksi tyhjä välissä.

Haun jälkeen tehtiin vielä vähän henkilöryhmää molempien kanssa. Meni hienosti, F ei himmaillut yhtään ennen ryhmää ja Mustikin suoritti erittäin hyvin, sillä ei taideta olla tuota ihan noin valmiina ennen tehtykään.

Tiistaina Ojankoon tokottamaan. Ennen Mustin tuntia tein pätkän Frescon kanssa. Vähän seuraamista, jääviä (nopeutta), luoksetulon loppuasentoa ja vauhtia luoksetuloon ilman loppuasentoa. Plus eteenmeno. Ei isompia huomauttamisia.

Mustin tunnilla tehtiin hyppyä. Välillä homma sujuu ok, välillä hyppykäskystä ei tapahdu mitään ja välillä seisominen on vähän epätarkkaan. Enimmäkseen homma kuitenkin about hanskassa. Lisäksi tein seisomaan jäämistä, valtaosa pysähdyksistä alkaa jo olla vähän terävämpiä. Ja noutokapulan pitämistä. Kokeili puremista josta kielsin ihan reilusti, sen jälkeen toimi paremmin.
Lopussa tehtiin vielä ryhmäpujottelua. Mukanahan tuo kulki mutta seuraaminen ei ollut kummoista, taisi poika olla jo vähän väsy.

Keskellä viikkoa meillä ei ole tapahtunut oikein mitään mainitsemisen arvoista. Pistetään siis edes kuva.

Söpönen Birdie on vielä kotia vailla. Melkein tuo voisi kyllä jäädä meillekin, on nätti tyttö.

Lauantaiaamuna vaihteeksi hetki itselle ilman koiria eli kasvohoito.
Sitten Musti mukaan ja Koivukylään ev agikisoihin. Möllirata oli näennäisen helppo mutta esteiden asettelu sellainen ettei se loppujen lopuksi kovin helppo ollutkaan kaikista kohtaa. Lähdettiin ekaan starttiin luokan ensimmäisinä ja suoraan aidasta radalle repäistyn Mustin ajatukset olivat vähän muualla, radalta tuli muutama ihan turha kielto.
Odoteltiin ja virittäydyttiin liki parinkymmenen koiran verran ja yritettiin uudestaan. Uusinnalta tulikin puhdas nolla, hienoa ! Ja aikakin luokan toiseksi nopein, yksi vitosen tehnyt koira meni sekunnin verran kovempaa. Näillä spekseillä voikin jo laskea että Musti-Mustinen voitti luokkansa, kiva ! Käyttäytyi taas täydellisen asiallisesti, tuon kanssa on kyllä kiva kulkea.

Illalla Katri tuli kuvaamaan kissoja ja vähän koiriakin. Kuvia nähtävillä täällä.

Sunnuntaina ensin aamulla lenkki metsässä kera hirvikärpästen. Sitten Lahteen Jaanalle katsomaan Tenkasen kolmosia jotka olivat jo lähes luovutusikäisiä. Kivaluonteisia avoimia vekaroita. :)
Lahden reissun jälkeen vielä fillarilla Frescon kanssa, oli kivaa ja mentiin lujaa. :)

Nuo istuintyynyt pitäisi viedä mökille mutta saapa nähdä raaskiiko kun kissat ovat vallan ihastuneita niihin muovikääreistä huolimatta.

Maanantaina hakutreenit Porvoon suunnalla kera hirvikärpästen. Ei tallattu, ei isompaa tuulta. Joku ilmavire vasemmasta sivulaidasta, sanoivat koirat.

Ensin Fresco. Kävi aika kierroksilla. Ensin nätti pisto vasemmalle jossa maalimies umpparissa jokunen kymmenen metriä etukulmasta eteenpäin. Melkein meni piiloon sisään mutta ei sitten ihan kuitenkaan. Seuraava pisto oikealle, tyhjä. Vasemmalle tyhjä ja oikealla maalimies. Jotain sähellystä tuossa välissä ?

Meniköhän tuo edes noin ? Jotenkin muistan treenin tosi huonosti paitsi että fiilis oli hyvä, pistot kohtuusuoria ja koira työskenteli koko ajan oikein päin.

Mustille kuusi pistoa, jokaisella maalimies, ei tyhjiä. Eri pituista ilmaisua. Ilmaisut kaikkiaan eivät kuulema parasta Mustia, minusta kohtuullisen ok lukuunottamatta aloituksia jotka olivat "normaalit" mutta eivät Mustimaiset suoraan lennosta. Otettiin illalla kotipihalla isännän ja pallon kanssa parit aloitustreenit.
Mutta treeniin. Ekalla pistolla oikealle maalimies n viiden metrin päässä lähetyspisteestä ja kierroksilla käyvä penne suhahti nenä kiinni ohi. Etsi koko oikean puolen, ylitti radan päässä keskilinjan ja tuli vasenta puolta takaisin. Great. Otti maalimiehen hajun lennosta kun palattiin lähetyspistettä kohti, annoin mennä. n. 50 haukkua, haukkuu ehkä vähän turhan lähellä maalimiestä nykyisin. Muistettava sanoa että palkka kauemmas, pitää ehkä muutenkin vähän katsoa tuota.
Toinen lähetys vasemmalle, ok. Seuraavalle oikealle karkasi kun tulin edelliseltä piilolta. Oli muutenkin vähän vallaton.
Vasemmalla umpipiilo. Kiva ilmaisu ja muutenkin ok, 38 haukkua.
Viimeisistä maalimiehistä ei kummempaa muistikuvaa muuta kun että haukun aloitus vikalla ei ihan lennosta. Tokavikalla nopeampi ja palkka tulikin siitä melkein heti.

Ikävämpi juttu on että Musti on alkanut keulia isälleen. Ovat pärähtäneet toisilleen pari kertaa nyt alkuviikosta. Ihan pienesti kyllä mutta minä en tykkää minkäänlaisista pörräyksistä omassa laumassa. Katsellaan mihin päin homma on matkalla.

---

Nuupionnea ! Meidän ihana kissaäijä täytti maanantaina kuusi vuotta. Edelleen mennään pallillisena eikä ole ikinä merkannut. Harvassa moiset kultakimpaleet. Toivottavasti yhteisiä vuosia on edessä vielä vähintäänkin samat kuin takana.

Kissavauvat vilistävät pitkin makkaria minkä kerkiävät. Ensimmäinen kiipesi jo päiväpeittoa pitkin sänkyyn eli ehtiväisiä ovat. Valo on mitä mainioin emo, seuraa tilannetta tarkkaan mutta ei puutu asioihin hysteerisesti. Valo on muutenkin kovin seesteisen oloinen, tuntuu emoilu sopivan sille erinomaisesti.

Pentusista toinen tyttö on vielä vapaana, musta poika vähän mietinnässä.

---

Tiistaina Ojankoon. Ensin tokotettiin tunti Miran johdolla. Musti toimi kivasti ja oli mukavassa vireessä. Tehtiin
- luoksepäästävyyttä (taisi olla kuusi stinttiä, viimeisellä nousi seisomaan, muut istui)
- seuraamisen käännöksiä (hidastan ja autan äänellä vähän, noin toimii ihan ok. Nopeammassa vauhdissa oikealle aukeaa vähän ja täyskäännös jää aavistuksen vajaaksi)
- liikkeestä maahan (ok, tosin perusasentoon nousua pitää vielä hioa, joko jää maahan tai pomppaa ylös jo suun aukaisusta. Tai sitten toimii erinomaisen hyvin. Varmuus kuitenkin vielä puuttuu.)
- luoksetuloa (vauhtiluoksetuloa, olisi voinut olla vielä vauhdikkaampikin)
- paikallaanoloa (tollerineitonen tuli nuuskimaan Mustia johon Musti vastasi nostamalla häntää, ei muuta. Iloinen yllätys tuo, olisin luullut että hyvinkin nousee tekemään tuttavuutta) 
- sekä lopuksi muutama hyppy (hyppää hyvin, pysähtyy hyvin mutta nyt liikkui askeleen pari vastaan tai istui kun tulin luokse. Ei alettu hinkata, toisena päivänä menee taas paremmin).

Sitten odoteltiin ja vielä vähän odoteltiin. HSKH:n Tehis Cup eli ev agikisat oli vetänyt jengiä paikalle pilvin pimein ja siksi meidän starttivuoromme oli vasta vähän ennen yhdeksää.
Rata oli mukava, joissain kohdissa pientä haastetta mutta sopivasti.
Ekalta radalta Mustille yksi pudotus, eka rima tippui. Koira rysähti sen päälle melkoisen lahjakkaasti, liekö reppana havaitsi koko estettä. Taisi keinovalo hämätä pentua. Muu rata kulki nätisti, tosin aan ylösmenokontakti oli kyllä aika siinä ja siinä ja yhden putken jälkeen tuli vähän kaarrosta.
Toinen yritys samalla radalla tuotti näppärän nollan. Ja kolmannen sijan palkinnot, ei paha. :)

Sitten ei kun yön pimeydessä kohti kotia. Kehä kolmosella liikenne seisoi ja poliisin valot vilkkuivat edessä, liekö joku onnettomuus siis. Madeltiin pikkupätkää kymmenisen minsaa ja saavutiin - puhallusratsiaan. Great mikä paikkavalinta itse kultakin, tuohon aikaan olisi pitänyt olla jo tiukasti pehkuissa.

Keskiviikkona Mustin agi. Kouluttajaton kerta ja paikalla peräti Musti ja Ronni. Rakennettiin kiva ratapätkä mitä sitten veivatiin suuntaan ja toiseen. Oma meno oli vähän ponnetonta, huomaan että ilman kouluttajaa noin käy aika usein. Pitäisi tsempata. Ja kun itse tahmailin, ei Mustinkaan meno ollut kovin rakettimaista. No, tulipa treenattua.

Torstaina fillarilenkki Frescolle, metsälenkki kaikille sekä pihatokottelua pojille. Fresco oli ihan täpsynä ja toimi kivasti. Etenkin seuraamisen käännökset tosi hyviä. Seuraamispaikka tuntuu olevan kovin edessä mutta siinä kai se on aina ollut, nyt tuo vaan korostuu kun yritän saada Mustin pysymään vähän taaempana.
Mustin tekeminen kanssa ihan nättiä. Liikkeestä seiso pykii edelleen, tehtiin nyt erillistä seisahtamista. Käsimerkillä pysähtyy hyvin, suullisella käskyllä valuu helposti pienen askeleen tai pari.
Iltaruoalla vielä eteenmeno Frescolle. Kaarsi jostain syystä kaksi ekaa kertaa sen verran oikealle ettei löytänyt kupille. Kutsuin takaisin, kolmannella jo osui. Lähti lujaa joka kerta. :) Seuraaminen tuossa ei nättiä, edistää.

Perjantaina siivouspäivä, ei mitään erikoista. Isäntä lähti Kuopioon viikonloppua viettämään. Piti kalastaa mutta asensivatkin kuulema keittiönkaappeja. Käy se noinkin.

Lauantaina poikien kanssa Padasjoelle jossa tarjolla hakukoe Frescolle. Heti aamusta metsään ukkoja etsimään, Fresco radalle ensimmäisenä. Otti hajua oikealle, lähetin. Lähti kohtuuhuonosti. Toisella yrittämällä irtosi kunnolla ja kävi ties missä. Esineruutu oli tosi lähellä hakualueen tuota kulmaa ja esineruutuun mennyt koirakko olikin nähnyt Frescon siellä päin.
Vasemmalle kohtuullinen pisto.
Sitten alkoivat tyhjät tökkimään. Välillä eteni vain n. 20 m ja kääntyi takaisin tai pysähtyi. Välillä teki vähän parempaa pistoa mutta ei kyllä läheskään sivurajalle asti nekään.
Eka maalimies umpparissa oikealla n. 150 (?) metrissä, sinne irtosi ongelmitta. Hyvä ilmaisu loppuun asti. Kolme käskyä sivulletuloon, koira pahkeinen vaan paukutti ja tunki sisälle piiloon.
Edelleen tyhjät pistot aika ankeita. Toinen maalimies ehkä 200+ metrissä, oikealla ja umppari sekin. Taas hyvä ilmaisu mutta huono hallinta.
Viimeinen lähetys vasemmalle, koira hävisi pitkäksi aikaa. Vihdoin kuului haukku oikeasta takakulmasta. Samat sanat kuin edellisillä eli hyvä haukku ja huonosti sivulle.

Tuomari Matti Viljamaa ei oikein tykännyt hallinnasta (=sen puutteesta) eikä tyhjätyöskentelystä. Haukut onneksi ok. Pisteitä vaivaiset 154 ja kova tsemppaaminen seuraaviin osioihin.
Aika riitti hienosti, tuomarin mietittyä ja kerrottua arvostelut aikaa oli kuulema vielä minuutti jäljellä.

Parannettavaa:
- tyhjät
- sivulletulo piilolla

Sitten pieni odotus ja esineruutuun. Ilmavirtauksen (ei kunnollista tuulta) kannalta olisi ollut hyvä aloittaa vasemmasta laidasta mutta siellä oli hakualue jossa juuri ilmaisi koira eli aloitettiin oikealta. Alkuun kaksi kolme lähetystä joista kahdella nousi esine ehkä kolmestakympistä, kummatkin alueen oikealla puoliskolla. Sitten vasempaan laitaan josta lähetys. Koira meni vähän yli alueesta hakurataa kohti, huusi takaisin alueelle. Bongasi viimeisen esineen ja toi. :) Pieni esine, työrukkasen yksittäinen sormi.
Hieno rekku, aikaa tuohon meni 2:10.
Pisteitä 30 vaikka mälväsi toista esinettä ja pudottikin sen kertaalleen. Esinetuomarina Marita Packalen.

Parannettavaa:
- tuonnin viimeiset 5-10 m nopeammaksi

Sitten tottiskentälle. Ruohopintainen lyhyeksi leikattu kenttä, tuomarina Marita Packalen.
Fresco ekana suorittamassa, parina aussieneito Hikka.
Seuraaminen ok henkilöryhmää lukuunottamatta jossa jätätti. Samoin ehkä täyskäännöksiä ennakoi aavistuksen.
Liikkeestä istuminen ok.
Liikkeestä maahan ja luoksetulo. Valmisteleva osuus ja jäänti ok, luoksetulo liian hidas ja alkoi kaartaa tullakseen sivulle. Pahuksen kuusivuotias putkiaivo, mistä se on tuon keksinyt ? Ei kun korjailemaan.
Liikkeestä seiso ja luoksetulo sama kuin ed.
Tasamaanouto saisi palauttaa nopeammin.
Estenoudot molemmat ok ja suunnaton helpotus siitä että koira hyppäsi pystyn viime kokeen kolarinkin jälkeen. :) Vähän liioitteli hyppykorkeutta eli varmaan aavistuksen mietitytti mutta meni kuitenkin.
Eteenmeno voisi olla vielä vähän räjähtävämpi, muuten ok. Maahanmeno ei salamannopea mutta saa olla mitä on.
Paikallaanmakuu ok.

Pisteitä 94.

Parannettavaa:
- seuraaminen aukeaa juoksussa
- henkilöryhmä
- luoksetulo, nopeus ja loppuasento

Loppupisteet siis 278 ja meidän toinen ykköstulos. :) On se vaan hieno rekku.
Kaupanpäälle tuli vielä luokkavoitto samalla systeemillä kuin viimeksikin eli toiseksi tulleella oli samat loppupisteet mutta meillä maasto ihan piirun verran parempi.

Sunnuntaina lähinnä lenkkeiltiin. Lyhyt pyörälenkki Frescon kanssa sekä metsälenkki kera koko köörin ja Aijan + Sakun.
Vähän tottista tehtiin myös, lähinnä Frescon luoksetulon loppuasentoa. Toimii ok lyhyeltä matkalta eli ongelma tulee ilmeisesti pitkällä.
Mustin liikkeestä seiso napakoitunut ainakin hetkellisesti.

Maantaina piti aloittaa työt pitkän loman jälkeen mutta eihän siitä mitään tullut. Flunssaa pukkasi päälle jo sunnuntaina ja niin siinä sitten kävi että selvisin töihin vasta keskiviikkona.
Alkuviikko meni koirienkin osalta ihan pihalla pyörimiseksi, ei tehty oikeastaan mitään. Niinalle kiitos maanantain hakutreenejen luotsaamisesta, me ei paikalle selvitty.

Keskiviikkona sentään Mustin agitreeneihin. Ratapätkä ei ollut paha mutta ei vaan ihan täysin onnistunut, aina kämmättiin jotain pientä.

Torstaina kokeiltiin lenkkeilemistä. Vähän meni raahustamiseksi, oma olo ei ollut vieläkään kovin priima.

Tokoteltu on pihalla Mustin kanssa ja tehty kaikkien kanssa ihan pieniä agipätkiä. Hienosti Musti jo hakee kepit itsenäisesti vauhdissa aika kaukaakin - ainakin näin kotipihalla.
Seuraaminen on parantunut, jäävistä seisominen pitäisi saada vähän terävämmäksi. Luoksepäästävyys isännän kanssa onnistuu hienosti, pentu istuu kuin tatti. Vieraan kanssa voi olla eri juttu.

Lauantaina käytiin Nahkelassa ev agikisoissa. Mukana koko poppoo mutta kisaamassa luonnollisesti pelkästään nuorin.
Rata olikin melkoinen. Tuomari oli hakenut haastavuutta ja sitä tuolla totisesti oli, etenkin möllejä ajatellen. Myös estevälit olivat maxille turhanlyhyet.
Radan sai tehdä kahteen kertaan. Ekalla yrityksellä ainakin pudotus (kakkosrima, ihan omaan piikkiin) ja aan ylösmenolta kontaktivirhe sekä loppusuoran päässä ylimääräinen putki peräti kahteen kertaan.
Toisella yrityksellä vitonen rimanpudotuksesta ja sillä toinen sija.
Kaikkiaan meno oli aavistuksen epätarkkaa eikä koira ollut ihan täysin kuulolla ja keskittynyt. Myös aa oli tosi hidas, ainakin toisella kerralla jäi huipulle ihastelemaan maisemia. Taitaa vielä kisatilanne vähän huimata.

Frescon kanssa tehtiin kertaalleen pk-hyppynouto. Meni hyvin, ei ajatustakaan kiertämisestä. Loikka on hurjan suuri mutta mieluummin noin kun että estettä päin pamauttaa.

Sunnuntaina lenkille Saku-kultaisen kanssa. Meni hyvin, Pennikään ei ärmäköinyt turhia.

Lenkin jälkeen käväistiin Aijan kanssa Myyrmäen kissanäyttelyssä. Tänään paikalla ei ollut Tassulähteeläisiä mutta eilen sertinsä saivat Lassi (T Lilliputti), Siiri (T Xinnia) ja Helmi (T Pilkkumi). Helmi oli hienosti lisäksi VP ja TP. Onnea kaikille !

Illalla pienet piha-agit ja tottikset. Mustin seuraamisessa pitää alkaa kiinnittämään huomiota käännöksiin sekä pysähtymisiin. Pysähdyksissä jää helposti seisomaan ja käännökset ovat vajaat.
Frescon tottis oli löysää. Seuraaminen vielä ok mutta ei parasta Frescoa. Liikkeestä seisomisissa ja maahanmenoissa ennakoi, noita on siis tehty liian kaavamaisesti. Luoksetulo ja eteenmeno löysän hitaat. :( Mihän tuossa nyt mättää ?

Viikonloppuna tuli fillaroitua Frescon kanssa n. 18 km, jotain hyödyllistä edes siis.

Kissakatras on edelleen vähän sekaisin. Valo elelee pelkästään pentujen kanssa, en ole päästänyt sitä toiselle puolelle ollenkaan kun ei tunnu Lempiä sietävän. Peppi ja Pii ovat enimmäkseen sovussa mutta välillä tuntuu vähän närästävän ja pitää pihistä toisilleen. Hassut mummot, rauhoittuisivat nyt jo. Vaan onhan tuo hankalaa nyt kun lauman korkea-asemaiset sekä Simppa että Valo ovat poissa kuvioista, Valo tosin vain toisessa huoneessa.

Viikonloppuna kisattiin myös palveluskoirien sm-kisat. Hienosti tutut koirakot pärjäsivät, isot onnittelut etenkin etsintäkokeen kultamitalisteille Sampalle ja Salalle sekä viestin voittajille Emmille, Santille ja Saralle !

Maanantai-iltana hakutreenit tosi pienellä porukalla. Ei tallattu aluetta. Lämmintä taisi olla siinä +23, ilma kohtuullisen tyyni. Ihan pieni vire tuli oikeasta sivulaidasta päin.

Ensin Musti. Vasemmalle nätti pisto, lähetin niin että kaarsi laatikkomaisesti oikeaan suuntaan maalimiehelle. Otti radalle tultaessa hajua oikealta mutta lähti kuitenkin kuuliaisesti vasemmalle kun käskettiin. Ilmaisu taisi olla 40 haukkua. Seuraavaksi oikealle. Ihan suora pisto, pituutta n. 70 m. Ilmaisu ehkä 30 haukkua.
Sitten vasemmalle Mustin elämän ensimmäinen suunniteltu tyhjä pisto. Erittäin kaunis oikean mallinen pisto josta tuli jopa takaisin heti kun huusin. Koira kyllä näytti vähän siltä että mamsku, oletko nyt ihan varma, jotain unohtui.
Viimeinen maalimies oikealla. Nätti pisto, tarkensi aika kauan kuusen alla piilossa ollutta maalimiestä. Ilmaisu 45 haukkua.

Sitten Fresco. Ekalle pistolle (tyhjä oikealle) laitoin kolme tai neljä kertaa. Teki ensin liian lyhyttä ja sitten kääntyi työskentelemään taaksepäin. Viimeinen yritys ihan nätti. Lähti kohtuuhitaasti ja haluttomasti, haistoi ettei siellä ole ketään ja varmaan koe vielä painoi.
Toinen pisto vasemmalle kallion päälle. Nätti pisto, lähti normaalisti. Ilmaisun aloittaminen kesti vähän aikaa, oli myös hyppinyt puskassa seisovan maalimiehen päälle.
Sitten vielä oikealle. Lähetin kahteen kertaa, ekalla lähti vinoon maalimiehen suuntaan. Tarkensi jonkun aikaa kuusipiiloa Frescokin.
En ollut Frescon treeniin ihan tyytyväinen. Pitää vähän funtsata mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Aika paljon on viime aikoina tullut jauhettua suoria ja oikean mallisia pistoja, taitaa alkaa koiraa painamaan moinen pilkuttaminen.

Tiistaina lenkin jälkeen Frescon kanssa fyssari Tamaralle. Muuten koira hyvässä kunnossa mutta oikea puoli vähän jumissa. Aukesi helposti. Johtunee joko fillaroinnista jota pitäisi tehdä niin että vaihtaa koiran välillä toiselle puolelle, nythän tuo on juossut oikealla koko ajan. Tai sitten siitä lauantaisesta estetörmäyksestä.

Illalla tottista Mustin kanssa. Tuntui ihan sikahyvältä, jalkapallopalkka alkaa toimia. Tosin perusjuttujahan me vasta tehdään. Tänään käytiin läpi alokasluokan liikkeet luoksepäästävyyttä ja paikallaanmakuuta lukuunottamatta. Ja niin, noutoa kanssa. Pureskelu vähentynyt selvästi, nyt pitäisi alkaa hakemaan vauhtia. Kokonaista liikettä tehty vasta ihan muutama kerta.

Kissanpentukolmikko jaksaa hienosti. Painoa tulee lisää ja pennut sekä emo ovat tyytyväisen oloisia.

Keskiviikkona tavan metsälenkki, ei jaksettu edes puuhata mitään ylimääräistä. Uusia sadevermeitä yritin kokeilla mutta eihän se pahus satanut juuri lenkin aikana. Muuten kyllä.

Illalla Mustin agitreeneihin. Mukavia ratapätkiä ja vähän painetta virheestä pihalle -treenisysteemillä. Ekan radan helppo alku ei mennyt meiltä putkeen kun jouduin jättämään  koiran outoon kohtaan vesilammikon takia. Jotain pitää aina syyttää. ;)

Torstaina olikin kiirepäivä. Ensin aamusta Ojankoon. Tehtiin Frescon kanssa vähän tottista ja pk-esteet muutamaan kertaa. Meni hyvin, ei oirettakaan kiertämiseen. Myös Mustin kanssa vähän tottista pallopalkalla. Pennikin pääsi huristamaan agilityä vaihteen vuoksi. Aika lennokkaasti mennään ja vähän mihin sattuu mutta koiralla on kivaa ja se on pääasia.

Kun Sari ja Eila saapuivat paikalle, jatkettiin agilityllä. Kivaa haastavaa ratapätkää. Mustin aan kontaktitkin toimivat vaihteen vuoksi, samoin kepit molemmilta puolilta.

Kotiin päästyä Simppa kainaloon ja eläinlääkäriin. Kissaparka oli veti keskiviikkoiltana ihan vaisuksi ja lakkasi syömästä. Aamulla mitattuna kuumettakin oli 40 astetta.
Lekurissa kuume oli noussut ja kissa stressasi kovasti. Huomenna saadaan verinäytetulokset ja ehkä vähän tietoa mikä sitä vaivaa. Nyt hoitona kipulääke, pari antibioottia ja kortisoni.

Lekurivisiitin jälkeen uuden hakuryhmäläisen kanssa vähän pohtimaan tottiksen alkeita. Käytin poikia havaintokoirina, Frescon kanssa tehtiin perusjättöliikkeitä, seuraamista ja luoksetuloa. Jätöt vähän hitaat, niihin paneuduttava.
Mustin kanssa tehtiin mitä se osaa eli seuraamista, maahan- ja seiso-jättöjä ja luoksetuloa. Pallopalkka taas ja pentu toimi hienosti.

Illalla vielä rouvaporukalla Provencaleen syömään. Kiva ilta !

Perjantaina aamusta Nahkelaan Annen kanssa. Siellä taas Frescolle vähän pk-tottista ja esteet. Seuraaminen on alkanut väljentyä, siitä vähän huomautusta. Esteet ok, ei kiertämistä tai yrittämistä. Vieras noutokapula mutta sehän ei vaikuta meillä kuin minun heittämiseeni mitä pitäisi taas treenata.

Sitten takaisin Keravalle jossa esineruutu Sinin kanssa. Ruutu oli erittäin haastava, siellä kulki polkuja ja se lähti aluksi nousevasti tieltä niin ettei koiran työskentelyä nähnyt käytännössä yhtään. Alueella liikkui myös muita ihmisiä. Fresco työskenteli ekalla pistolla ihan tosi kauan. En tosin yhtään nähnyt mitä teki. Toi ensin keskiesineen, aluetta halkova isompi polku taisi vaikeuttaa alueen takaosaan etenemistä. Toisella pistolla nousi myös toinen takaesine. Kolmatta en ottanut, tuossa oli ihan tarpeeksi. Fresco näki kun esineitä lähdettiin viemään. Työskenteli sen mitä näki hyvällä tahdilla ja innokkaasti.

Illalla taas lekuriin ja valitettavasti Simpan viimeiselle matkalle. :( Verikokeista paljastui että albumiini-proteiinisuhde ja muut arvot viittaavat erittäin voimakkaasti FIPiin. Eli tässä tapauksessa armeliainta on päästää kissa pois heti eikä odottaa kunnon romahtamista. FIPiinhän ei ole parannus- tai oikein torjuntakeinoakaan. Tämä on meillä kotona ensimmäinen FIP-tapaus ja toivottavasti jää viimeiseksi. :(

Moonface's Donna 29.2.2004 - 14.8.2009

Rankka reissu. Alkaa muutenkin tuntua että näitä tämän luokan vastoinkäymisiä on juuri nyt vähän liikaa.

Lauantaina lähdin poikien kanssa liikenteeseen koko päiväksi, kaipasin muuta ajateltavaa ja tekemistä poissa kotoa jossa kissoja on kerrassaan ihan liian vähän. :(
Suunnattiin Kirkkiselle jossa oli koko perheen koiratapahtuma mölli- ja virallisine ageineen, mätsäreineen ja tokokokeineen.
Musti osallistui mölliagiin josta vitonen ohjaajan ohjausvirheestä. Muuten nätti rata mutta kontaktit tosi hitaat. Puomi oli aika hytkyvä, liekö se pisti pikkupojan huimaamaan.
Kiva päivä ulkosalla kaikkiaan. Kotiin tultiin vasta viiden maissa.

Illalla vielä vähän tokoa ja agia Mustin kanssa kotipihalla. Frescolle seuraamista ja eteenmeno ruokakipolle.

Sunnuntaita tuli piristämään Saku. Sakun emäntä on Tallinnassa kissanäyttelymatkalla ja pentukoira luonnollisesti pursuaa energiaa joten tuli sitten meille purkamaan sitä muutamaksi tunniksi.

Hyvin mahtuvat vielä pojat saman kepin päihin. :)

Kissoilla sen sijaan tuntuu olevan hankalampaa mahtua samaan talouteen. Laumassa on viimeisen kuukauden aikaan ollut niin paljon myllerrystä että kaikki vähän hakevat paikkaansa. Mummoilla Pepillä ja Piillä on ollut vähän (sivistynyttä) sanomista keskenään ja Valo ei tunnu sietävän Lempiä silmissään ollenkaan. Jälkimmäinen voi tosin johtua ihan pennuistakin. Enimmäkseen Valo oleileekin pentujensa kanssa makkarissa johon ei päästetä muita kissoja. Katsellaan sitten myöhemmin vieläkö neitoset sopivat välinsä.

Illalla käytiin vielä fillarilenkki Frescon kanssa, kokeiltiin ekaa kertaa springeriä. Sopii meille, olipa vaan mukavaa menoa ! Kiitti Sinille jolta moinen härveli saatiin hommattua.

Maanantaina Armi muutti uuteen kotiinsa. Itselle tuo oli aika raskas paikka, Armiin oli jo ennen sen syntymää ladattu henkisesti isot panokset. :( Vaan niin knikki muutti kaiken. Onneksi Armille löytyi erinomaisen hyvän tuntuinen koti, onnea vaan koko perheelle jatkoon !

Illalla hakutreeneihin vähän turhankin pienellä porukalla. Treenattiin kuitenkin kun viime viikkokin jäi väliin.
Mustille neljä maalimiestä, suoraa ja vähän laatikkomaista pistoa. Ekalla pistolla oli ihan ihmeissään ja lähti normaalia hitaammin, ehkä siksi koska keskilinjalla ei ollut minun lisäkseni ketään. Lähti ja löysi kuitenkin. Ilmaisut 35, 35, 45, 45. Hyvin jaksoi poika kuumasta ilmasta huolimatta.

Frescolle löytö, löytö, tyhjä, tyhjä, löytö, löytö. Ekalle lähetin kunnon risukon ja vadelmapuskan läpi. Vasta kolmanella yrityksellä lähti tarpeeksi suoraan. Pitää treenata noita huonompiakin lähetyspaikkoja välillä. Ekat pistot nättejä laatikoita, maalimiehet eivät siis kulmissa vaan selvästi edempänä. Tyhjät samaten nättejä, ehkä vähän leveitä. Toiseksi viimeiselle maalimiehelle kaksi lähetystä, ei löytänyt ekalla. Mietti varmaan jo viimeistä jonka kuuli menevän metsään. Tai sitten helle ja läähätys vaikeutti nenän käyttöä. Viimeinen taas ok. Ekoilla ilmaisut siihen asti että tulin paikalle, toiseksi viimeisellä ehkä 25 haukkua ja viimeisellä vielä vähemmän. 
Pistot nättejä ja kaikki oikeaan suuntaan. Toimiiko tuo nyt etten jätä tyhjää pistojen väliin ? Voisiko se olla noin helppoa ?

Tiistaina aamusta Frescon kanssa tunnin fillarilenkki kera uuden hienon pyöräilykypärän. :D Ihan uusi tuttavuus moinen minulle. Minun nuoruudessani ei tuollaisia ollut vielä olemassakaan ja sen jälkeen ovat fillaroinnit jääneet väliin. Seuraava hankinta voisi olla springeri. Kokemuksia kellään ?
Vähän ehti tulla turhan kuuma kun aurinko alkoi helottaa kesken lenkin mutta hyvin Fresco jaksoi. Oli reilu puolet lenkistä vapaana ja määräsi tahdin aika reippaaksi.

Iltapäivällä lenkille, samalla pojille jäljet ja Frescolle tarkkuusetsintä. Ensin tarkkuus. F toi nätisi ruudusta ison hylsyn. Viisisenttinen toisena esineenä tuotti enemmän vaikeuksia, yritti ensin tuoda merkattua kulmakeppiä parii kertaan.
Mustin jälki n. 150 m, kolme 90 asteen kulmaa. Jana noin 20 m, eteni hienosti suoraan. Kulmat menivät aika mukavasti. Keppejä kolme joista kakkonen jäi jonnekin. Kepit tosi pieniä tuskin lyijykynän paksuisia. Muut kaksi nousivat hyvin. Vaan liian lyhyt jälki, tykkäsi Musti. Tuossahan ei vielä päässyt kuin vähän vauhtiin.
Frescolle kolme janaa n. 20-30 m. Ekalla takkusi, koira ei lähtenyt etenemään. Vaihdoin käskyksi "eteen" ja sehän toimi kuin junan vessa, kaikilla kolmella yrityksellä suoraan eteenpäin. Viimeisellä jäljen löytyminen takkusi hieman. Vauhtia noista pitäisi ehdottamasti saada pois, nousisi jälkikin helpommin kun ei koira paahda miljoonaa yli.

Metsässä oli jo kypsiä vattuja ! Pitää käydä poimimassa joku päivä kun niitä kypsyy vielä lisää.

Illalla kylään tuli kultainen Saku. Mustilla jäi vaan tällä kertaa leikitykset vähiin kun mielessä oli vaan uuden uutukainen A-este.

Keskiviikkona lyhyempi fillarilenkki. Tuli muuten mitattua meidän vakilenkkejen pituudet (autolla kylläkin :D). Pidempi on aika tarkkaan 10 km ja lyhyempi 4,5 km ja rapiat päälle.
Illalla agitreenit. Tehtiin paria helppoa aika suoraa pätkää. Musti toimi kivasti, mitä nyt lopputunnista alkoi aavistuksen hyytyä kun ehdittiin tekemään aika paljon. Keppejä pitäisi treenata itsenäisesti paljon, samoin poispäinkäännöstä jota en kyllä tajua ja joka ei suju ei niin yhtään. Koira on yhtä kysymysmerkkiä ja ohjaaja sitten varmaan ainakin kymmentä. :D

Torstaina liikenteeseen 6.30, suunnattiin Jäniksenlinnaan tekemään jäljet ja lenkille. Vein siis samalla reissulla isännän töihin, muuten en olisi ollut noin ajoissa liikenteessä. Vaan hyvä niin, ehdittiin jälkimään ja lenkille mukavan viileällä ilmalla.

Frescolle kaksi janaa joista toiselta jälki jatkui ehkä reilut 200 m. Jäljellä ikää tunnin verran. Janoissa ei taas tänään kehumista. Meni suoraan liinanmitan, sitten kääntyi 90 astetta oikealle kummallakin kerralla. Pääh, että ärsyttää. En vaan näköjään saa tuota kuntoon. Painostan vielä koiraa niin että koko janalle lähtökin varmaan hajoaa piakkoin.
Positiivista oli että itse jälki meni ok. Kerran jälki hukkui ja koira jäi patsastelemaan kunnes annoin uuden käskyn. Jälki ei ollut ihan helpointa, siinä oli paljon polunylityksiä, kulmia, polun seuraamista ja siltä poistumista. Yksi keppi jäi tai ei, en ole ihan varma jätinkö sinne kuusi vai seitsemän keppiä. Noissa voisi olla itse tarkempi.

Mustin jälki 1,5 h vanha ja noin 600 m pitkä. 10 metrin jana, meni suoraan ja nappasi jäljen hyvin. Jäljesti hienosti ja nosti kaksi ekaa keppiä mutta sitten itselleen hyvin epätavallisesti hukkasi jäljen. Ilmeisesti ajoi jostain kulmasta vauhdilla yli ja kesti pitkään ennen kuin osuttiin uudestaan jäljelle. Penne teki hienosti hommia koko ajan vaikka näkyi että väsy alkoi vähän painaa. Loppujäljen ajoi Mustiksi aika rauhassa. Seitsemästä kepistä kaksi jäi sinne sähläyspaikkaan, muut nousivat hyvin.

Illalla Koivukylään agiepiksiin, mukana vain Musti ja kisa Mustille ensimmäinen laatuaan. Hienolla säällä liikenteessä oli muitakin kuin me, jo pelkästään maximöllejä oli 39 kpl.
Rata oli mukava, ei ihan pelkkää suoraa. Mukana hyppyjä, putkia sekä aa ja puomi.
Musti teki täsmälleen mitä osasi eli kaiken muun puhtaasti ja vitosen aan ylösmenolta. Muutenkin tuntui ihan samalta kuin treeneissä, kiva ! Pitää katsella lisää noita ja miettiä edelleen aata. Hyvin kesti poika pitkän illan, oltiin kisapaikalla pari tuntia jo ennen omaa starttia.

Perjantaina käytiin vaan aamulenkki, sitten mutsin kanssa Jumboilemaan.

Lauantaina aamusta Mosabackaan ja jäljet Niinan kanssa. Frescolle tuttuun tapaan janaa. Otettiin jälki ylös kahteen kertaan, jana oli varsinkin toisella kerralla piiiitkä. Näytettiin jäljentekijä jäljen alussa Frescolle ja noin tunnin päästä kun ajettiin jälki, lähetin sen kohti sitä pistettä missä oli jäljentekijän nähnyt. Tämä toimi ainakin tällä kertaa ja jana meni hienosti. Toinen takelteli vähän, johtui varmaan pituudestakin. Otin muutaman kerran koiran takaisin kun lähti menemään niin vinoon ja lähetin uudestaan.

Mustille n. 600 m pitkä jälki hankalassa maastossa. Oli kalliota, kivikkoa, nousua ja laskua. Yksi keppi jäi ja kerran harhauduttiin vieraan koirakon jäljille mutta muuten poika ajoi kyllä taas ihan huipusti. Janakin oli pitkä mutta koiruus vaan eteni kunnes saapui jäljelle jonka nosti nätisti heti.

Iltapäivällä käytiin broidin tiluksilla josssa Penni ja Musti pääsivät lampeen uimaan kepin perässä. Mustia vähän mietitytti alussa mutta sinnehän se sitten sukelsi. :)
Ja Penni pisti palasiksi veljenpoikien rantapallon ja kumiveneen. Nice. Mistähän sitä löytää uuden kumiveneen tähän aikaan vuodesta ? Kaikki myyvät jo ei-oota, ensi kesänä sitten. Hölmöä, kai kansa vielä elokuussa ostaa mieluummin uintikamaa kuin suksia ?

Illalla Mustille keppejä etenkin vasemmalta puolelta, sujui hienosti tauon jälkeen ! Pitää ottaa nyt kuuri noita. Myös pientä tottistelua on tehty useanakin päivänä. Parina kolmena päivänä on tehty Frescon kanssa 4,5-7 kilsan fillarilenkkejä.

Sunnuntaina aamulenkin jälkeen (vattuja taas, nam !) ATD:n luonnetestiin työntekijäksi. Kivoja koiria seurattavana, etenkin Lauran Nessan 170 pisteen suoritus oli mielestäni tosi kiva katsottavaa. Nessalla oli hauskaa, se reagoi järkevän tasapainoisesti ja palautui nopeasti.

Illalla Mustille keppejä, vähän tottista (pallopalkka, intensiviteetti paranee koko ajan) ja kontaktinpitoa ammuttaessa. Ampumista pitäisi alkaa tehdä silloin tällöin, sitä ei ole tehty niin yhtään. Käänsi päätään ampujaa kohti, ei muuta.
Frescolle pk-tottista, oli innossaan. Eteenmenot eivät ihan priimoja, muuten toimi hienosti. Ja ampumisesta alkaa näköjään vähän edistää kun on palkattu tuosta pariin kertaan, tuota voisi vähän ottaa haltuun vielä ensi viikolla.

Valo mahoineen alkaa olemaan jo aikamoinen pallero. Torstaina tulee 66 vrk täyteen, toivoisin tuon melkein synnyttävän enemmän alku- kuin loppuviikosta.

Viimeistä viedään ! Ensi viikko on tosiaan jo ensi vuoden eka viikko.

Maanantaina tuttuun tapaan agitreenit. Tai oikeammin vapaaharjoittelua, ohjatut treenit ovat tauolla tämän ja seuraavan viikon mutta mehän reippaina mentiin hallille ja treenattiin Katrin ja corgien kanssa. Homma oli vähemmän suunnitelmallista, tehtiin muutaman kerran keinua ja puomia (nuo voisi kyllä olla vielä fiksua pitää eri treenikerroilla, etenkin kun vauhtia alkaa tulemaan) ja Rataa ! Etenkin jälkimmäinen oli ihan sikahauskaa.
Heti alkuun ajattelin kokeilla miten Mustilta taipuu hallin mittainen kolmen esteen suora jonka päässä putki. Ja sehän meni kuin vanha tekijä ! Ajattelin ettei se osaa vielä edetä esteeltä esteelle ja tulee käteen kun juoksen vieressä mutta näinhän ei käynyt vaan Musti suoriutui hienosti.
Sitten rakennettiin tapaninpäivän tulevien kisojen möllimöllirata kahta viimeistä estettä lukuunottamatta, ei jaksettu kahdestaan alkaa siirtämään painavaa aata. Ja me Mustin kanssa ei oltaisi sitä tehtykään, se ei vielä sisälly meidän esterepertuaariin.
Seitsemän esteen rata sujui hienosti ! Helppohan se oli kuten kuuluukin mutta siellä oli Mustille ihan uusia asioista kuten valsseja ja hallin pituinen suora jonka poika meni lentämällä kun päähän jätettiin alusta ja nami.
On se vaan mahtava kakara. :)

Ja kauhistuneille tiedoksi että esteet siis mentiin joko ilman rimaa tai minikorkeuksilla. Samoin rengas on vielä ihan mini eli koira ei käytännössä hyppää ollenkaan, juoksee vaan eteenpäin ja harjoittelee käännöksiä. Kääntyy muten näpsäkästi ja tulee hyvin käteen.

Puomia yksittäisenä mentiin jo koira irti. Vähän Mustia jännitti, piti välillä käydä tuulettamassa päätä ja juoksemassa putkeen. Muuten meni hienosti, pysähtyi käskystä nätisti alastulokontaktipinnalle ja odotti siinä namppaa.
Keinulla pidin kiinni, ei vielä osaa pitää tasapainoakun keinu kääntyy vaan tipahtaa helposti maahan. Ei kyllä ota tuosta mitään stressiä vaan ei kun uudestaan.

Ensi kerralla voisi treenailla vähän takaaleikkauksia ja yleisesti käteentulemista, käsky siihen.

Kotiintultua Mustilla oli kova yö. Lilli-kissa tuli meille pentulomalle ja kun se majailee makkarissa, Musti saa ainakin aluksi pysyä poissa sieltä. Eli pentuparka häädettiin ekaa kertaa puoleen vuoteen sängystä (joo, se nukkui sängyssä aina :D) ja koko huoneesta ! Viu viu sanoi koirapoika oven takana, onneksi ei tosin kovin pitkään.

Nyt vetää sikeitä tuossa vieressä, on "töissä mukana" kun teen etäpäivän tänään. Taisi olla rankka yö.
Yöllä päästin pojat käymään ulkona ja kun otin ne sisään, ne menivät sekaisin. Kuvittelin että Musti tuli ekana sisään ja huutelin Frescoa sen tökkiessä minua ihmeissään kuonolla kun oli jo sisällä. Tajusin erehdyksen vasta kun Musti tuli "toista kertaa" sisään. :D Eli samaa olemusta hämärässä totisesti löytyy.

---

Taas kerran on palstoilta luettavissa murheellinen tapaus, kolme sijoituskodissa ollutta brasilianterrieriä on kuollut nälkään. Mikä pistää kokeneen koiraharrastajan pään niin sekaisin että hän antaa jotain tuollaista tapahtua ? Miksei kukaan muu perheessä tai lähipiirissä huomaa mitään ?

Surullista. :(

Brassifoorumilla lisää asiasta.

Tuntuu että vastaavia eläintenkaltoinkohtelutapauksia paljastuu nykyisin kuin sieniä sateella. Ovatko ne lisääntyneet ? Vai onko vain tietoisuus niistä lisääntynyt netin myötä ?

---

Tiistaiaamuna alkoi sataa lunta ! Ja lämpötilakin sopivasti aavistuksen pakkasella. Ihanaa, heti on vähän valoisampaa.

Luiden syömistä ulkona lumi ei estä eikä hidasta:

Aatonaattoillan kunniaksi tiistaina Agitokolaan kimppatokoilemaan. Kimppa oli tällä kertaa vähän pienempi eli Liina ja minä. Vaan mikäs siinä, kaksi treenaajaa, tunti ja halli on aika kiva yhdistelmä.
Fresco teki
- tunnarin - ok
- luoksetuloja - nätit pysähdykset mutta enimmäkseen liian hidasta muuten
- seuraamista - tehty liian vähän, edistää taas
- hyppynoudon metallilla - ok vaikka kapula kalisi hampaissa, hajosikin sitten Liinan seuraavalla heitolla palasiksi
- ruutua - ok kun lelu siellä
-  merkkiä - hyvin muuten paitsi että ekalla kerralla ei meinannut löytää sinistä merkkiä niin millään, esteet taustahälynä vaikuttivat varmaan asiaan
- ja kaukoja - liian innoissaan, tuli pari kertaa jopa ma - se vaihdossa eteenpäin.
Kaikkiaan ok treeni, Fresco oli intopiukkana koko tunnin kun treenattiin. Kivaa !
Tehtiin lopuksi vielä ihan vähän agia tai lähinnä keppejä. On se vaan edelleen teknisesti hyvä, ysikympin avokulma kaukaa lähetettynä meni hienosti.

Jouluaattona tavallista joulutouhua. Aamulla Aijan ja Samu-kultsun kanssa lenkille. Nuo tulevat hyvin toimeen keskenään, Musti varsinkin olisi mieluusti leikkinyt Samun kanssa.
Aattoiltana mentiin syömään broidin luo. Jätin koirat kotiin, tuolla on pieniä lapsia ja paljon hälinää, välillä sitä haluaa itsekin päästä helpommalla koissuja vahtimatta. Pojathan nyt menevät lastenkin kanssa ok mutta Pennin perään saa vähän katsella ainakin jos lapset yltyvät tuttavallisemmaksi.
Lahjoja tuli kivasti ja tarpeeksi. Itse tein lähipiirille Ifolorin kuvakirjan Italian matkan kuvista. Tuli hieno ! Ja taisivat lahjansaajatkin tykätä. :)

Tuossa mm. yksi itse saatu ihana lahja:

Kiitos kaunis antajalle. :)

Loppuviikko on lähinnä lenkkeilty ja tehty kotona vähän Mustin kontakteja ja Frescon tokoa. Ensimmäisissä lähettelin Mustia "kontaktiesteelle" pidemmältä niin että esteen takana oli alusta ja nami. Nyt meni hienosti perille eikä jäänyt keikkumaan harjalle ja odottelemaan minua. Lisää tuota jatkossakin.

Frescon kanssa
- kaukokäskyjä - enimmäkseen toimii ylipitkältäkin matkalta, tosin se-is liikkuu helposti vähän eteenpäin eli vaihtaa asentoa takapää liikkuen etupään sijasta, lisää sisätreeniä
- ruutua - toimii kun siellä on lelu, muuten menee hitaammin ja hakee merkkejen taakse. Nyt on kyllä lähinnä tehty valmiilla palkalla
- sekä ohjattuja - toimii tai sitten ei. Yleensä suunnat ovat olleet ok mutta nyt sotki niitäkin ja lähti vasemman sijaan oikealle. Pysähtyi useimmiten käskystä ja sain ohjattua takaisin oikealle (tai siis vasemmalle) kun keskikapulaa ei ollut. Jos keskimmäinen olisi ollut, olisi mennyt sille
- Merkki tuntuu tällä hetkellä tosi hyvältä, menee reippaasti ja merkin taakse tai joskus päälle, joka tapauksessa ihan lähelle. Ai niin, pari kertaa ohjatussa on jäänyt häntä minua kohden. Ei hyvä. Voisi ottaa takaisin noilta ja lähettää uudestaan ?

Ai niin, tapaninpäivänä käytiin ATDn epävirallisissa Kinkunsulatuskisoissa jossa korkattiin Mustin kisaura ja osallistuttiin möllimölliluokkaan. :D Luokan rata oli seitsemän estettä joista kolme suoraa putkea ja neljä aitaa. Toiselta putkelta vitonen, muuten rata valsseineen ja takaleikkauksineen meni ihan mallikkaasti. Penne hakee esteitä enimmäkseen oikein hienosti, kuuntelee tarkasti ohjeita eikä (ainakaan vielä) vipellä oman päänsä mukaan mihin sattuu). Etenee nätisti, ei räkytä eikä pyöri jaloissa.
Estekorkeus taisi olla huimat 25 cm.
Hyvä Musti ! Poika myös käyttäytyi hallissa tosi nätisti, ei välittänyt hälystä ja oli tosi rauhassa ja kuulolla.

kuva Jukka Pätynen, koirakuvat.kuvat.fi

Täällä enemmän kuvia kisoista.

Kisojen jälkeen käytiin vielä poikain kanssa koirapuistossa jossa leikkikavereina oli tytöt mali-Dori ja rottis Nana. Hyvin meni vaikkei varsinaista juoksuleikkiä saatukaan aikaiseksi, kiitos poliisi Dorin. ;) Musti rakastui Nanaan ja yritti iskeä sitä ihan tosissaan. Pari kertaa meinasi jopa kiivetä selkään muttei sitten ihan uskaltanutkaan. Hassu poika, opettelisi nyt vaikka ensin nostamaan koipeaan.

Illalla taas mutsille joulupöydän ääreen. Paikalla oli myös täti ja terrieri AT 14 v. Penni ja AT eivät varsinaisesti tunne sielujen sympatioita joten Penni jäi suosiolla kotiin ja Fresco sitten sille seuraksi. Musti pääsi mukaan luomaan lisää koiratuttavuuksia. AT oli vähän kova pala, Mustin piti ihan ärvähtää sille kun terrimummo meinasi tulla silmille ensitutustumisessa. Sittemmin välit kuitenkin lämpenivät ja loppuillasta juostiin jo pellolla ihan vierekkäin. AT tosin hihnassa kun sen kuulo ei ole enää järin toimiva enkä halunnut hukata sitä pimeyteen.

Sunnuntaina nähtiin outo valoilmiö kun aurinko paistoi. Harmi kun kamera unohtui kotiin, tehtiin pitkä lenkki mutsin takapelloilla. Penni stressasi taas autossa ihan kympillä matkalla mutta eihän sitä kotiinkaan voinut jättää kun lenkille oltiin matkalla. Pitää yrittää vähentää sen autoilua taas.
Muutamia raketin paukkeita ollaan kuultu mutta kukaan ei ole katsellut ääniä yhtään. Pennikään ei välitä noin pienestä ja Fresco ei isommastakaan, se on ollut meillä (vasten tervettä järkeä) muutaman kerran ulkonakin kuuntelemassa ilotulituksia. Vaikea kuvitella Mustinkaan noista hätkähtävän mutta otetaan nyt kuitenkin varovasti ainakin aattoilta.

Ai niin. Lilli siis tuli meille odottelemaan synnytystä ja sitä odotellaan edelleen, tiedoksi kaikille pennunodottajille. (olipas tuossa odotusta kerrakseen yhdessä lauseessa) Lilli on sopeutunut meille tosi hyvin, on rauhassa, syö ja juo hyvin eikä pörise tai pörhää muun talon äänille. Sehän asuu makkarissa koko tämän ajan, en viitsi sijoituskissaa tai omaa laumaa stressata yhteensovitttamisella kolmen kuukauden takia. Kissahan ei varsinaisesti ole laumaeläin samalla tapaa kuin koira.
Mutta asiaan, pointti tässä oli sanoa että Musti vinkui siis oven takana pari kertaa ekana yönä. Sen jälkeen se on ollut hiljaa kuin hiiri, jää illalla sohvalle (! juu, sohvalle) nukkumaan kun lähdetään makkariin. Taas kerran täytyy sanoa että se on kyllä koira jolla on palikat päässä kohdallaan. Kiitokset vaan kaikille asianosaisille !

Vaan nyt riittää raportointi tälle viikolle. Öitä !

Maanantaina hakutreenit Hinthaarassa. Lämmin ilma, alussa tuuli mutta pian alkanut sade vei tuulen. Tiheää kuusimetsää.
Frescolle suoria pistoja. Kuusi maalimiestä joista kaksi keskimmäistä ei palkannut, ei tyhjiä. Ei kun olihan siellä yksi tyhjä jonka ex tempore päätin yhteen pidempään väliin ottaa.
Joutui etsimään varsinkin vasemmalla puolella yllättävänkin pitkään. Yhdelle maalimiehelle kaksi lähetystä kun ei ekalla löytynyt, oli mennyt jostain 10-20 metrin päästä ohi. Yllättävää, noita ei ole hetkeen sattunut. Ilmako vaikutti ? Muuten hyvä treeni, pistot kivan suoria. Kerran otin takaisin ja korjasin, suoristi hyvin. Ilmaisut hyviä, vähän yrittää jostain syystä tökkiä maalimiestä. Tuohon puututtava.

Mustille neljä haamua ja ilmaisut kaikilla. Enimmäkseen selvästi vajaa 10 haukkua, yhdelle tosin yli 15 kun maalimies ei palkannut aiemmin. Hyvin hoiti penneli tuonkin.
En oikein tiedä miten pitäisi edetä. En haluaisi ottaa mahdottoman paljon haamuja mutta en halua viedä liinassakaan hajulle asti, tuntuu sotkevan sitä jälkeen. Ehkä hajuhakua ?

Kaverukset Valo ja Tenkanen:

Tiistaina Pennin agikisat Porvoossa. Mentiin nyt vielä kerran kokeilemaan ja tuhlaamaan Frescon viime vuonna voittama lahjakortti. Eipä olisi maksanut vaivaa.
Jo kisapaikalla koiran autosta ottaessani muistin miksei me tehdä tätä enempää. Koira pörräsi ja härräsi muille koirille, oli tosi levoton eikä yhtään kuulolla tai keskittymiskykyinen. Inhaa.
Rata oli erittäin helpon ja mukavan näköinen vaan tietäähän sen ettei me sellaisestakaan selvitä. Toka este pituus, kolautti palikan nurin. Kolmas ja viides aa, tosi hallitsematon ja ruma molemmilla kerroilla. Tuomari ei antanut virhettä mutta jos kontaktille osuttiin, se oli kyllä silkkaa tuuria. Aan jälkeen muuri jonka jälkeen ihan nenän edessä olevan hypyn ohi, puuh. Seuraavaksi kiva hyppysuora ja kepeille jotka jopa onnistuivat kaikin puolin. Keppejen jälkeen hyppy ja 180 asteen käännös jonka minä tein ihan itsekseni, koira hävisi horisonttiin vaikka käskytin sitä jo ennen hyppyä. Pennin suoritettua ylimääräisen aidan ja putken otin sen sivulle ja poistuttiin radalta.
Tämä oli nyt tässä. Aikansa ja rahansa voi käyttää niin paljon paremminkin, tästä ei vaan tule kisatilanteessa niin mitään.
Penni jatkaa treenailua kotona ja muuten itsenäisesti, treenipaikkaa ei enää oteta. Enimmäkseen se kuitenkin keskittyy olemaan isännän koira, lenkkeilemään, pelaamaan palloa ja vahtimaan tiluksia. Julkiset esiintymiset ja muutenkin stressaavissa koirapaikoissa pyöriminen loppuvat niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Jälkikirjoitus, luettuna tuo näyttää ihan siltä kuin kuvittelisin kaikkien meidän ongelmien olevan jotenkin koiran vikaa. Näin ei tokikaan ole, en itse ole alkuunkaan nero mitä agilityyn tulee eikä meillä vaan jostain syystä Pennin kanssa synkkaa kaikissa tilanteissa. Näinkin voi käydä ilman että se olisi sen enempiä kenenkään "vika". Yleisesti ottaen vietetään kuitenkin ihan harmoonista arkielämää, harrastuspariksi meistä ei vaan taida olla.

Penni kisoissa aika monta vuotta sitten:

Mustin kanssa pyörittiin muutamaan otteeseen kisapaikalla. Se oli ihan enkeli, ei kiihtynyt yhtään radalla juoksevista koirista eikä katsellut muitakaan, keskittyi vaan jos mamsku antaisi jotain tehtävää. Vähän sivulletuloa ja maahanmenoa, menivät hyvin. Penne keskittyy kyllä hienosti häiriön alaisenakin.

Kotimatkalla pysähdyttiin parkkikselle pikatottiksiin Frescon kanssa. Juoksusta seisomaan jäämistä ekaa kertaa, ei ongelmia. Palkkasin frisbeellä heti jäämisestä. Seuraamista, eteenmeno. Hyviä, koira intopiukeana. :) Nostin alussa vähän haukulla.

Kotona ampumista Frescolle. Ei enää vilkaissutkaan paukkua. On tehty tuota nyt taas muutamana iltana niin että frisbee lentää paukun jälkeen.

Keskiviikkona Mustin pentukoulu Vanhankylänniemessä Järvenpäässä. Tänään aiheena edelleen perusasento josta jatkumona seuraaminen sekä luoksetulo. Perusasennot onnistuivat kivasti. Pitää alkaa viemään pentua vähän kauempaa takaa ettei joudu pyörähtämään niin tiiviisti, vaikeuttaa oikeaa paikkaa (etutassut puolessa välissä ohjaajan jalkaterää) kun pentu kasvaa.
Muutaman askeleen seuraamiset ja vasempaan käännökset onnistuivat hienosti nami nenän edessä. Noita ei ole ennen tehty yhtään.
Pari luoksetuloa, Riitta piti Mustia ja minä menin kutsumaan. Kutsu aina kisanomaisesti paikallaan seisten. Musti kiihtyy noista tosi paljon, ääntä alkaa tulla pidettäessä vaikka itse loittonisin siitä tosi rauhallisesti enkä kauas. Liittää minusta nuo tilanteet hakuun. Mustille voisi alkaa jo opettaa paikallaan pysymistä niin ettei sitä tarvitsisi pitää kiinni, pysyisi rauhallisempana.
Samoin loppuasentoa voi alkaa tekemään, alussa ihan vaan houkuttelemalla pentua namilla eteen. Mustille tuo ei tunnu olevan helppoa, vetää väkisin sivulle ja jää kauas. Aletaan treenata kunhan ehditään.

Treenin jälkeen pellolle riehumaan aluksi Zulin ja myöhemmin Dracunkin kanssa. Musti oli taas ihan tosikko ja pauhasi kerran Draculle oikein kunnolla kun tämä kehtasi tulla häiritsemään Mustin ja Zulin leikkejä. Tuo on kyllä välillä oikea kuumakalle koko kakara.

Ennen Mustin treeniä tehtiin Frescon kanssa tottista. Seuraamista, jääviä, luoksetuloa. Hienosti sujui kaikki, asennot menivät oikein ja nopeasti ja ennen kaikkea fiilis oli hyvä ja koira nousi helposti tarpeeksi (tai vähän liikaakin). Luoksetulotkin kerrankin tosi nopeita ! Muutaman kerran myös merkki, kyllä sekin alkaa muotoutua.

Torstaina Pennin agitreenit, kouluttajana Terhi Kaitila. Ihan ok treenit, treenitilanteessahan koira kulkee sinne minne sitä vien. Kun vaan vielä osaisi viedä oikeaan suuntaan ja oikeaan aikaan.

Perjantaina RUROKin kissanäyttelyn pystytystalkoisiin. Kiitokset yhdistyksen aktiiveille jotka paikalle saapuivat. Turhan aikaisin jouduin itsekin lähteä, muut jäivät vielä pidempään.

Lauantaina itse kissanäyttely, mukana Nuupi sekä ensikertalainen Tenkanen.
Meillä oli siis yhdistyksemme järjestämä brittejen erikoisnäyttely Rurokin näyttelyn yhteydessä. Tämä on toinen kerta kun tällainen tapahtuma brittipuolella järjestetään ja täytyy sanoa että kyllä tuossa hommaa sen verran riittää että jos noita jatkossa vielä järjestetään, olisi kiva saada lisää aktiivista porukkaa mukaan. :)
Omasta mielestäni näyttelypäivä järjestelyineen sujui ilman isoja kommelluksia, toki parantamisen varaa varmaan aina löytyy. Erikoisnäyttelyhommiin ei ole vakiintuneita rutiineja, ne täytyy aina luoda erikseen ja joskus jotain unohtuu. Tietoa oli kuitenkin tarjolla sekä kirjallisena että suullisena, infopöydässä istui koko ajan joku jolta olisi voinut kysyä jos joku asia askarruttaa. Tai vaikka osallistua etukäteisjärjestelyihin jos olisi halunnut asioihin enemmän vaikuttaa ja viedä niitä erilailla eteenpäin. Näihinkin karkeloihin kun kuitenkin etsittiin tekijöitä jo kevätkokouksessa jonka pöytäkirja oli lehdessäkin eli mukaan tekemään olisi voinut ilmoittautua kuka vaan.
Harmittaa kun nyt jälkikäteen kuuluu sieltä ja täältä ettei mikään sujunut. Se on kumma miten eniten kritiikkiä tulee aina niiltä jotka eivät ole pistäneet tikkua ristiin homman eteen. :(

Mutta iloisempiin asioihin eli tuloksiin. Meidän osalta homma meni kerrankin ihan nappiin. :) Nuupi sai kolmesta samassa luokasta kisaavasta uroksesta viimeisen sertinsä eli valmistui Eurooppa Championiksi. Lisäksi Nuupi oli VP ja TP.
Epävirallisissa luokissa Nuupi saavutti maininnan paras turkki sekä oli mukana parhaassa kolmen sukupolven luokassa tyttärensä ja tyttärenpoikansa kanssa sekä parhaassa jälkeläisluokassa kolmen lapsensa kanssa. :)
Epävirallisessa brittipaneelissa saatiin vielä parhaan uroksen ja parhaan siitosuroksen pokaalit.
Aivan mahtava päivä siis kaikkiaan.
Kaikkiaan Nuupin arvosteli siis kaksi eri tuomaria ja brittipaneelissa vielä kolmaskin jotka kaikki tykkäsivät siitä. Joko lienee sitä mieltä että järjestetty juttu tämäkin mutta kyllä tuossa aika hyvin löytyi sama linja useammaltakin tuomarilta. Mutta joo, voihan sekin olla ihan sovittua.

Nyt käydään vielä lokakuussa Tampereella esittämässä toivon mukaan siitosluokka ja sitten Nuupi jääkin pidemmälle näyttelytauolle.

Tenkanen sai tuloksen Ex 1 kuten arvata saattaa. Silmänväriä ja kroppa kehuttiin kovasti, pää tuolla tarvitsee vielä runsaasti aikaa kehittyäkseen.

Nuupi ja Nuupin pyttysaalis tältä päivältä:

Nuupi hurmaa tuomaria:

Poikansa Paavo (IC Ruusutarhan Fausto):

Lisää Heikki Siltalan ihania näyttelykuvia löytyy täältä sekä Heikkiä ja muutamaa muuta kuvaajaa täältä.

Sunnuntain piti olla tappotahtisen viikon ainoa lepopäivä mutta kun tarjolle tuli houkuttelevat hakutreenit Ardiente-porukan kanssa niin pakkohan se oli lähteä paikalle.
Treenattiin Luukissa, mukana oli omien poikien lisäksi Tito, Mustin puoliveli Kerkko, Mustin serkku Hara, Miki sekä Ramona.
Sää sateinen ja märkä, ei juurikaan tuulta. Maasto vaihtelevaa kuusimetsää, korkeuseroja löytyi. Radan puolessa välissä keskilinjalta oikealle nousi jyrkkä kallio. OIkein mielenkiintoinen rata, erilainen millä yleensä treenataan.
Fresco ei ollut kovin vakuuttava tänään. Pistot olivat vinoja, välillä se kääntyi työskentelemään taaksepäin. Pari maalimiestä löytyi vasta toisella tai kolmannella yrittämällä kun koira ei edennyt tarpeeksi syvälle. Outoa, tuollaista ongelmaa meillä ei ole hetkeen ollutkaan paitsi maanantain treeneissä taisi olla yksi.
Otettiin kuusi maalimiestä, kaksi ei palkannut. Eka umpparissa jonka kanssa ei ongelmaa paitsi että ehkä huusin sen ekalla pois sieltä kun lähti vinoon mutta olikin sitten kääntynyt nyppylän päällä piilolle. Eli jos ei koira vakuuttanut niin en kyllä minäkään. Koitetaan petrata tuosta.

Mustille alettiin umpparitreenit kun sellainen tarjolla oli. Ensin maalimies näkönä piilon viereen ja haukutus. Seuraavalla jo vähän piilon sisään. Tuossa välissä Musti juoksenteli pitkin metsää, ei tajunnut millään että se sama maalimies olisi pitänyt hakea kahteen kertaan ja vielä samasta paikasta.
Otettiin viisi ilmaisua, kahdella viimeisellä piilo kiinni. Ihan vikalla alkoi jo maalimiehen ääniavulla itse haukkumaan. Jolloin kehuin sitä josta penne vähän hämääntyi ja hiljeni. Eli omat kehut vähemmän ponteviksi tai kokonaan pois tuossa vaiheessa.

Illalla kotona tuli ensimmäinen pieni rähäkkä koirien kesken, osallisena Penni ja Musti. Tultiin hakutreeneistä kotiin ja Penni oli olohuoneessa seuranaan aito luu minkä oli päivällä isännältä saanut. Musti marssi olohuoneeseen ja pienen rähähdyksen jälkeen sieltä ulos luu suussaan. Kiivas kakara. Ei saanut kyllä luutaan pitää vaan koko luu lähti jäähylle.
Mitään kyräilyä tai luimisteluja tuosta ei onneksi jäänyt, kaikki olivat ihan rentoja lopun iltaa.

Pennin kanssa. Ja eipä kulkenut homma yhtään paremmin kuin aiemminkaan.

Ensin hyppäri jolta 20. Varasti lähdössä, jäin itse pahasti jälkeen neljän esteen suoralla jossa tippui rima ja jonka jälkeen kepeiltä tuli kielto, omakin moka kun en ehtinyt viemään kunnolla. Jatkossa vielä yksi rima alas ja yksi kielto, tuo taas suoran jälkeinen oma moka kun en ollut siellä missä piti. Ei fiilikseltään mahdottoman pahan tuntuinen rata kuitenkaan. Vaan kepeille olisi kyllä saanut hakea ihan itsekin, ei ollut niin vaikea kulma.

Seuraavaksi agirata jolta hylly kun en jaksanut alkaa toista kertaa korjailla keppejä. Alla ehkä yksi rima ja kaksi kontaktivirhettä, hyppäsi sekä puomilta että keinulta sivulle juuri ennen kontaktia. Tuo on ärsyttävää, hidastaa nätisti mutta kun itse ehdin lähelle, se hyppää esteen sivuun pois päin minusta. On tehnyt tuota silloin tällöin aina, joskus hyppää vielä takaisin esteellekin. Treeneissä tuota ei ilmene koskaan. Olen kokeillut viedä itse kauempaa jos paineistuu mutta ei tunnu auttavan. Ja tosiaan ei tee tuota läheskään joka kerta, joskus hyppää suoraan eteen ja joskus sitten jopa odottaa.
Kepeille ei hakenut ollenkaan, helppo lähestyminen jonka olisi pitänyt onnistua. Koira ei tuntunut juurikaan keskittyvän hommaansa.
Lähdössä yritti varastaa mutta sain käskettyä takaisin istumaan.

Turhauttavaa. Treeneissä homma kulkee ihan kivasti, kisatilanteessa taas ei. Varmaan omaakin mokaa, en ohjaa tarpeeksi tiukasti ja selvästi.

Jäätiin vielä katsomaan kakkoset, pojat saivat makailla radan reunalla ja ihmetellä. Frescokin pysyi suht rauhallisena vaikka muut tekivät sen lempilajia.

Hyvät kisat, kaksi rataa pyöri yhtä aikaa ja homma oli nopsaan ohi vaikka tehtiin kaksi starttia. Lisää tuollaisia, kiitos HSKH !

Isä ja poika vahtivuorossa:

Ojangon epävirallisissa agikisoissa Pennin kanssa. Odotti nätisti lähdössä, ohjautui suht kivasti ja tiputtikin vain yhden riman. Kerran meinasi eksyä puomille aidan sijaan ja tuossa hötäkässä kiersi kyseisen aidan. Mutta kontaktit, argh. Sama kuin edellisissä kisoissa, ei korvaansa väräyttänyt hidastaakseen vaan loikkasi korkealta ja jatkoi seuraavalle esteelle. Otin uudestaan puomin kontaktille, tosin oli jo ehtinyt tehdä seuraavan putken. Aalla tein kokonaan uusiksi, nyt pysähtyi.
Näin se säilyy maailmassa tasapaino kun Taarna nyt tekee kontakteja (myös Sarin kanssa kisoissa, hurjasti onnea !) niin Penni sitten ei.
Mutta muuten meno oli hauskaa, koira eteni määrätietoisesti ja irtosi hienosti.

Mustillakin oli hauskaa, se kävi päivällä silmätarkissa. Paikallaan pysymisessä joutui kuulema "vähän" avittamaan, olisi ollut pennellä kiire tutkia eläinlääkärin vastaanottotiloja. Ja niin, silmissä siis kaikki kunnossa. :)

Eilen Musti pentutestattiin. Vieras paikka tai testaaja ei ujostuttanut yhtään, ei kun mukaan vaan ja hommiin. Paperitolloa olisi noutanut pidempäänkin. Selällään makuu ei kuulema huvittanut niin yhtään. Ääneen reagoi toki mutta meni heti katsomaan rämähtäjää, sen kummemmin asia eikiinnostanut. Isolla pyyhkeellä taisteltiin ja lopuksi sitä myös astuttiin.
Eli huumorintajuinen, taistelutahtoinen ja dominoiva Musti sieltä olisi kuulema ylihuomenna torstaina tulossa.

Pentuset aamulla Mila-äipälle. Vähän on vielä homman juoni kadoksissa, emo puskee pentuja niin voimalla että hyvä kun eivät rikki mene. Imettää saisi rauhallisemmin, nyt pyörii ympäriinsä niin että pennut lentelevät. Ja pissakakkarumba on lähinnä koirain kontolla toistaiseksi vaan eiköhän Milakin pian saa juonesta kiinni.

Aamupäivällä Pennin kanssa Purinalle jossa otettiin yksi agistartti, tuloksena HYL. Jäi nätisti lähtöön ja jopa pysyi. Toka rima tippui. Neljäntenä aa jonka alastulolta virhe. Kuudentena pituus johon rysäytti suoraan sisään. Sitten hyvää pätkää, nätti puomin kontakti ja kepit täysin virheettä ! Tuosta kai se on ilonsa revittävä, hetkeen ei olla noita noin nätisti kisoissa tehtykään. Hämmästyin kepeistä niin että päästin koiran niiltä putken väärään päähän.
Muutenkin oma ohjaus oli aika huonoa, kipitin taas vaan mukana enkä ohjannut kunnolla. Motivaatio ei ole kovin korkealla eikä pentusten kanssa valvottu yö auttanut asiaa.

Ja jee, viimeinen pentu syntyi kuin syntyikin omin voimin ! Olin iltapäivällä hetken koneella ja kun tulin takaisin pentulaan (=makkariin) tuomaan Milalle ruokaa, yritin lytätä valkoisen pennun ruokakupin alle kun en sitä vaaleasta lakanasta erottanut. Eli Mila ei totisesti kaipaa yleisöä synnytykseensä, teki tämänkin niin salaa että. Ja mikäs siinä jos kerran osaa itse hommat noin hienosti hoitaa. Taas oli kaikki tehty viimeisen päälle.
Neljäs pentu on siis lumivalkea herrakissa, painoa 80 g. Ei väriä pään päällä lainkaan mutta valkoisensa allahan tuo on sininen tai sinikuvioinen. Tuolla nyt ei ole mitään merkitystä ellei poika päädy jatkamaan sukua.
Pennuille tuli siis ikäeroa jokunen tunti yli vuorokausi. Tämä ei ole kissoilla ollenkaan tavatonta mutta eipä ole omalle kohdalle aiemmin sattunut.

Otin tämänkin 17 tunniksi käsin ruokintaan. Tämä on ihan uusi tilanne minulle että pennut syntyvät näin eri aikaan enkä tiedä meneekö tuo raja emon vai pentujen mukaan. Eikä sitä tietty voi itsenäisyyspäivänä mistään tarkastaakaan eikä nettikään varmaksi kerro. Mutta ruokitaan nyt käsin, kertokaa jos joku tietää kummin tuo oikeasti menee. Tarkistan toki itsekin eläinlääkäriltä ihan mielenkiinnosta myöhemmin.

Illalla katseltiin Linnan juhlia televisiosta. Tätikin siellä kuulema vilahti vaan itse en tuota kohtaa nähnyt.

Kaksi agistarttia Pennin kanssa. Tuloksina 15 ja 10 eli sujuivat ihan normaalin kaavan mukaan. Huoh.

Ekana hyppäri. Ennen keppejä rima alas. Tuo meni ihan minun piikkiini, annoin käskyn riman päällä ja varmaan vielä kumarruinkin. Enkä silti saanut koiraa ekalla kepeille sisään, meni about kolmannesta välistä. Toisella yrityksellä ok. Lisäksi vielä viimeinen rima tippui.
Muuten kiva sujuva rata. Ja tuloksena siis tuo 15 jolla sijoituttiin sijalle 15 ja saatiin ATD:n 15-vuotisjuhlapalkinto eli narulelu Pennoselle. Kerrankin tuli tehtyä sopivasti virheitä. ;)

Sitten agiradalle. Eka rima alas. Ennen keppejä otin tiukasti haltuun ja menikin oikeasta välistä sisään - vain tullakseen samantien ulos. Ja ei kun alusta, nyt sujui taas ok. Kontaktit teki mutta vähän nippanappa, räkytti pinnoilla eikä pysähtynyt kunnolla.
Tulos 10 ja sijoitus about 13 eli huti parilla sijalla.

Kummassakin startissa varasti lähdössä, taitaa lähteä liikkeelle kun alan kääntymään sitä päin. Pitäisi korjata tuotakin muttei oikein löydy motivaatiota.
Se sanottakoon että agility Pennin kanssa on nykyisin kisoissakin melkoisen mukavaa, tehdään sujuvia ratoja yhdessä ilman vääriä esteitä ja enimmäkseen ymmärretään toisiamme. Paitsi kepeillä. Ja olisi tietysti vielä mukavampaa jos rimatkin pysyisivät ylhäällä, nythän niitä tippuu jokunen ihan poikkeuksetta.

Iltapäivällä mutsille syömään. Aika vilinää, broidin perhe poikineenkin oli siellä. Hienosti ovat koirat vauvan ja Jimin kanssa. Penni vähän varoo Jimin syöksyilyjä mutta reagoi tuohon vain nätisti väistämällä. Jonne-vauva tuntuu tykkäävän koirista tosissaan, naureskelee niille ja tarraa turkkiin.  

Tuloksena kaksi hyllyä.

Ekalla radalla koiruus oli aika vallaton eikä varsinaisesti kuulolla. Alkupätkä valsseineen meni kuitenkin kivasti. Kepeille tokasta välistä sisään. Uusi yritys ja väärältä puolelta sisään. Tuo jälkimmäinen oli vähän omakin moka, olin liian lähellä keppejä.
Keppejen jälkeen tiukka ysikymppinen oikealle josta koira kuitenkin jatkoi suoraan. Sain sen huudettua takaisin ennen puomia mutta vauhtia oli sen verran että meni aidasta ohi josta siis kolmas kielto. Huoh. Loppurata kohtuullinen, tosin puomilla eksyi minun taakseni vaikka otin ohjauksen aika varman päälle. Kontaktit Penniksi ok, eihän tuo kisoissa aalla pysähdy. Muttei loikannutkaan. Loppusuoralla pyöri. Rimojakin radalla putosi jokunen.
Ei kummoinen rata kaikkiaan.

Toisella radalla mielenkiintoinen alku eli neljän esteen suora jonka jälkeen ysikymppinen oikealle ja aita sekä heti perään tosi tiukasti toinen ysikymppinen vasemmalle ja putkeen. Otin pätkän takaaleikkauksilla, toimi ihan hyvin. Rata meni muutenkin kivasti, mitä nyt muutama rima tippui. Kontaktiesteenä vain keinu, ei huomauttamista. Toiseksi viimeisenä esteenä kepit "väärältä puolelta" vietynä. Tuossa ei yleensä Pennin kanssa ole sen isompia ongelmia kuin kepeissä muutenkaan (joita siis riittää) mutta nyt ei pujotellut loppuun. Ekalla kerralla haki hienosti kepit ja oikeasta välistä sisään mutta lopetti kesken ihan lopussa. Toisella kerralla sama, hienosti sisään mutta lopetti nyt jo aiemmin. Otin koiran hallintaan ja poistuttiin radalta.

Eli moninaiset ovat ongelmat.

RIMAn uudessa hallissa oli hyvä pohja ja muutenkin halli oli mukava lukuunottamatta melkoista ahtautta pienessä katsomossa ja ovensuussa. Eli ei ole Pennin paikka jatkossa tuo. Ei häiriinny muista rataa tehdessään mutta lähtöön sitä ei ole kiva luotsata eikä hallissa tee mieli käydä yhtään ennen omaa vuoroa.

Aamupäivällä ohjelmassa talvirenkaiden vaihto kun lähdetään mökille lähiaikoina. Koirat järsivät pihalla ydinluitaan.

Ennen Pennin kisoja Frescolle jälki metsään. Pisin mitä tuolle on tehty, pituutta arvioilta reilut 500 m. Neljä keppiä, aikataulu petti joten ajettiin melkein tuoreeltaan.
Eka keppi jäi (taas!), muuten hyvää etenemistä. Kerran jälki hukkui, palattiin vähän takaisin ja koira löysi takaisin oikealle jäljelle. Jäljellä useampikin kaatunut puu joista mentiin yli. Pysäytin koiran siksi aikaa kun itse kömmin runkojen yli, malttoi odottaa rauhassa ja jatkoi kehotuksesta hyvin hommia.  
Lopussa tahaton harhajälki jolle lähti. Noita pitää näköjään harjoitella jossain vaiheessa. Meno rauhoittui ihanasti lopussa, kuljin liinanmitan verran koiran perässä enkä parin metrin päässä liina käsien ympärille kiedottuna ja koko kropalla jarruttaen kuten yleensä.
Muut kolme keppiä nousivat, tosin tuntuu että olen alkanut itse varmistella niitä jotenkin ja vinkkaamaan koiralle jos yrittää ylittää kepin. Tuota pitää tarkkailla.

Sitten Purinalle jossa Pennin kanssa yksi agistartti. Kiva rata, tuomarina Leena Rantamäki-Lahtinen. Tuloksena 15 kolmesta rimasta.
Pysyi lähdössä (viimeksihän karkasi) tosi nätisti. Otin kutsuna kahden aidan takaa, kummastakin tiputti riman vaikka videolta katsottuna en liikkunut tai kumarrellut liian aikaisin. Sitten kepeille jotka menivät virheettä ! Historiallista Penniltä, milloinkohan se on viimeksi tehnyt noin kisoissa ? Pienet ovat ihmisen ilot. ;) 
Loppurata meni oikein nätisti ja sujuvasti, tosin viimeinen rima vielä tippui. Koira hyppäsi nuo kolme tippunutta laiskasti ja huolimattomasti. Kontaktit Penniksi ok, tosin aalla räkytti ja puomilla lähti ilman lupaa mutta otti kontaktit kuitenkin.
Radasta jäi tuloksesta huolimatta tosi hyvä fiilis, koira meni tismalleen sinne minne käskettiin ja itsekin osasin käskeä silloin kun piti. Ehkä tämä vielä tästä.

Radalta poistuminen tosin ei mennyt ihan nappiin, rata-alueella ihmisjoukossa täysin löysällä remmillä seisoskeli koira joka hyökkäsi melkein Penniin kiinni kun poistuttiin radalta. Ei onneksi saanut otetta tai ainakaan en Pennistä jälkiä löytänyt mutta jompikumpi tilanteessa kiljaisi. Ikävää, Penni ei noita kokemuksia tarvitsisi. Ja toivoisi että jos koiran kanssa on pakko rata-alueella ahtaassa kohdassa seisoskella, sen edes pitäisi tiukemmalla remmillä tai muuten hallinnassa. Kaikenlaista sattuu mutta toivoisi että koiran omistaja edes huomioisi tilanteen jotenkin ja vaikka pahoittelisi.

Frescon kanssa vielä vähän tottista Purinan parkkialueella. Seuraamista eri nopeuksissa, jääviä liikkeitä. Meni tosi hyvin, alueella oli paljon häiriötä mutta Fresco keskittyi hienosti. Ääntelyäkään ei tällä kertaa tullut. Eikä vääriä asentoja jäävissä liikkeissä.

Sarja fiksuja vetoja jatkuu eli agikisoihin - edelleen flunssassa, yllätys yllätys.

Tuloksena Pennille HYL eli tuon puolesta olisi kyllä voinut jättä menemättäkin. Karkasi lähdössä. En ollut yhtään varautunut tuohon, se on pysynyt pitkät ajat oikein nätisti eikä muutenkaan ole ollut taipuvainen karkailuun. Eka rima alas, putki pussi ok, seuraava rima alas. Aan kontaktin loikkasi. Sitten nättiä pätkää, tiukkoja kurveja ja ok puomin kontakti joskin aika tiukalla käskytyksellä. Kepeille meni kivan innokkaasti ja päämäärätietoisesti mutta valitettavasti aloitti väärältä puolelta. Olisin voinut ohjata vielä vähän huolellisemmin. Toinen yritys ok, pujotteli kivasti ja asenteella. :) Tuo oli päivän valopilkku.
Sitten putkeen josta keinulle jossa teki Pennit eli kääntyi katsomaan minua ja putosi keinulta. Otin uudestaan jolloin oli vähän epävarma ja hyppäsi pois -> kolmas kielto ja HYL. Taas uudestaan jolloin meni ok. Olihan taas sähläystä tuokin rata. Mutta pysyttiin edelleen numeroidulla radalla jos siitä nyt voi mitenkään tuollaisen jälkeen iloita.

Iltapäivällä käytiin Jimin synttäreillä, saatiin audienssi takapihalle kun en flunssaisena viitsinyt sisälle mennä poikia tartuttamaan. Koirat mukana ja käyttäytyivät oikein kauniisti. Tai miksipä eivät olisi käyttäytyneet, ei niillä tuollaisissa tilanteissa mitään ongelmia ole. Naapurissa aidan takana oli koira, kävivät vähän nuuskimassa sitä mutta pysyivät myös pois aidalta kun käskin. Pennikin oikein rauhallinen tuossa tilanteessa.

Kotimatkalla esineruutu Frescolle Niinan esineillä, Ismo mukana tallaamassa. Ruutu 10 x  50 ylämäkeen, heinikkoista ja vähän risuista. Tuuli vasemmasta reunasta. Esineet vasemmalla keskellä ja takalaidassa, pieniä pehmeitä edelleen. Lähti innokkaasti ja paljon päämäärätietoisemmin kuin pari edellistä kertaa. Etsintä kesti normaalitapaan vähän aikaa mutta toi kuitenkin kivasti. Sama toisella lähetyksellä.

Mikä noissa edellisissä mätti ? Vieras tallaaja ? Siksikö homma oli niin hidasta että vieraat jäljet veivät keskittymisen esineiltä ? Tiedä häntä.

Sain uuden idean noudon palautusnopeuden vahvistamiseen. En ole uskaltanut tehdä sitä ruokakupilla koko liikkeenä koska teki niin paljon hallaa lähtöön ja alkoi rähähtämään kapulalle mennessään. Nyt vein kapulan parin metrin päähän ja koiran siihen eteen häntä minuun päin. Itse kupille ja käsky hae. Otti ja toi nopsaan.
Frescolla on kokeiltu myös perinteistä koira - kapula - minä -asetelmaa jossa ottaa kapulan matkalta ja tuo. Ei jostain syystä oikein toimi, hidastuu entisestään. Kokeillaan siis nyt tuolla hetki.

Ja remmissä Penni taas tutulla tuloksella 15.
Kepeiltä tavan mukaan virhe, tosin vain 5 tällä kertaa. Lisäksi kontaktivirheet sekä puomilta että aalta, varsinkin puomilta hyppäsi tosi rumasti. Eli meno alkaa kiihtyä, pitää kiinnittää huomiota tuohon. Edelleen olen kuitenkin tyytyväinen, pysyttiin nätisti samalla radalla joka ei ollut ihan itsestäänselvyys kaikille, tuloksia tuli kuudelle 16:sta koirasta.
Ismokin oli mukana kisoissa, taisi olla peräti eka kerta. Tietysti kun sen lempilapsi Penni kisasi, sanoi Niina. ;)

Kaikkiaan Pennin kanssa oli oikein mukava viikonloppu ihmisten ilmoilla. Tokihan se autosta ottaessa vähän kiljui ja sähläsi ympäriinsä mutta rauhoittui mukavan nopeasti kun en lähtenyt hommaan mukaan edes kieltämällä. Tuossa suhteessa ollaan kyllä edistytty, toivon mukaan pysyvästi. Vai eivätkö minua vaan enää häiritse samat jutut kuin ennen ?

Frescon kanssa kisojen jälkeen esineruutu. Ruudulla kokoa ehkä 30 x 40 m, kaksi esinettä takalinjalla. Ekan (pieni nilkkasukka) löysi nopeasti ja toi nätisti. Ei palkkaa ja lähetys toiselle. Etsi ja liikkui hyvin mutta löytäminen kesti taas kauan. Toisena esineenä siis parin sentin levyinen ja n 30 cm pitkä nailonnarun pala mytyksi sidottuna. Vähän kovempaa materiaalia ja siis taas selvästi vaikeampi Frescolle löytää. Tuostakin sai reppana palkaksi vain kasan kuivaruokaa kun kissanruokapalkka oli sitten kotoa lähdön kadonnut mystisesti johonkin. Tyytyväiseltä koiruus kyllä vaikutti, eihän tuo ahmiessaan oikein edes huomaa mitä syö.

... ihanan sateisessa Ojangossa. Ilma oli kohtuusyvältä mutta kisat muuten kivat, luokat eivät jättimäisiä ja homma pelasi hyvin. Meiltä starttasi vaihteen vuoksi Penni tuloksilla 10 ja 15.

Ekalta radalta siis kymppi kepeiltä, muuten koiruus kulki kuin kello. :)
Toiselta sama juttu ja lisäksi vielä yksi rima alas. Oikeasti tuon tulos olisi kyllä ollut 20, videokameran ja radanvarren mukaan ei osunut aan alastulokontaktille.

Kaikkiaan kisasta jäi tosi hyvä fiilis, Penni meni sinne minne halusin (ja ehkä jopa ohjasin ?) eikä haahuillut omiaan niinkuin tuolla on ollut tapana. Eli joku on kehittynyt, minä tai koiruus. 
Moni muu ei moisista tuloksista riemuitsisi mutta meille tämä on roima parannus. Nyt on tullut tauon jälkeisiltä radoilta viisi tulosta eikä yhtään hyllyä.
Mutta keppiongelma meillä tosiaan on. Penni osasi ne aikoinaan hyvinkin mutta sitten onnistuin jotenkin tappamaan innon ja nyt sillä ei ole mitään motivaatiota pujotella varsinkaan kisoissa. Treeneissä menee kohtalaisen hyvin. No, yritetään vielä korjata tuo kun homma muuten kulkee.

Kisan jälkeen käytiin Frescon kanssa korjaamassa pk-hyppyä joka siis ennen sairaslomaa meni kirjaimellisesti reisille kun Fresco läväytti kahteen otteeseen reitensä kovaa esteeseen joka aiheutti esteen kiertämistä takaisin tullessa.
Nytkin yritti kiertää takaisin muutamaan kertaan mutta ilmeisesti sai idean päästä kiinni kun siitä ei tullut kehuja. Viimeisellä kiertokerralla otin askeleen sitä kohti kun se oli tulossa ohi jolloin se oma-aloitteisesti kiersi takaisin esteen taakse ja hyppäsi. Näköjään tuolla ei ole ongelmaa päästä pulikka suussa esteen yli paikaltaankaan kun keskittyy, teki sen useaan kertaan noissa kiertohässäköissä.
Sen sijaan noutoon lähetyksessä hyppää innoissaan usein aivan liian kaukaa kun ei malta keskittyä ja silloin helposti rytisee. Rutiinia pitäisi saada tuohonkin lisää mutta ei tuota korkeutta viitsi ihan älyttömästi hyppyyttää.

Torstai ja perjantai tehtiin pientä lenkkiä ja tottista. Torstaina lisäksi kouluttajakokous koskien VAPEn ensivuoden koulutuksia. Tein päätöksen lopettaa rauniokoulutus. Frescon kanssa on käyty tuolla samalla radalla koko sen ikä ja se osaa sen jo miten päin tahansa eikä aika tällä hetkellä riitä koulutuksiin ilman omaa koiraa. Ryhmälle on haussa uusi kouluttaja. Toivottavasti jatkavat vanhaan malliin, meillä on tuossa ryhmässä ihan loistavia koirakoita. :)
Hakuryhmän kanssa jatketaan vanhaan malliin ensi vuonnakin.

Ai niin, perjantaina oli synttäreitäkin ! Nuupi Puupander täytti kokonaista neljä vuotta. Ja Valssu-riiviö 5 kk. Jokohan se kohta järkiintyisi ja rauhoittuisi ?
Onnea Spuude ja Valssu !

Ja Frescolle totuttuun tapaan kaksi hyllyä. Tuomarina Risse Koponen ja radat oikein mukavia.

Ekalla radalla kolmas este putki jossa ohjasin ihan itse koiran väärään päähän. Kun se taas tuli niin kovaa (yllätys yllätys) ja yhtäkkiä se väärä pää vaan oli siinä edessä, hups. Lisäksi tippui yksi rima ja toisen kerran samaan putkeen tultaessa olin niin jäljessä että otus meni taas väärään päähän. Muuten rata oli ihan kelpo. Pysyi lähdössä hyvin.

Toisella radalla jätin lähtöön, etenin viitisen metriä ja käännyin katsomaan. Fresco luuli tuota kutsuksi ja ponkaisi pari metriä eteenpäin johon käskin maahan. En käynyt siirtämässä sitä (tyhmä minä!) vaan jätin makaamaan siihen ihan ykkösaidan eteen. Kutsuin ja sieltähän se tuli ali. Eipä tullut tuo mieleenkään kun Fresco ei ole alituloa harrastanut ikinä mutta selvähän tuo oli, ei se varmaan edes nähnyt sitä aitaa. No, rata oli muutenkin huono eli ei niin väliksi. Tuli kieltoja enemmän kuin tarpeeksi ja ainakin yksi rima alas. Ohjasin varmaan huolimattomasti ja koirakin kävi aika kuumana.

Muuten viikonloppuna lenkkeilyä, esineruutua (etsii edelleen turhan kauan mutta tekee töitä koko ajan ja viimein löytääkin) ja tottista lähinnä noudon osalta joka ei vaan toimi. Kokeilin muutaman kerran (taas kerran) lähteä juoksemaan karkuun kun tuo kapulaa. Toisella kerralla menin nurkan taakse piiloon ja ihmettelin kun ei koiraa näy ei kuulu kutsullakaan. Katselin ympärilleni ja siellähän se seisoi kapula suussa toisella nurkalla. Oli tullut toista kautta ja tietysti taas sen verran paineessa ettei tullut edes luokse asti ilmoittautumaan.
Tehtiin noutoa myös kiloisella palikalla, ei eroa 650-grammaiseen. Menee lujaa ja tulee hiljaa.

Kaksi starttia Pennin kanssa. Eka meni ihan pipariksi, 40 ja pari sekkaa yliaikaa. Rimoja lenteli oikein urakalla ja muitakin virheitä tuli. Penni ravisteli aamulla päätään ja piti toista korvaa "huonosti", tuo taisi vaikuttaa hyppäämiseenkin koska koira ei vaikuttanut ollenkaan omalta itseltään.

Käytiin radan jälkeen lenkillä ja pohdittiin että kannattaako toista starttia edes juosta jos koira ei ole kunnossa. Lenkin jälkeen korvan asento näytti normaalimmalta joten ei kun radalle. Kielto kepeiltä ja yhdeltä aidalta radan loppupäässä kun en kääntänyt tarpeeksi putken jälkeen. Muuten kiva rata, ei riman rimaa alas. Reilu sekunti yliaikaa tuoltakin. Ei me siellä pahasti pyöritty ja edettiin muuten ihan kivan reippaasti eli ei tainnut olla turhan löysät ajat.

Kisojen jälkeen Espoon Puolarmaariin Aussie Openiin missä käytiin luovuttamassa verinäytteet Hannes Lohen geenitutkimukseen. Tapahtumassa kerättiin upeasti yli 100 verinäytettä ! Tosi hieno juttu.
Muutenkin oli kiva käydä paikan päällä, tavattiin paljon tuttuja ja paapottiin taas Terhin pentusia jotka nekin olivat mukana haistelemassa näyttelyilmapiiriä.

Kaiken kaikkiaan Penni yllätti käytöksellään tänään. Alussahan se jaksoi vähän härrätä ja kiljua mutta rauhoittui varsin nopeasti sekä kisoissa että Openissa. Varsinkin jälkimmäisessä, siellä se jopa makaili jaloissa jo ihan alkuvaiheessakin.

Ja Pennikin starttasi pitkästä aikaa. Viimeksi tuo on tainnut olla radalla aika tasan vuosi sitten. Treeneissähän Penni kulkee nätisti, ei nyt salamana mutta pienet tiet kompensoivat vauhtia. Kisoissa homma lähtee aina jossain vaiheessa käsistä kun jätän koiran ajattelemaan yksin ja se päättää tehdä jotain ihan muuta kuin mitä minä tarkoitan.

Nyt rata (hyppäri) meni ihan mukavasti, kerran meinasi eksyä omille teilleen mutta sain pelastettua. Pidin sen aika tiukkaan hallussa ja väärin ajoitetuilla käskyillä sain kaksi rimaa alas loppuradasta. Lisäksi kepeiltä odotettu vitonen eli yhteistulos 15. Ihan näppärän hallittu rata kuitenkin, ei Pennin tavanomaista kaahailua. Vielä kun tuohon saisi yhdistettyä ohjaajan rentouden, nyt olin paskajäykkänä koko radan ajan. :D

Frescolla sen sijaan kakkosten vakiotulos eli hylly taas, hyppäriltä siis tuokin. Tällä kertaa jo neljännellä esteellä kun alun välistävedossa tuli hässäkkää ja olin sijoittunut putkella väärin joten meni väärään päähän. Muutenkin vähän huitelevainen rata, esteitä jäi välistä sun muuta. Ei ihan helppo rata kaikkiaan, maxeissa yksi nolla ja pienemmissä koirissa muistaakseni yhteensä kolme.
Mutta jos suorituksesta kuitenkin haetaan jotain positiivista, Fresco pysyi lähdössä. Edelleen mennään samoilla maneereilla, remmi irti jo kehän ulkopuolella, koira tähän-käskyllä vieressä lähtöön ja jättö maahan. Jos pitää jättää kauemmas, tarkastus ja uusi käsky muutaman metrin välein. Mennään varman päälle. Vaikka toisaalta on se nähty että jos se tuolta haluaa lähteä, ehtii kyllä tehdä sen vaikka kuinka varmistelen.

Loppuviikko ollaan muuten nautiskeltu helteistä, ihmetelty uutta konetta Vistoineen ja lenkkeilty. Pari jälkeä Frescolle, toinen meni vähän alta riman kun maa oli paahtunut ihan kovaksi koppuraksi. Tunnaria ollaan myös tehty jokunen kerta, sujuu vähän vaihtelevasti. Ruohikosta etsii hyvin mutta tuo hitaasti. Tuo oikean myös kasallisen vääriä vierestä mutta en tiedä oikein haisteleeko tuossa vaiheessa vai nappaako vain erillään olevan.
Vauhtia sain yhteen treeniin kun haetin kapulaa ensin Pennillä Frescon katsoessa vieressä. Penni on muuten totaalisesti unohtanut mitä tunnarissa tehdään. No, eipä tuota ole jokuseen vuoteen treenattukaan. Enkä taida enää alkaa taitoa elvyttämään. Mutta tuo vauhtikikka täytyy muistaa, jos toimisi toistekin.

Kaksi starttia kera Frescon, tuloksena hylly ja 15.

Eka rata oikein mukavaa pyöritystä. Yksi rima taisi tippua ennen hyllyä joka tuli suoralta jossa aita tai pari, rengas ja päässä putki jonka oikeaa päähän oli tarkoitus mennä. Koiruus eteni hienosti vaikka itse jäin pahasti jälkeen mutta vaikka vein oikealta, se jostain syystä upposi putken vasempaan päähän niin että humahti. Eikä taatusti vilkaissutkaan minuun päin mennessäni, kuuli vaan käskyn putki muttei tarkastanut mihin päähän sitä halusin. Kepeille meni nätisti, samoin kontaktit ok. Radan viimeiset esteen menivät ihan plörinäksi kun lakkasin ohjaamasta. 
Fiilis kuitenkin kaikkiaan ihan hyvä. Pysyi lähdössä, ei tosin tarvinnut jättääkään kuin yhden aidan taakse.

Toisella radalla heti alussa neljän aidan suora keskellä rataa ja päässä putki jonne ei ollut tarkoitus mennä. Tutustuin rataan vähän niin ja näin, se tuntui vaikealta ja kun koira alussa piti jättää kauas, ajattelin että se varastaa ja vien sen siitä suoraan autoon. No, otus pysyikin vastoin odotuksia nätisti lähdössä. Menin ottamaan vastaan kakkosen ja kolmosen väliin ja alku sujuikin kivasti, pysyi poissa paristakin putkiansasta. Yksi rima tippui kun lähdin liian aikaisin liikenteeseen. Kontaktit ok, kepeiltä kielto, vein huonosti.Keppejen ja putken väliseltä aidalta vielä kielto kun seisoin aidan edessä. Ja ennen vikaa aitaa ihan älytön kaarros jonnekin radalle, mentiin totaalisen eri suuntiin.

Ei kuitenkaan kokonaisuudessaan paha fiilis, radat eivät menneet ihan palasiksi eikä homma muutenkaan lähtenyt täysin käsistä. Lohduttavaa, kai. :D

Iltapäiväksi ja illaksi mutsille jossa oli myös Ellu-täti ja kyydissään huomenna Brysseliin matkaava ihana gööttipoika Handskes Fager Kasper. Mahtava pentu ! Aivan upea luonne, ei hätkähtänyt mistään. Kontaktinhaluinen ja sosiaalinen. Piti ihan kysyä että haluaako omistaja ihan varmasti juuri tuon, se nimittäin olisi voinut jäädä meillekin.

Frescon ekat kakkosen startit Hiiden Haukkujen kisoissa.

Ekalla radalla karkasi lähdöstä tosi rumasti ja kun omat jalat toimivat nopeammin kuin aivot niin ei kun kipitin perässä vaikka piti viedä takaisin lähtöön. Hyllylle kun koiruus painoi putkeen 180 asteen käännöksen sijaan. Kontaktit tuli kuitenkin tehtyä, joskaan siellä ei vietetty aikaan niin kauan kuin olisin toivonut. Rimoja taisi tippua yksi, kepit olivat hienot kovasta vauhdista huolimatta.

Tokalta radalta sama tulos mutta paljon parempi mieli. Vein lähtöön vapaana, pysyi hienosti kunnes kutsuin. Kahden ekan aidan jälkeen 180 asteen käännöksessä luvattoman iso kaarre ja aitaa seuraavaan putkeen huonolla linjalla mutta kuitenkin. Puomin jälkeen käänsin liian tiukkaan pois putkiansalta jolloin tuli aidankin ohi ja ehti aalle. Kaikkiaan kuitenkin nätti ja kohtuullisen hallitun oloinen rata.

Surokin näyttelyssä Nuupin tyttö Ella (Ruusutarhan Ghisella) saavutti muistaakseni yhdeksännen tuomarin parhaansa pentu- ja nuorten luokissa. Onnea Ella ja Anna !

Kisojen jälkeen mökille Rautjärvelle. Ah rauhaa !

Ratana varmaan lähestyvien mm-karsintojenkin takia aikamoinen kikkailupyöritys ja radalla osa Suomen agilityn terävintä kärkeä plus muita, yhteensä reilu 50 maxikisaajaa. Aikamoinen määrä epävirallisiin kisoihin ! Suurinta antia varmana olikin tuo huippujen katselu.

Frescon kanssa suhattiin rata läpi mutta aikamoista metsurointia tuo oli, puutavaraa lensi kun rimatkin olivat ihan tapissa. Kontaktit ok, tosin aalta lähti ilman lupaa josta otettiin sitten hylly kun palautin. Hylly tuloksena olisi ollut joka tapauksessa. Tuota ennen kepeiltä vitonen, olisi pitänyt viedä toisella tapaa. Loppurata menikin sitten aika sohellukseksi, en ollut montaa hetkeä siellä missä piti.

Me jaksetaan vaikkei varsinaista tulosta olekaan näköpiirissä. ;)

Tehtiin möllirata kun kisaavien vastaava olisi ollut niin myöhään. Ensin Penni. Hohhoijaa. Meno oli juuri sitä minkä takia viime vuonna lopetettiin kisaaminen kokonaan. Koiruus porhalteli tuhatta ja sataa pitkin rataa, enimmäkseen esteiden ohi. Tuo sitten on niin ärsyttävä piirre. Ei se mitään jos mopo joskus lähtee käsistä mutta kyllä sitä voisi esteitäkin samalla edes suorittaa eikä vain juosta. Nyt mentiin ainakin kolmesta aidasta ohi niin että jopa ohjasin sitä niille, ainakin omalla juoksulinjalla ja kädellä. Mutta Pennin mielestä olisi varmaan pitänyt osoittaa vielä selvemmin ja sanoa aina se hyppy. No, sekään ei eilen joka kerta auttanut. Ja rimoja lensi tai kolisi ainakin pari. Tuota ilmaantuu kuvioon aina heti kun Penni on Räyhäpetteri-päällä kuten tänään. No, sillä ainakin ilmeisesti oli ihan kivaa.

Frescolle siisti rata. Pysyi lähdössä, jätin istumaan. Odotin ekan aidan takana kohtuukauan ennen kuin annoin luvan lähteä. Ekan kerran lähti aalta jatkamaan ilman lupaa, otin uudestaan. Toisella kerralla pysyi hienosti. Rimojakaan ei tainnut tippua yhtään ?

Frescon kanssa kotipihalla nurmikkojälki ennen lähtöä. Tallasin tihein painavin askelin, ei namia jäljellä. Kunnon serpentiiniä, kulmat pyöreitä ja niitä oli paljon. Kaksi keppiä joista hyvä palkka. Jäljesti kivasti, ei pahaa rynnimistä. Kaksi kertaa meni kulman yli niin että meinasi hukkua mutta löysi itse uudestaan jäljelle. Reagoi keppeihin hyvin ja nosti ne oma-aloitteisesti. Homma on tainnut kypsyä päässä vaikkei tuota ole taas hetkeen tehtykään.

Tällä kertaa liikenteessä ihan molempien koirien voimin.

Fresco ensin, tuloksena 15 tai jotain sinne päin. Loikkasi puomin ja aan ylösmenokontaktit, lisäksi puomilta kielto kun vedätin edellä enkä käskyttänyt puomille niin ohihan se juoksi. Lähtö suhteellisen ok. Jätin maahan, kävelin rennosti parin esteen taakse ja käännyin. Seisoi, käskin uudestaan maahan ja sitten liikenteeseen. Oli vaihtanut asentoa useammankin kerran mutta pysyi sentään paikallaan. Alasmenokontaktit hyvät paitsi keinulla jossa ei pysynyt paikallaan käskyyn saakka. Ohjauslinjat menivät kyllä ihan uusiksi tutustumisesta, välillä en ehtinyt sinne minne oli tarkoitus ja välillä koira irtosi niin loistavasti että mitä sitä itse juoksemaan.

Sitten Penni. Edellinen kisa taisi olla viime vuoden elokuussa, talvi on oltu treenaamatta ja nyt kesällä taas vähän viritelty hommaa. Kepeillä homma pyki taas pahemman kerran, ensin aloitti väärästä välistä ja toiselal yrityksellä jätti kesken. Kolmannella malttoi jatkaa loppuun saakka. Esteen nro 14 jälkeen päästin sen hetkeksi käsistä ja sinnehän se vilahti putkeen keinun sijasta. Tuosta jäi kuitenkin tosi kiva fiilis, koira oli oma itsensä ja teki mitä pyydettiin, kartturin vaan pitäisi olla tarkempana. Muutenkin Penni oli hallilla ihmeen rauhallinen, en mennyt mukaan alkureuhaamiseen joka tasoittui yllättävän nopeasti.

Tuossa vielä rata:

Päivin luotsatessa raunioryhmää me vietettiin aikaa sateisella Purinalla epävirallisten agikisojen merkeissä. Frescon kanssa ilmoittauduttiin kisaavien luokkaan lähinnä lähtöjättöä treenaamaan.

Koiruus kävi älyttömillä kierroksilla jo edellistä koiraa katsellessa ja seurasi vapaana kiljuen lähtölinjalle. Jätin maahan josta videolta katsottuna nousi aika nopsaan ja nytki siihen malliin että ihme kun ei lähtenyt. Muutaman kerran käskin takaisin maahan seisomasta. Pysyi kuitenkin paikallaan loppuun saakka vaikka menin itse pitkälle parin aidan taakse.
Eli tarkoitus saavutettu ja siihen se sitten jäikin. Radalta hyl kun käänsin aavistuksen liian myöhään ja Fresco sujahti puomilta edessä olevaan putkeen. Saavutus sinänsä, pysähtyi kuitenkin nätisti kontaktille ja silti lähti ihan vikasuuntaan. Muuten kohtuu ok rata, nätit kontaktit. Rimoja tippui kaksi joista ekan otan ihan omaan piikkiin, pysähdyin ja vielä peruutin kun koira hyppäsi. Rohkeammin pitäisi uskaltaa valssata, nytkin se olisi ollut järkevämpää tuossa kohdassa. Frescon kanssa vaan on aina sellainen tunne etten ehdi.

Sarin videokamera on kyllä ihan korvaamaton, sieltä näkee oman tumpelluksen hyvin. Muuten olisin tuossa jäänyt siihen luuloon että ohjasin kyllä koiraa mutta se vaan meni putkeen. Nyt näin että ohjasin juu mutta nanosekunnin liian myöhään. Ja sehän Frescolle riittää.

Fresco on vihdoin nyt neljävuotiaana löytänyt sisäisen uroksensa. Flirttaa kaikille ohikulkeville koirille ja roikkuu takamuksissa sekä pyörii nenä maassa. Kohtuurasittavaa, pitää puuttua tuohon ennen kuin menee ihan överiksi. Työntekoa homma ei toistaiseksi ole haitannut.

Ykkösten iltakisat Porvoon Kokonniemessä, tuomarina Anne Savioja.

Kivannäköinen rata jo ensikatsomalta. Lähtöön vein koiran vapaana, jätin ensin istumaan. Käännyin katsomaan parin metrin päästä, nyki sen näköisenä että käskin vielä maahan. Taas jokunen metri eteenpäin, tarkistus ja kehu. Vielä vähän eteen, odotin hetken ja kutsuin. Eli pysyi selkeästi kutsuun asti. :)

Kaikkiaan kivan sujuva rata, kerran vekkasi minun linjani yli ja yritti muurin sijasta putkeen mutta sain kutsuttua takaisin. Hyvät kepit ja kontaktit. Kaikkiaan jäi kerrankin radasta oikein hallittu yleisfiiis. :) eikä turhaan, tuloksena nopsa nolla jolla luokkavoitto ja siirto kakkosiin. Jossa sitten varmaan viivytäänkin tovi.

Frescon agiura pähkinänkuoressa:
Ensimmäinen startti ykkösissä oli Kouvolassa 12.3.2005. Sillä erää kisattiin reilut kymmenen starttia joista about puolesta hylly ja puolesta tulos luokkaa 10-30. Elokuussa tuota vuotta älyttiin jäädä vuoden treenitauolle jonka aikana pyrittiin kertomaan koiralle että esteistä mennään yli, ei läpi. Homma onnistui jotenkuten ja eka nolla tuli toisesta startista tauon jälkeen eli 26.8.2006 Järvenpäästä. Toinen nolla saatiin Kirkkikseltä kuukautta myöhemmin 16.9.2006 ja viimeinen siis nyt lähes vuosi ensimmäisestä. Yhteensä startteja ykkösissä kertyi n. 41 jos en ihan väärin laske. Ei ihan vähän mutta ei tuolla nyt lähelle ennätyksiäkään pääse.

Raunioryhmän kanssa esineruututreenit Öljytien varrella. Kiva uusi metsä, tuolla käydään myöhemminkin.

Alue taisi olla about 40 x 50 ? Frescolle kolme vierasta esinettä valmiina ruudussa. Kaksi takalaidassa, nousivat näpsästi ja toi hyvin käteen. Palkka toisen jälkeen. Kolmas esine oli kova muovinen kymmensenttinen mehupullo n 10 m etulinjasta joka ei noussut ilman apuja. Jätin koiran istumaan, kävin esineen lähellä, vaihdoin lähetyspaikkaa ja lähetin jolloin esine löytyi ja nousi vaivattomasti.

Kaikille minusta kiva treeni, vähän vaihtelua normaaliin. Tuntui olevan tarpeenkin jokuselle koiralle.

Sitten tuhatta ja sataa Nahkelaan jossa epäviralliset agikisat. Ja hyvät kisat olivatkin, täysi palvelu järjestäjien taholta ! Frescon kanssa ohjelmassa oli lähtöjättö jota varmistamaan tilattiin järjestäjältä kolinapurkit. Jätin koiran, lähti perään ja vein takaisin kun ei pysähtynyt pikkukolinalla. Jätin taas, alkoi nousta jolloin purkki kolahti juuri oikea-aikaisesti. Koira istuskeli aika hämmästyneen näköisenä kun vilkaisin taakse ja kehuin. :) Sitten palkaksi radalle. Hyllyllehän sielläkin mentiin mutta kaikkiaan homma sujui kohtuu ok, hyvät kontaktit ja kepit. Rimoistakin tippui vain viimeinen jonka voin ottaa omaan piikkiin.

Kisan jälkeen käytiin vielä lähtölinjalla, yritti taas varastaa ja aktivoi purkit. Kävin muutaman kerran namipalkkaamassa kun istui nätisti, sitten pari estettä paremmaksi palkaksi.

Saas nähdä tepsikö tuo. Vähän epäilen ettei, ei ollut sen oloinen että olisi juuri itseensä ottanut. Pitää rikkoa rutiinit lähdössä, koira maahan ja mahd hihna irti aikaisemmin. Ja oikeasti olla tarkkana itse, rataa ei saa lähteä tekemään jos koira varastaa ! Nyt tuo voisi vielä olla mahdollista saada kuriin, kohta on myöhäistä, niin vahvassa tapa tuntuu jo olevan. Eli kun joskus tulevaisuudessa valitan ettei tuotakaan saatu kuriin, täältä voi lukea todisteet siitä että tilanne tiedostettiin mutta sille ei vaan saatu aikaiseksi tehdä tarpeeksi.

Ensi viikolla olisi epikset samassa paikassa, harmi kun ei päästä rauniotreenejen takia.

Sama juttu kuin eilenkin, varasti lähdössä sen aavistuksen. Kepit ok, kaikki kontaktit nippa nappa ok, ei kuitenkaan kunnolla odottanut lähtökäskyä vaan jatkoi matkaa enemmän tai vähemmän oma-aloitteisesti. Harmittavasti kaksi rimaa kuitenkin tippui (no, toisesta esteestä vähän enemmänkin kuin pelkkä rima) joten tuloksena 10.

Jälkiopit ovat olleet hetken hautumassa. Nyt tehtiin kuitenkin taas n 40-metrinen about vajaan ovaalin muotoinen jälki takapihan nurmikolle. Liina parimetrisenä ja tiukalla ettei koira pääse rynnimään. Menikin nyt rauhallisemmin, liekö alkaa vähän hiffata mistä hommassa on kyse ? Vähän on mietityttänyt että ohjailenko sitä liikaa liinalla. Nyt sitten kokeiltiin ajaa jälkeä (ohjaajan) silmät kiinni ja kun perille päästiin niin on todettava että en sitten varmaan ohjaile. Kiva kokeilu tuokin. Jäljellä kaksi tunnaripalikkaa, pysähtyi molemmille ja pienellä kehulla nosti ne käteen.

U-pennut täyttävät tänään maagisen 12 viikkoa ja sen kunniaksi päästettiin emo Milli omaan kotiinsa. Millihän oli sijoituskissa ja nyt siis Minnan ja Samin ihan oma. :)

Tiistaisen paimennusreissun kuvat ovat nyt netissä.

Ei kovin lupaava aamu. Autotallin seinän välissä pesivän sinitiaisen poikanen oli pudonnut pesästä ja oli reppana puolikuolleena pihalla, piti päästää päiviltä. :(   Seuraavaksi hajotin kahdet (2) aurinkolasit. Auton renkaasta löytyi ruuvi ja sitämyötä luonnollisesti myös vuoto.

Mutta ei kun sinnikkäästi kisaamaan. Turha varmaan sanoakaan että hyllyhän sieltä paukahti, ei ollut meidän päivä. Mahdoton helle ei hidastanut koiraa niin pätkääkään. Enpä tuota kyllä uskaltanut toivoakaan. Lähdössä varasti aavistuksen. Lähtee ilmeisesti kun alan kääntää päätä sen suuntaan. Tuosta johtuen kielto neloselta kun en ollut oikeissa asemissa. Eka kerta loivalla aalla, nätti kontakti. Ja syytä olikin, muuten olisi mennyt seuraavan esteen eli putken väärään päähän. Nyt luovittiin kuitenkin oikeaan päähän josta kielto kun käskytin juuri kun oli jo menossa putkeen. Ei pysy omat reaktiot tuon perässä. Sitten vielä se kolmas kielto kepeiltä, en jarruttanut ja ottanut tarpeeksi haltuun eli pääsi puikkaamaan aloituksen väärältä puolelta. Muuten ok rata (no, johan tuossa oli virheitä ihan kylliksi), kontaktit tuli tehtyä eikä rimojakaan tippunut yhtään.

Auton rengaskin saatiin paikattua paluumatkalla. 

Illalla lenkillä Lauran ja koiriensa kanssa. Huom, koiriensa eli ihanainen Nessakin on siis jo Suomessa.

Eilen kävi Auli rokottamassa kaikki pentuset ja mikrosiruttamassa Ruotsiin lähtevän Linuksen (Uusi Kuu). Homma sujui nätisti kaikin puolin. Valon väri on alkanut mietityttämään. Jos se onkin ruskean sijaan hopeatäplikäs ? Korrektihan väri ei ole, oli mikä oli. Mutta ulkonäkö on muuten kohdallaan ja luonne vallan ihana. :) Valon potentiaalinen sijoituskoti joutui vetäytymään hankkeesta allergian takia ja nyt mietitään jääkö neiti kotiin vai ei. Edelleen mahdollisia sijoituskotitarjokkaita kuitenkin haastatellaan, ota vaan yhteyttä jos kiinnostaa.

Torstaina käytiin metsälenkillä Terhin lauman kanssa. Tuo onkin ainoa katras jonka rinnalla omatkin koirat näyttävät ihan rauhallisilta. ;)

Näköjään Järvenpään keskuskentällä sataa aina. Onneksi sade taukosi sen verran että ykköset saatiin juosta ilman sadekamppeita.

Frescolle tuttu tulos eli HYL. Varasti aavistuksen lähdössä, kielto nelosaidalta ja kun otin sinne takaisin, oli väärin sijoittunut jatkoa ajatellen. Koira aalle ja sieltä väärään päähän putkea kun ei pysähtynyt kontaktille vaikka sen muuten tekikin. Loppurata kohtuusiisti, taisi siellä vielä yksi kielto olla huolimattomasta ohjaamisesta johtuen. Nätit kepit ja kontaktit, pysähtyi kivasti myös keinulla. Ai niin ja pitää vielä erikseen mainita että yhtään rimaa ei tippunut. ;)

Lähtöjättö pitäisi saada kuntoon kisatilanteessakin, noista karkaamisista tulee ihan liikaa ongelmia.

Noita kisoja lukuunottamatta pidettiinkin melkolailla vapaa viikonloppu, viihdytettiin kissankatsojia, käytiin metsälenkillä ja tehtiin yksi pienenpieni jälki. Kokeilin ilman nameja kepit jäljellä, pienellä kannustuksella reagoi hyvin keppeihin. Mutta namit siellä on oltava, muuten vauhti kiihtyy liikaa ja koira alkaa seilata edestakaisin.

Mitähän tuosta korrektisti sanoisi ? Käytiin hajottamassa rata totaalisesti kahteen kertaan.

Rata oli mukava ja kiva viedä mutta oma keskittyminen oli hukassa ja ohjaus auttamattomasti myöhässä koko ajan. Esteet olivat kohtalaisen heppoiset ja rimat ohuet joten niitähän se on hyvä syyttää siitä että Fresco tiputti about joka toisen riman. ;) Ja meinasi hajottaa ekalla radalla puominkin kaiken päätteeksi.

Plussana kontaktit ja lähtö jossa pysyi nätisti. Jätin, lähdin rennosti ja kutsuin. Noinhan se pitäisi virallisissakin tehdä mutta ei taida usko vielä riittää.

Mukana Fresco, Penni jäi äijähommiin kotiin.

Ekalta radalta hylly, oli vähän kaoottinen. Kolmas rima tippui, seuraavalta eli aalta kontaktivirhe (!) alastulosta, noita ei olekaan hetkeen tullut. Keinu oli sen verran vauhdikas että sen jälkeen olin väärin sijoittunut ja koira livahti putken väärään päähän. Tuossa olisi muutenkin ollut fiksumpaa viedä tuo suora toiselta puolelta kun ei ollut mikään varsinainen hengenhätäkiire. Positiivista tuossa oli että pysyi lähdössä. Yritti valua alas jolloin kävin korjaamassa. Tuo tuntuu toimivan, pysyy paremmin.

Toinen rata oli sama häkkärä toisin päin tehtynä, ainoastaan yksi aita ja pituus vaihtoivat paikkaa. Alku oli aika haastavan näköinen, neljä hyppyä ja 90 asteen kulma vasemmalle jossa kepit. Ja nuo hypyt sen verran suorassa että Frescohan oli jo paljon edellä kun suoran päähän pääsi. Keppikulma oli sen verran vaikea että tyhmä ohjaaja ei luottanut koiraan eikä yrittänyt saada sitä suoraan kepeille vaan ajatteli ottaa sitä vähän oikealle ja lähettää sieltä. Ja teki kuten oli suunniteltu. Harmi vaan että koira olisi mennyt kepeille itsenäisesti, nenä kävi jo oikeassa aloitusvälissä. Taas kerran voi pohtia että kuinka tyhmä sitä oikein pitää olla.

Tuolta kakkosradalta kuitenkin voitto vitosella kun nollia ei tullut.

Kotiinpäin lähdettäessä alkoi kurkku tuntua kipeältä ja siitähän kehittyikin aikamoinen flunssa.

Mukavan kiharainen ei ykkösluokkaan ihan helpoin mahdollinen rata. Fresco pysyi lähdössä, tosin kerran parin metrin päähän edettyäni kävin käskemässä sen takaisin istumaan kun alkoi valua alaspäin. Joka yleensä enteilee lähtöä nanosekunnin päästä. Vitonen puomin ylösmenolta, samoin yhdestä rimasta. Muut kontaktit ja rimat ok. Nätit kepit takaleikkauksella.

Kaikkiaan tuosta jäi taas kerran kiva fiilis, koira meni lujaa mutta pysyi hanskassa ja oikealla radalla.

Kissivauvat kasvavat hurjaa kyytiä. Millin pojat painavat jo reilut 700 g. Ne osaavat käydä hiekkalaatikolla, kiivetä sänkyyn ja syödä. Tosin Svenssonin kanssa syömisestä saa vielä vähän neuvotella, sitten kun keksii idean niin ruoka uppoaa mukavasti. Finsson on syönyt jo reilun viikon ihan omin avuin, sille ei tarvinnut ruokailua sen kummemmin esitellä vaan alkoi itse.

Simpan pienet kuviolapset ovat aivan ihania nekin. :) Lähinnä vielä nukkuvat ja syövät mutta nyt pesässä liikuskellaan jo pikkuisen aiempaa enemmän. Nuo ovat tosi kivoja ja rentoja käsitellä.

ja kaksi starttia kera Frescon. Ilma oli mitä kamalin, pari astetta plussalla, tuulta ja ajoittaista tihkusadetta. Aamuinen räntäsade onneksi loppui ennen kuin pääsin kisapaikalle.

Ekalta radalta hyl johtuen huolimattomasta ohjauksesta yhdessä kaarteessa jolloin koiruus lipsahti aidan yli väärältä puolelta. Tuota ennen radalta vitonen puomin ylösmenosta. Ihan kelpo rata kuitenkin kaikkiaan, pysyi lähdössä, rimat pysyivät ylhäällä, kepit ja kontaktit ok, tosin aalla ei pysähtynyt. Alkusuora oli aika haastava Frescolle, siinä mentiin koko kentän halki niin että suoran molemmilla puolilla oli erinäisiä ansoja.

Toiselta radalta hyytävän kylmän odottelun jälkeen 10 rimasta ja muurinpalikasta. Pahkeinen. Rata oli kohtalaisen haastava, 59 koirasta kaksi teki nollan. Frescolle luokan nopein aika. :) Ja edelleen, pysyi lähdössä, kontaktit ok. Tosin aalla tai keinulla ei pysähtynyt. Kepeillä hieno tiukka takaleikkaus, ekaa kertaa kokeiltiin kisoissa ja onnistui hienosti. :)

Fresco taas vain agiradalla, tuloksena nopea vitonen joka tuli yhdestä ylimääräisestä pyörähdyksestä ennen aitaa kun jäin suoralla jälkeen. Muuten aivan kerrassaan mukava rata kontakteineen ja keppeineen. Eikä siis rimojakaan alas. Lisää tuollaista !

Aamulla käytiin metsälenkki, tosi mukavaa. Ohitettiin muutama koira, omat eivät olleet niistä juurikaan kiinnostuneita.

Illalla mutsille syömään, nähtiin peräti Jonne-vauva hereillä. Koiratkin pääsivät nuuskaisemaan uutta tuttavuutta.

Fresco vain hyppyradalla josta tuloksena HYL tai oikeastaan kaksi. :D Ja molemmat ennen viidettä estettä. Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin, tuon jälkeen ei tullut virheitä. Fresco siis karkasi lähdöstä ja viiletti parin aidan yli, renkaan läpi ja putken väärään päähän ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Tai varmaan sanoin sen putki juuri kun se lähestyi sitä väärää päätä. Ja sitten putkesta ulos puomin sijasta aalle. Juu, pitäisi ottaa tuo heti takaisin lähtöön tai peräti pihalle kun karkaa. Mutta ei sitä ehdi siinä ajatella. ;)

Kun päästiin samalle kurssille, homma alkoi sujua. Ei rimoja alas, hieno kepeille meno ja nätit kontaktit. Ei tuohon nyt niin tyytymätön alkua lukuunottamatta voinut olla.

Ja tuloksena katastrofaalinen 30. Rimoista 25, lisäksi vitonen kepeiltä kun Fresco meni Frescoksikin liian lujaa ja päätyi toiseen väliin. Rimoja lensi jokaisessa mahdollisessa tilanteessa, alussa, lopussa, suorilla ja mutkissa. Osaa en kyllä ota omaan piikkiini, koira ei taas katsonut yhtään mihin hyppäsi. Tai sitten ei osannut liikkua Sarin mielestä pehmeällä pohjalla oikein ? Toivotaan jälkimmäistä ettei tuosta ihan tapaa taas tulisi.

Kolmas mahdollisuus on lihasjumi. Fresco söi iltapäivällä luuta maaten kylmällä märällä maalla aika tovin joka varmaan vielä pahensi mahdollisesti jo aamulla olemassa ollutta jumia koska illalla se oli tosi jäykkä. Nousi kohtalaisen huonosti eikä kovin mielellään ja liikkui aavistuksen jäykästi. Samoin seuraavana aamuna hyppäsi aamulenkin ojat huomattavasti pienemmin kuin yleensä. Kisaa ennen aamupäivällä en huomannut liikkumisessa mitään outoa. Startattiin ison luokan puolivälissä ja hain koiran autosta heti rataantutustumisen jälkeen eli ehdittiin verkatakin kunnolla. Sääkään ei ollut turhan kylmä.

Käydään joka tapauksessa ensi viikolla fysioterapeutilla tsekkauttamaan tilanne. Ja katsotaan tämän viikon treenejä ja kisoja päivä kerrallaan.

Taisi se kevät tulla kyllä jo eilen, me ei vaan sitä kissanäyttelyssä sisätiloissa 7-18 oikein päästy huomaamaan. Mutta tänään avattiin grillikausi omalla pihalla ja nautiskeltiin ihan urakalla. :)

Aamulla käytiin Frescon kanssa Purinalla HSKHn kisoissa, tuloksena kymppi. Lähtö oli ihan kamala, koira nytki ja oli sen näköinen että lähtee hetkenä minä hyvänsä. Odotti kuitenkin nippanappa käskyyn asti. Muurin palikka tuli alas ja kielto suoran putken jälkeiseltä aidalta kun odotin että se sinkoaa putkesta ties minne ja otin haltuun vähän turhankin tehokkaasti. Muuten ok rata, rimat pysyivät ylhäällä ja kontaktit tuli tehtyä. Keppejä radalla ei ollut.

Pikku-Rikut senkun kasvavat. Ovat tosi tyytyväisiä, hiljaisia ja paksuja. Silmien aukaisusta ei näy vielä merkkiäkään vaan kiirekös tuossa. Milliä taitaa vähän kyllästyttää makkarissa asuminen, se urheilee kiipeilemällä verkko-ovea ylös saakka ja hyppäämällä sieltä alas. Tuota teki kyllä jo silloin kun pennut vielä olivat masussa. Nyt homma on vähän turvallisempaa kun pentuja ei enää hilata mukana katonrajaan.

Frescon kanssa kisaamassa, toinen startti tauon jälkeen. Kävi edelleen liian kuumana josta seurauksena kaksi ekaa rimaa alas. Osittain tuohon saattoi vaikuttaa se että ollaan treenattu talvi matalilla rimoilla ja nyt olivat aika tapissaan, hyppyrata oli siis väärä. Seli seli. ;)

Pysyi sentään lähdössä vaikkakin nousi seisomaan. Ei huutanut siinä yhtä paljon kun kuukausi sitten.

Helpolla suoralla karkasi jostain syystä kahden aidan välissä puomille (joka ei ollut edes sillä puolella josta ohjasin, sivumennen sanoen) josta hyl. Perhana, taas se onnistui minut yllättämään, tuo ei tullut mieleenkään rataa tutustuessa. Silloin pelotti enemmän aan ohittaminen kaksi kertaa ihan vastaavanlaisessa paikassa. Noiden osalta rata meni kuitenkin hyvin. Puomin kontakti hieno, samoin kepit. Aalle vein sen liian lujaa enkä jättäytynyt itse jälkeen joten hyppäsi harjan yli jolloin lopetin radan siihen (kolmanneksi viimeinen este) vaikka osuikin kontaktille mutta ei pysähtynyt. Josko tuo tuosta oppisi vähän itsehillintää ? Ja jos tuohon pitää vastata niin vastaus lienee että tuskin. :D

Penni mukana reissussa. Vähän stressasi menomatkalla, tulomatkalla ei juurikaan. Kisapaikalla en ottanut sitä ulos autosta kuin ihan pikaiseen vapaana.

Kotimatkalla eksyin taas kerran Mustin&Mirrin varastomyyntiin. Siellä oli edelleen hyviä kissanhiekkalaatikon edusmattoja (keräävät siis kissan tassuista varisevan hiekan talteen, eivät nuo elikot sentään punaista mattoa tarpeiden tekoonsa tarvitse) joita ostin loppuihinkin laatikoihin. Ja kissojen penturuokaakin tarttui mukaan muutama pussukka.

Masalassa kisaamassa.

Aamulla oltiin lähdössä ja oli vakaa aikomus ottaa Pennikin matkaan kun Ismo oli menossa duuniin. Kutsuin koiraa joka vilkaisi olkkarin ovelta ja pakeni sohvalle Ismon viereen. Jäi sitten kotiin ja lähti Hiacella Ismon mukaan. Ei jostain syystä stressaa Hiacen hytissä läheskään niin paljon kuin Corollassa. Kävivät ennen tuota pelloilla juoksemassa, kivaa oli kuulema ollut ja homma toiminut kaikin puolin hyvin.

Fresco on ollut useamman kuukauden kisatauolla. Ei varsinaisesti tehnyt hyvää. Kiihtyi ja alkoi räyskyttää jo lähdössä. Nousi ylös kun jätin mutta pysyi paikallaan käskyyn saakka. Eka rima alas, neljännellä esteellä eli puomilla kielto. Jälkimmäisen voi pistää ihan ohjaajan piikkiin, en ollut ohjaamassa lähelläkään sitä kohtaa missä olisi pitänyt olla. Tosi nätit rauhalliset kontaktit sekä puomilla että aalla, pysyi hyvin paikallaan vaikka itse liikuin. Aan kanssahan on joskus kisoissa käynyt toisinkin .. Hyvä keppejen sisäänmeno vaikka otin vähän liian pitkälle sivusuuntaan ja olisi hyvinkin voinut mennä kakkosväliin.

Loppurata muuten ok mutta rimojen kanssa ihan räiskimistä, kaksi tuli vielä alas. Eli liiallinen kuumuminen vaikuttaa yhä noin. Pitää alkaa treeneissä puuttumaan joka ikiseen pudotukseen, nyt niitä on osittain katseltu läpi sormien.

Kissanpennutkin sitten lähtivät maailmalle. Nyt on talo hiljainen taas vähän aikaa.

Frescon kanssa Agryn kisoissa. Varasti pentele lähdössä vaikkei tarvinnut edes jättää kovin kauas. Ei toimi tuo näköjään vieläkäään. Kepeiltä 5, olivat aika hankalassa kulmassa. Lisänä puomin ylösmeno ja lentokeinu eli tulos 15. Muuten ihan sujuva rata. Puomin kontaktilla pysähtyi kunnolla, aalla ei vaikka sen alas asti tekikin.

Flunssa ei kun jatkuu. Eikä tämäkään kisa tainnut sitä parantaa. ;)

Helin kanssa pohdintaa kaupunkiottelusta. Kai se homman hajoaminen oli monen tekijän summa. Liian helppoa treeniä koko kesä, vain omalla radalla omia tuttuja piiloja eikä kummoisesti häiriötäkään. Koetilanne vieras koiralle. Eli lisää kokeita vaan kunhan saan oman pään kuntoon. Ja ensi kesänä vaikeampaa treeniä, ääniä, maalimiehet piilojen viereen. Tarkentamistreenejä eli maalimies edelliselle umppariin, Frescolle pois sieltä ja suht viereen. Tarkenna-käsky käyttöön.

Aamulla vartin yli kahdeksaksi Frescon kanssa Espooseen Oittaalle kaupunkiotteluun. Aloitettiin leirintäalueella tottiksella ja ketteryydellä. Tottiksessa seuraaminen ampumisella, liikkeestä maahan ja luoksetulo sekä tasamaanouto. Seuraaminen ei ihan priimaa, erkani juoksun jälkeen ja haisteli ripauksen suoran päässä. Kenttänä jäinen tuppaita täynnä oleva ruohokenttä, omakin liikkuminen varmasti huonoa. Muissa liikkeissä ei huomautettavaa minun puoleltani, tuomari tykkäsi että voisi olla nopeampaa.

Ketteryydessä putki ja liikkuva tynnyrisilta. Sillan lopussa nuuski vähän josta piste pois. Yhteensä 43/50 pistettä.

Sitten radalle, suoritusvuoro toisena. Homma hajosi ihan täysin. Koira lähti normaalisti etsimään ja paikansi nopeasti ensimmäisen piilon. Ilmaisu alkoi vähän epävarmasti mutta alkoi kuitenkin. Lopetti pian ja jatkoi paikantamista ison piilon ympärillä, välillä meinasi lähteä etsimään muita. Jankattiin piilolla tosi pitkään mutta ei ilmaissut enää kuin yhden haukun joka tuli kun otin koiran sivulle ja lähetin uudestaan suoraan piilolle.

Etsittiin ja etsittiin. Paria paikkaa vähän merkkasi mutta ei kunnolla. Betoni"taloilla" merkkasi paremmin ja maalimies löytyikin metallikaapista piiiiiitkän etsimisen ja tarkentelu jälkeen. Ilmaisu ala-arvoinen, sama juttu kuin viimeksi paitsi ettei alussakaan lähtenyt. Haukkui muutaman kerran kun lähetin sen erikseen piilolle.

Ja tuohon loppui aika, yhteensä olisi ollut siis neljä maalimiestä, 15 minuuttia ja alueena lähes koko rata. Yksi maalimies jäi keskialueelle jota ei ehditty edes etsiä. Toinen jäi kaivoon josta koira kulki ohi ja kävi haistamassa kun pyysin. Ei reagoinut hajuun mitenkään. Piilon vieressä ämyri meteleineen, vaikuttiko se ?

Mikä meni pieleen ? Oma käytös jäykkää ja erilaista kuin treeneissä ? Käskytin ja ohjasin koiraa enemmän kuin yleensä. Puhuin ilmaisun aikaan tuomarin kanssa enkä juurikaan huomioinut tai kehunut koiraa. Palkkaakaan ei luonnollisesti tullut vaan ei tuo ole ikinä Frescolle ongelma ollut.

Häiriötä oli paljon, vaikuttiko se kuitenkin vaikken pidä Frescoa alkuunkaan häiriöherkkänä? Radalla oli ämyrit päällä volume kaakossa, äänet olivat tosi kovia. Savua oli kohtalaisen paljon, palomiehet auton kanssa radalla pillit välillä päällä. Kasat olivat liukkaat, ekan piilon jälkeen koira liukastui kerran ja saattoi kolhaista itseään vaikkei se näkynyt liikkumisessa tms.

Oliko koira väsynyt ? Edellisenä päivänä haku ja agikisat.

Vaikuttiko parin viikon takainen virheilmaisun korjaus omalla radalla ? Viimeviikonloppuinen epäonnistuminen B-kokeessa ?

Veinkö sen vaan liian vaikeaan paikkaan ? Miksi aiemmin mikään ei ole tuntunut vaikealta koiralle henkilöetsinnän osalta ?

Vaikuttaako se että tänä vuonna on treenattu vain omalla radalla ? Eikö koiralla riitä itseluottamus toimia muualla ? Minusta tiesi kuitenkin mitä tekee vaikkei ollutkaan ollenkaan oma liikkuvainen ja oma-aloitteinen itsensä. :(

Yhteistyö koki tuntuvan kolauksen. Miten tuosta eteenpäin ? Treeneissä ilmaisun kanssa ei ole ikinä ollut vaikeuksia. Eikä koira ole ikinä ohittanut maalimiestä kuten kaivon tuolla. Haistoiko se yleensäkään maalimiehen siellä ? Jos ei niin miksi ? Jos haistoi, miksi ei ilmaissut tai edes merkannut mitenkään ?

Syksyn koesuunnitelmat ainakin pistetään jäihin, katsotaan ensi vuonna riittääkö rohkeus yrittää uudestaan.

Kommentit tervetulleita. Kyseessä siis koira joka on mielestäni ollut aina motivoitunut etsijä ja erittäin varma ilmaisija. Ja nyt yhtäkkiä homma ei toimi ei niin mitenkään päin.

Tuon päätteeksi vielä HSKHn agikisoihin Purinalle. Loistava hylly. :) Yhden ylimääräisen aan vetäisi väliin mutta muuten erittäin sujuva tavallisen nopea rata. Teki kontaktit (keinu ja 2 x A), lähtöjätön ja hienot kepit. :)

Agikisoissa koira täysin normaali, ei väsyneen tai ainakaan kipeän oloinen. Kotiin seitsemän jälkeen. Voisi sanoa että oli pitkä päivä.

Hakutreeneissä Frescolle kolme maalimiestä niin että tiesin viimeisen paikan, muita en. Eka pisto vasemmalle, mm löytyi etukulmasta. Samoin ekalla oikealle, löytyi noin kolmestakymmenestä metristä. Pitkä hieno ilmaisu. Tyhjä pisto vasemmalle, eteni ihan liian pitkälle keskilinjan suuntaisesti, kävi varmaan takakulmassa josta viime treenissä löytyikin maalimies. Viimeinen pisto oikealle, mm puskassa heti tienylityksen jälkeen. Eteni ja ylitti tien nätisti, hukkasi kuitenkin hajun (vai liekö sitä ikinä saanutkaan) ja tuli tietä pitkin keskilinjalle. Toisella lähetyksellä löytyi. Kiva treeni, ei ongelmia

Agikisoissa hylly ekalta esteeltä, meni ilmeisestikin renkaasta ohi. Itse en tuota nähnyt enkä kyllä olisi ehtinyt korjaamaan vaikka olisin nähnytkin kun olin jättänyt sen parin esteen taakse. Loppurata siisti, pari kieltoa kun ohjaus unohtui kun hyllyllä jo oltiin. Hieno keinu kontakteineen, loppusuoralla kuten edellisessäkin kisassa jolloin se lennettiin vähemmän tyylikkäästi.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Fresco käy vielä kuumempana kuin yleensä, mistähän lie johtuu ? Kesällä pysyi paremmin nahoissaan. Silloinhan treenattiin ulkona ja pari kertaa viikossa. Nyt tiivistunnelmaisessa pienessä hallissa ja vain kerran viikossa.

Otettiin pari lämmittelyestettä ensin. Siellä meinasi jo karata lähdöstä ja kontakteilta, loikkasi aan parilla loikalla, ei puhettakaan kiipeämisestä.

Sitten radalle. Kiva rata, ihan tehtävissä. Pantaa irroitettaessa kumartui eteenpäin ja lukitsi katseen ties minne. Pysyi kuitenkin lähdössä kun en päästänyt silmistä hetkeksikään. Eka virhe puomilta, ylösmenokontakti jäi johonkin. Noitahan sille ei ole varsinaisesti opetettu, on vaan aina osunut sinne. Nykyisillä loikilla ei näköjään toivoakaan. Alasmeno ok, otti kontaktin vaan ei pysähtynyt. Tuotahan ei ole kisoissa ennen vaadittukaan, ainoastaan treeneissä nyt syksyllä. Eli selvästi parempi varmistelu ja kovempi käsky käyttöön kisoissa, ei saa luistella. Aalla sama juttu, hyppäsi ylösmenokontaktin, harjan yli. Alasmeno ihan sama kuin puomilla, pysähtyi kyllä vielä vähemmän. Sitten irtosi kaukaisuuteen mutta pysyi onneksi radalla. Hienot kepit joilta suoraan pussille jossa takaleikkaus aiheutti pyörähtämisen sisäänmenon kohdalla ja kiellon. Loppusuoralla lentokeinu jolta 10. Lopputulos siis kovin vauhdikas 25.

Kisan jälkeen lenkille Jusslaan raunioradalta Lauran ja koirainsa kanssa. Kiva lenkki.

Frescolla riitti vauhtia. Jo lähdössä oli ihan liian täpinöissään vaikka tultiin suoraan sisään ja starttiin, ei ainakaan kuumennut radan vieressä. Melkein varasti, nousi ja otti askeleen kun olin selkä siihen päin. Toinen rima alas (vaikea kulma sen jälkeen, otin kutsuna toisen taakse), putki, hyppy ja hyllylle kun valitsi kepit aan sijaan. Esteet lähellä toisiaan ja linja suoraan kepeille eli ihmekös. Hienot kontaktit ja vauhtia riitti kuten yleensä. Kepeille meno ei onnistunut ekalla, ainakin yksi rima lisäksi alas. Loppu"suoralla" vielä viimeisen aidan sijasta putkeen. Kyllä koiralla oli taas hauskaa.

Tuota ennen ojangossa pieni kontaktitreeni (hienosti) ja pöydät pari kertaa, ekalla kerralla koko rumba hienosti virheettä läpi.

Frescon toinen nolla ! Muutamaa kaarrosta lukuunottamatta suht siisti rata ennen loppusuoraa. Toiseksi viimeiseltä aidalta melkein kielto, tuomari nosti jo kättä kun sain koiran käännettyä aidalle. Viimeisen hyppäsi lähes riman suuntaisesti, onneksi ei tiputtanut tai kaatanut siivekkeitä. Ajanottolaitteisto taisi tärähtää, onneksi oltiin luokan viimeisiä. Yksi isompi kaarre radalla tuli ennen aata. Kontaktit otettiin tosi huolella ja hiljaa keinua (kolmas este) lukuunottamatta. Onneksi keinukin onnistui.

Koira starttiin vapaana. Kävi tosi kuumana, vinkui ja edisti. Lähdössä pysyi nippanappa. Nyt klipsipanta hankittu, se mukaan treeneihin ja kisoihin jatkossa. Lähdössä pysähdyttävä selvästi ennen koiran kutsumista, alkaa muuten varastaa.

Koko luokassa vain kolme nollarataa joista kaksi (Rico ja Fresco) ihanneajan puitteisiin.

Nyt ei kun viimeistä odottelemaan. Kauhistuttaa siirto kakkosiin vaan eiköhän sielläkin sitten opi kaartelemaan. On vaan ehtinyt kisata ykkösissä sen aikaa että sinne on kummasti kotiutunut.

Fresco agikisat purinalla, kaksi starttia. Ekalta radalta hieno vitonen ja nopea rata. Pysyi lähdössä, teki kontaktit (paitsi ehkä puomin ylösmenon jossa valssannut ohjaaja seisoi edessä) ja tiputti vaan yhden riman, senkin aika tiukassa paikassa. Todennäköisesti liikuin / kutsuin itse niin että rima tippui.
Toisella radalla lähti käsistä. Jo lähdössä sätki ja pysyi nippanappa. Eka rima alas, ei katsonut mihin hyppäsi. Vai lähdinkö itse liikkeelle liian aikaisin ? Ekalla suoralla puomi, kontaktit ok. Sen jälkeen lähti jostain syystä oikealle (jossa itse ohjasin) ja sujahti hypylle tai putkeen (en edes muista, meni taas niin vauhdilla) edessä olleen muurin sijasta. Kolmas vastaavanlainen tilanne tänä syksynä. Ehkä joskus opin ohjaamaan ulkokautta. Putkeen onnistui vielä menemään väärästä päästä. Sieltä hypylle ja kepeille, hienosti sisään vaikeasta kulmasta huolimatta. Pituus, putki, hyppy ok. Toinen hyppy takaa, meni ohi. Itse liian pitkällä ? Aalle nippanappa, kontakti ok. Putkeen väärästä päästä vaikka vein nenästä. Loppusuoran keinu ainakin puolilentävä, ei hyvä.

Kumpaankin starttiin vein koiran vapaana. Pitäisi hankkia klipsipanta, olisi itsellä vähän varmempi olo että koira pysyy käsissä eikä ryntää radalle ennen aikojaan.

Penni kisapaikalla pyörimässä starttejen jälkeen. Sitruunapannan avulla pysyi nahoissaan, tosin alussa kävi aika kuumana. Kyttäsi myös koiria. Ei mikään erityisen mallikas suoritus vaikka kohtalaisen rauhallinen onkin eikä räyskäissyt kuin vähän Mikille kun herra yritti syöttää itsensä Pennille.

Illalla Pennin kanssa ohjattua noutoa. Ekalla merkin ohi, sen jälkeen merkki ok. Kaput piilossa pitkässä ruohossa. Oikea puoli ok, pureskelee vaan ihan liikaa tuodessaan. Vasemmalta meni keskimmäiselle. Taitaa olla ongelmapuoli, tuonhan teki munkkaottelussakin. Lähtee ensin oikeaa linjaa mutta sitten vilkaisee oikealle ja ottaa keskimmäisen pulikan.

Frescon kanssa käyttöesinenoutoa kengällä. Pallopalkalla toi, tosin leikkii tuodessaan. Puri vahingossa käteen palkatessa. Lisäksi ryömimistä, alkaa sujua. Muista aina palkka eteen, muuten ryömii vinoon.