Maanantaina jatkettiin lomailun merkeissä. Piti mennä jäljelle, noutokapulaostoksille ja tottistamaan mutta kaikkien suhteen homma jäi aikomuksen tasolle.
Minssu ilmoitteli heti aamusta kovaan ääneen että jotain alkaa tapahtua. Ja niinhän tapahtuikin. Synnytys alkoi todenteolla viiden maissa juuri ennen kuin ehdin lähteä tottistreeneihin ja jo seitsemän jälkeen meillä oli kolme uutta tassulähteeläistä maailmassa. :) Sininen tyttö ja kaksi sinistä poikaa.

Siirillä ja Minssulla on siis pentueissaan yhteensä kuusi sinistä pentua. Värivaihtoehtoja noissa oli ilman lilageeniäki ajateltuna seitsemän ja meillä on siis yhtä. No, mikäs tuossa. Onhan meidän rodun alkuperäinen nimityskin The British Blue eli tuosta nimenomaisesta väristä kaikki on saanut alkunsa. Se on edelleen meidän yleisin ja suosituin väri.

Meidän vekaroista on mahdollisesti vielä muutama vailla kotia, kysele jos sinulla on tarjota rakastava koti siniselle söpöliinille.

Tiistaina jätettiin halliagi väliin ja suuntasin Viikin kampukselle Helsingin yliopiston järjestämään Koiran hyvinvointifoorumiin. Erittäin mielenkiintoista keskustelua tutkija- ja koiran käyttäjänäkökulmasta. Luentomateriaalit löytyvät tuolta, kannattaa vilkaista jos luonneasiat kiinnostavat.

Keskiviikkona yritettiin päättää jälkikausi poikain kanssa. Penni oli mukana tallaamassa, jälkien pituudet ehkä jotain puolta kilsaa. Välillä käytiin Silverillä Porvoossa ja tulomatkalla ajettiin jäljet. Tuosta ei enempää, homma meni aika päin häntiä. En tiedä häiritsikö Pennin mukanaolo tallauksessa vai olivatko jäljet vaan muuten turhan vaikeat kun ei ole treenattu kuukausiin. Kolme keppiä nousi ja useampi hukka tuli molemmilla. No, keväällä uudestaan ellei lumi satu vielä sulamaan.

Keskiviikkona vietettiin myös brittirouva Piin (CH Chagall's Penelope, BRI n) 10-vuotissynttäreitä. Onnea täyden kympin Pii !

Torstaina lumimyrskyn ja totaalisen talventulon jälkeen agilityt Liuhdon Timon johdolla. Kiva ratapätkä mikä saatiin vietyä muutamallakin tavalla ihan näppärästi. Taas pitää luottaa siihen koiraan. Ja katsoa kun se hyppää eikä jättää selän taa, tuosta tuli ongelmia enemmässäkin kuin yhdessä paikassa.

Toinen Minssun pojista on ollut vähän levoton etenkin öisin, ääntä lähtee aika lailla. Pudotti hetken painoaankin mutta on taas onneksi varsin nousujohteisella linjalla. Muut kaksi pullistuvat aika kyytiä ja ovat (onneksi) hiljaisempaakin laatua.

Siirin tyttö Tassulähteen Dorrit:

Toivotaan että pentukuvia saadaan pian lisää. Ihan tähän hätään ei, kamera kun sanoi sopimuksen irti ja uusi on vasta harkinnassa ja hankinnassa.
(ja perjantaina se käveli kamerakauppaan josta taitava myyjä pisti järkkärin matkaan. Kuvia tulee kun tulee.)

Lauantaina Leena Välimäen tokokoulutus AT Caniksen hallilla.

Päivän alkuun kuunneltiin tunnin luento tokokisaamisesta ja kouluttamisesta. Tässä mieleen jääneitä asioita:

- jos jännität, kouluta koirasi niin että se osaa -> ei tarvitse jännittää mitä koira tekee. Suhteuta lopputulos. Miten elämäsi muuttuu jos teette / ette tee ykköstulosta ? Muista realistiset mittasuhteet. Älä ota kisaamista hirvittävän vakavasti. Mieti ennen kisaa muita asioita, irrottaudu jännityksestä.
- kaikki koirat pystytään kouluttamaan, toiset vaan vaativat enemän työtä. Ohjaajalla koiraa isompi merkitys koulutuksen onnistumiseen.
- älä vertaa koiraasi ja sen koulutustasoa muihin, kaikki ovat yksilöitä.
- Lentsu treenaa tokoa paljon temppuina. Ota ongelmakohdat erilleen ja mieti miten saat ne korjattua temppuina. Älä hinkkaa kokonaisina liikkeinä.
- Seuraamisen käännökset = takapään käyttö. mm. peruutusta ohjaajan ympäri, pujottelua takaperin jalkojen välistä.
- irtoamistreenit pk-eteenmenona alustalle tai palkalle.
- noutomotivaatio pitkillä matkoilla esim. lenkkejen yhteydessä.
-  Anna koiralle lupa tehdä, älä käske. Tavoitteena motivoinut ja iloinen koira.
- motivaatio syntyy onnistumisista. Virheet laskevat motivaatiota. Motivoitunut koira yrittää aina. Passivoituminen pahin vaihtoehto sekä treeneissä että kisoissa. 90 % treeneistä onnistumisia. Tee treeneistä tarpeeksi helppoja. Luo koiralle tällä liikkeeseen oikea toimintamalli heti alusta.
- osaaminen = 1000 onnistumista. Yhden epäonnistumisen nollaaminen vaatii viisi onnistumista lisää.
- ohjattu nouto kaikki onnistuu treenillä: treeneissä vain yksi kapula kunnes koiralla varmat suunnat. Koira valmiina merkillä. Merkin opetus erikseen, samoin suuntien.
- PILKO liikkeet.
- virheen sattuessa älä jää hinkkaamaan virhettä. Ei siis virhekeskeistä treenaamista. Virheet kuntoon erillistreenillä tai helpotetulla treenillä. Jos koira tekee virheitä, se joko ei osaa tai motivaatio ei ole kunnossa.
- ensin vahva osaaminen, sitten liikekohtaiset häiriöt. Muista treenata kaikki mahdolliset häiriöt (säät, hajut, alustat, äänet, muiden käskyt, hiljaisuus, useat kehät, vierestä lähtevät koirat (jätä yksi riviin edemmäs muita ja ota luoksetulona)). Hyvä motivaatio = häiriöt eivät haittaa
- erikoisolosuhteissa keskity treenaamaan liikkeitä vaan pidä hauskaa, tarkoitushan on totuttaa olosuhteisiin ja tehdä niistä kivoja.
- palkattomuus treenattava. Satunnaispalkkaus = palkka aina eri asiasta. Kisapalkkaus = pystyttävä kertoa koiralle ilman palkkaa että se teki oikein. Joku asia mistä koira tykkää, esim. melkein vasten hyppääminen, pyörähdys tms.
- treenaa myös liikkeiden välit. Opeta koiralle että ohjaajan passivoituessa koira aktivoituu.
- avoimen luokan suoritus kellotettu keskimäärin 8 min. Ripeillä siirtymisillä yms pystyy tekemään neljään minuuttiin.
- sivuaskeleissa vas. muista käyttää olkapään liikettä. Palkkaa opetettaessa koira kun se lukee liikkeen. Muista suorat siirtymiset. Sivuaskeleet oik. siirrä vasen jalka toisen takaa.
- Perusasennot kuntoon. Vinoista perusasennoista menee keskimäärin eniten pisteitä koko koe mukaan luettuna.
- kapulan ottaminen takaa kiertämällä: laita kapula puun / siivekkeen tms taakse sivuttain.

Oma treeniosuus oli vähän koirakohtaisesti vaihteleva, meillä aikasen lyhyt tai sitten se vaan itse tehdessä tuntui siltä. Ongelmaliikkeiksi otettiin luoksetulon pysähdykset ja noutokapulan pureskeleminen (taas kerran).

Luoksetulosta:
- seisomiset pelkästään kierroista tms, harvion suoraan liikkeestä, alkaa hyvin todennäköisesti ennakoida.
- seisominen lelupalkalla käsimerkistä ? Heitä välillä palkka suoraan koiran yli, välillä pysäytä (heittokädellä) ja heitäkin lelu toisesta kädestä.
- pysäytystä ei koskaan jos koira ennakoi ja hidastaa ! Tällöin anna tulla läpi.
- maahanmenot peruuttamalla, koira suullisella käskyllä maahan ja heitä nami eteen. Tuota sarjoissa.

Tunnarikapula pito:
- kapula maahan, koira nostaa oma-aloitteisesti, heitä nami (silmien väliin), koira saa tiputtaa kapulan. Toistoja noin. Älä välitä mahd. puremisesta.

Nuo toimivat Mustilla hyvin, se keskittyi ja teki kivasti. Luoksetulon stopit tehdään noilla metodeilla mutta noutojuttuja mietitään vielä. Kokeilin tuota la-su kotona muutaman kerran, toimi ihan ihan ok ja toi jo kapulaa pidemmältäkin jos siirryin tiputtamisen jälkeen.

Jäin katsomaan muut koirat paria viimeistä lukuunottamatta. Halli oli kylmä ja koiralla autossa oli aika viileä eli vähän ennen loppua luovutin ja lähdin kotiin.

Muiden koirien treeneistä:

Riski: noudon lopussa istu-käsky ennen kapulan ottamista. Seuraamiseen appari jota ohjaajan pitää katsoa ettei katso koiraa.
Sara: kaukoihin uudet käskyt. Is-se takapää peruuttaa. Ohjaaja polvilleen, oik käsi mahan alle ja vas käsi palkkaa koiran takaviistoon. ma-se vasta kun koira osaa tuon ettei tarvitse häiritä kädellä liikaa. Käsimerkki toisella kädellä, palkka tosella. Palkkaa ei koskaan kaukoissa koiralle suoraan kädestä.
Zuli: kaukokäskyt, teputus ei ongelma. is-se nami maahan koiran eteen ja koira ylös takapäätä käyttäen.
Ohjatussa kroppa-avut. Appari suoraan sivulle ja ohjaajan katse appariin kun koiran pitää lähteä noutamaan ?
Parson: seuraamisen vinkuminen. Palkkaus ennen kuin ehtii vinkua. seuraamista, paljon pysähdyksiä, pysähdys, liikkeelle, pysähdys, liikkeelle. Aloituspaikassa täyskäännöksiä. Kisatilanteessa ei pitkää odotusta ennen valmis sanaa, tee vaikka käännöksiä. Älä vaadi liikaa pitkäjännitteisyyttä jos koira vaan ei kestä.
Jäävien ennakointi. tee käännöksiä ennen jääviä, ei pitkää suoraa. Asentoja leikkien. Yleensäkin treeneihin paljon vaihtelua.
Jos ennakoi kaukoissa, anna tehdä mutta palkkaa vaan niistä mitä itse olet käskenyt.
Liikkeiden välit: tee pisteitä, kuljeta ja palkkaa liikkeen aloituspaikassa.
Sätkä: ruutu, seuraaminen, nouto. Pitäminen samaan tapaan kuin aikuisille. jos pentu ei kiinnostu kapulasta, potkaise kapulaa vähän liikkeelle.
Schapendoes: merkki. Ohjaaja pari metriä merkin taa, bileet. Koira istuu kauempana josta se mennään lähettämään. Seis ja palkkaus kun menee merkkilinjan yli. Tai namialustalla. Vie ensin nami koiran kanssa, sitten yksin. Sitten appari vie.
Noudon varastaminen. Tee heittoliikettä, palkkaa koira. Väilllä heitä, palkkaa.
Springeri: seuraaminen, kevyt etupää ja sivuaskeleet. peruutuksessa aloita vas. jalalla, muista hartia-apu.
ohjatun suunnat ruokakupin avulla. Kuppi ensin 90 asteen kulmassa merkiltä. Koira ei saa kääntyä haettavan ja keskikapulan välimaastoon vaan lähdettävä suoraan haettavalle. Suuntatreenissä ei nipoteta puremisesta tms jos se tehdään kapulalla. Siksi mieluummin lelulla / namikupilla.
Gimma: kaukot takajalat paikallaan. apuna huopa ja tokoesteen lankut, koira opetetaan pitämään takajalat alustan päällä. Jos koira nousee väärään asentoon, pistä takaisin ja anna uusi mahdollisuus.

Fresco ei ollut reissussa mukana. Se loukkasi perjantai-illan metsäulkoilulla rikkoisen jalkansa ja ontuu ihan kunnolla. :(
Tuttuun tapaan Musti oli taas kotiuduttuaan äärimmäisen närkästynyt siitä että joku oli tuonut uroon hänen tontilleen, piti taas pörrätä ja jäykistellä isä-papalle. Rauhoittui onneksi aika nopsaan, vartissa sain molemmat sopuun ja sisälle. Vaan nuo ovat kyllä meillä aika kuluttavia paikkoja, helpompaa kun kotiutumiset menisivät ihan kitkatta.

Sunnuntaina aamusta hakutreenit. Vahvistettiin aiemmin aloitettua metsästä pellolle etenemistä ja lisäksi oli ajatus palkata parilla piilolla itse. Keli oli aiemmille koirille vaikea, märkä lumi teki hajujen tarkentamisesta haastavaa. Musti kulki nätisti.
Eka pisto oikealle pellolle, meni suoraan ja ilmaisi. Haukku 30-40.
Toinen vasemmalle ojan laitaa. Lähti etenemään alueella vähän turhan aikaisin ja missasi maalimiehen. Otin takaisin ja uusi yritys, nyt ok. Menin piilolle, otin hallintaan (tuli jopa nätisti, jeij! tuo on edistynyt) ja pienen kuljetuksen jälkeen palkkasin.
Seuraavaksi oli ajatus ottaa oikealle tyhjä. Musti kuitenkin eteni tiheän metsän läpi hienosti pellolle ja haukkui takakulmassa ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Ilmaisu 30-40.
Viimeinen maalimies vasemmalla umpparissa. Musti töni piiloa paljon ja haukku katkoi tuon takia. Kun tulin n. viiden metrin päähän, jäi katsomaan minua ja tuli aavistuksen vastaankin. Huiskaisin kädellä piilolle päin jolloin meni uudestaan haukkumaan. Oli ajatus palkata itse mutta tuon pykimisen takia maalimies palkkasi.
Umppareita olisi näköjään ihan oikeasti syytä treenata enemmän.
Kuljetukset ja keskilinjatoiminnan tein nakilla kuljettaen eli homma sujui eikä saatu aikaiseksi mitään konflikteja. Tuon kun olisi tehnyt noin ihan alusta alkaen ...

Viikolla vietettiin myös muutamia Tassulähteen synttäreitä. Onnea 12-vuotiaat Nappi & Fiona sekä 6-vuotiaat Lilli, Opri, Susu, Jake & Elwood.

Maanantaina haku. Treenattiin lyhyesti, pimeä alkaa pukata päälle. Molemmilla puolilla n. 50 m syvät 10 m leveät kaistaleet.
Mustille ensin vasen, oli tosi vaikea. Sai hajun oikealta ja teki lyhyehköjä pistoja kääntyen aina liian aikaisin takaisinpäin. Varmaan viidennellä lähetyksellä lähti tarpeeksi pitkälle ja löysi. Oikeanpuolimmainen maalimies sitten löytyikin ekalla yrityksellä. Molemmilla piitkät ilmaisut. Toisella taputtelin koiraa kylkiin ja kannustin kun tulin piilolle, tuntui tykkäävän tuosta.

Frescolle sama. Vasen tosin helppo, oikealle mennessään kiemurteli enemän. Pitkät ilmaisut mutta ei taputteluja kun tuo ei niistä ilmaistessaan tykkää.

Tiistaina tottista. Mustille paljon paikallaanoloja (yllätys yllätys) seurassa ja ilman. Seurassa pää pyöri, ei ongelmia muuten. Jättäessä tein juoksupyrähdyksiä ja muutakin yllätyksellistä, Mustihan alkaa nuuskimaan maata herkimmin juuri tuossa vaiheessa.
Ruutua (ilman lelua meni aina jonkun merkin taakse, hmm. tuohon tarvittaisiin nyt oikein treenipyrähdys että oppii oikean kohdan), jääviä, seuraamista, luoksetulo pariin kertaan (tuli lelulla lujaa ja vetämällä oikeaan paikkaankin) ja noutoa joka kertakaikkiaan ei suju. Puree ihan pirusti ja tulee epävarmasti takaisin. Äh.

Frescolla perusjääviä, seuraamista (painoi kuin piru, mistä se nyt on tuon keksinyt) ja hieno eteenmeno. Plus paljon leikkiä ja hyvänäpitoa. Ja yksi ruutu mielenvirkistykseksi.

Vastaherännyt Mytty: "Kuka häiritsee untani?"

Kukapa muukaan ...

Tessu lupsuttaa yhä Myttyä säännöllisesti eikä Mytty enimmäkseen pistä kamalan pahaksi. Palleja Tessulla ei edelleenkään ole. :(

Keskiviikkona haettiin Minssu kollilasta kotiin. Astumista tämänkään pariskunnan kohdalla ei päästy todistamaan eli saapi nähdä tuleeko meille pentuja loppuvuodesta vai ei. Kissahomma menee tällä hetkellä kaikkiaan sen verran ei-putkeen että eipä olisi suuri yllätys jos kummankin tyttösen kanssa saadaan vielä jatkaa yritystä. Jos enää jatketaankaan ...

Torstaina kesäkauden (hrrr) viimeinen agilitykerta, kouluttajana edelleen Kim Kurkinen. Kiva rata jonka loppua ei saatu menemään ihan niinkuin olisin halunnut. Lisäksi alun suoran okserin rima tippui useamman kerran. Oksereita olisi siis syytä treenata useammin, yllätys yllätys.

Lauantaina käytiin Hannan kanssa esineruutuilemassa. Tallasin tuota ennen pojille jäljet sienestäjiä kuhisevaan metsään ja ajettin ne ruudun jälkeen. Fresco poukkoili jäljeltä toiselle, ei osaa näköjään (yllätys yllätys, ei ole treenattukaan) harhoja yhtään. Keppejä nousi jokunen kuitenkin kun oikealle jäljelle satuttiin.
Musti jäljesti paremmin, oliko sitten vähemmän vierasta jälkeä sen maastossa vai miten mutta kaikki kepit nousivat. Yhdestä meni lujaa ohi, jarrutti, kieppasi minun taakseni ja ilmaisi kepin. Pling, lamppu syttyi ilmeisesti vähän viiveellä. :D
Jäljet eivät olleet kovin pitkiä, ikää ehkä 1,5 tuntia tai jotain tuonne päin.

Esineruudussa molemmille kaksi vierasta esinettä, ratsastushanska ja kovamuovinen (?) hevosen harja. Joo, Hanna on siis hevosihmisiä. ;)
Molemmat nostivat jälkimmäisen ensin. Hanskan paikantaminen pienehkön kiven takaa oli selvästi vaikeaa, kivi oli aika ruudun takareunassa ja tuuli tuli etureunasta. Ruudulla kokoa ehkä 25 x 50 m ?

Sunnuntaina aamusta Ardiente-porukan vähän tyngäksi kutistuneet hakutreenit. Vaan hyvin pärjättiin Gabin ja Päivin kanssa, ehdittiin ottaa kaksi kierrosta. Tosin minä treenasin molemmat pojat joten niille vaan kierros per mies. Radalla pituutta joku 150 m ?
Maalimiehet oikeassa etukulmassa kaatuneen kuusen sokkeloissa ja vasemmassa takakulmassa kallion päällä, väliin tyhjää.
Ei isompia ongelmia, etenkin F oli erittäin pätevä. Nättejä tyhjiä molemmille, tosin eka tyhjä oikealla vähän piikkimäinen (molemmilla). Mustilla pieniä vaikeuksia maalimiehen paikantamisessa (molemmilla).

Välillä kotiin hengähtämään ja sitten Purinalle pm-agikisoihin. Jouduttiin ATD:n joukkueeseen varakoiran paikalta. Kisat olivat hurjasti myöhässä tuossa vaiheessa mutta tulipa vaihteen vuoksi katseltua pikkukoiria oikein ajan kanssa. Tahtoo !!

Anne Saviojan joukkuerata oli oikein kiva. Vähän koukeroa alkuun ja loppuun, muuten mukavan selkeää ja helppoa menoa. Musti kämmäsi toisen ja kolmannen esteen välissä yrittämällä karata putkelle (tai jotain epämääräistä), sain sen onneksi huudettua takaisin. Ja tasapuolisuuden nimissä minä kämmäsin nelosen ja vitosen välillä ja otin koiran aidan sijasta sen ohi. Mutta taas onnistui pelastus ja kympillä plus pienellä yliajalla päästiin maaliin. Joukkueeseen muuten 0 ja kaksi hyllyä eli ei tulosta.

Maanantaina hakutreenit. Oli ihan sikakivaa, kaikki koirat, ohjaajat ja maalimiehet olivat kaikin tavoin ihan loistavia ! On meillä hieno ja mukava porukka. :)

Tallattiin aika pitkä rata, olisiko tuo ollut jotain 200-300 m ? Pojille molemille kolme maalimiestä joista eka oikeassa etukulmassa, toka oikealla loppupuolella rataa ja kolmas vasemmalla takakulmassa. Tai Frescolle kaksi viimeistä toisin päin. ;)
Ei ongelmia, nättiä kohtuusuoraa pistoa ja eteenpäin työskentelyä. Tosin Mustin tyhjät kaikkiaan olivat aika avaria, levisivät sekä syvyydessä että leveydessä. No, tulipa juoksutettua Pumppa-poikaakin oikein kunnolla. Ja sillä oli kivaa !

Tiistaina tottistettiin. Otettiin kaikille koirille henkilöryhmä sekä paikallaanmakuuu ryhmäliikkeenä, sen jälkeen omatoimitreeniä. Musti toimi ok, paikkamakuu suht vieraan uroksen eli Echon vieressä ei tuottanut ongelmia. Vähän nuuski maata makuun jossain vaiheessa, muuten ihan hyvä. Maahanmenoa pitää taas suoristaa, vääntää etujalkoja oikealle mennessään maahan.
Frescon kanssa myös henkilöryhmä ja muuta pientä hössötystä. On näköjään vihdoin ja viimein oppinut vaihtamaan noutokapula leluun lennosta. Tuota voisi hyödyntää noudon vauhdittamiseen.

Treenin jälkeen vielä Ojankoon josta saatiin parin mutkan kautta käytettyjä noutokapuloita hra Majavan eli Mustin pureksittaviksi. Isot kiitokset asianosaisille.

Ja niin, tehtiinhän me vielä ihan hyötytreenikin alkuillasta. Ismo hukkasi lauantaina lompakkonsa pihalle (antoi Pennille kannettavaksi ja unohti ottaa pois ...). Ja kun ei sitä tähän päivään asti etsinnöistä huolimatta löytynyt, sain vihdoin aikaiseksi laittaa pojat hommiin. Liivit päälle ja etsimään yksitellen. Ensin nousi kasakaupalla palloja mutta sitten toisella kierroksella Fresco tuli puskasta lompakon kanssa. :) Hienoa, kerrankin noista lukuisista metsässä vietetyistä tunneista (päivistä? viikoista? vuosista?) on ihan käytännön hyötyä. Hieno Rekku!

CH Tassulähteen Anselmi Apila (BRI b)

Torstaina agility, kouluttajana Kim Kurkinen. Kiva rata joka saatiin toimimaan muutaman yrityksen jälkeen oikein kivasti. Vauhtia olisi toki voinut olla lisää, siinä ei päästy eteenpäin.

Agitreenin jälkeen jatkettiin vielä Maunulaan tokottamaan.
Joukkopaikallaanmakuu, piilossa vaihteen vuoksi. Kerran yritti nuuskia maata, jonkun kerran pyöritteli päätään ja ihmetteli ihanaista heeleriurosta vieressään.
Kentälle oli rakennettu ruutu jotenkin tehtiin sitäkin. Ensin pallolle. Meni lujaa ja melkein odotti virityksen jälkeen käskyäkin. Toinen kerta ilman palkkaa, käskin seisomaan ja maahan. Hienosti meni, eka kerta kun tehdään noita pidemmältä etäisyydeltä. Jäi ihan takanurkkaan mutta ruutuun kuitenkin.
Lopputreenistä kyttäili ihan huolella ruutua eikä tekemisestä meinannut tulla mitään. Seuraaminen aukesi ihan ihmeellisesti ja luoksetulossa ei melkein voinut tulla sivulle kun ihanainen ruutu jäi selän taa. Treeniä merkkikentillä siis.

Frescollekin pikkutreeni. Jäävät jostain syystä vähän sekaisin, mikähän tuossa nyt ? Ja eteenmenossa kaarsi sivulle, tosin kentällä oli häiriötä ja tötteröitä ja vaikka mitä, ehkä nuo hämäsivät.

Vkl agikisaa pitkästä aikaa. Mustille neljä starttia joissa ei tosiaankaan tuloksilla juhlittu. Kolmesta hylly ja yhdeltä vitonen + yliaikaa keppejen korjauksesta. Tuolla tulosradalla Musti kävi kyllä muutenkin tosi hitaalla eli yliaika ihan oikeutettua. Pahin hyllyrata oli ensimmäinen joka meni muuten aika nätisti mutta yhden putken jälkeen koiruus erehtyi luulemaan siivekkeiden väliin viritettyä kehänauhaa aidaksi ja hyppäsi sen. Tuomari armahti koiria vielä tuon verran mutta kun tuo meidän hyväkäs hyppäsi suoraan iiiihanan nartun luo niin eihän se sieltä edes kutsumalla tullut pois. Great.

Joskus sitä vakavasti miettii keskittymistä niihin lajeihin joita itse osaa edes vähän. Mutta ehkä me jatketaan pään hakkaamista seinään edelleen, talvelle on jo luvassa kaksi hallivuoroa per viikko.

Lauantaina kävin lisäksi moikkaamassa Keravalla vieraillutta Hongkongin serkkua ja matkalla tallasin pikaiseen Frescolle pari janaa. Eka ylämäkeen, jälki lähti oikealle. Meni vähän yli jäljestä, muuten ok. Toinen vasemmalle. Lähti alussa laukkaloikalla eli otin takaisin. Meni hienosti suoraan mutta lähti takajäljelle, jouduin itse kääntämään kun ei tuolla ollut oirettakaan kääntää suuntaa. Eli välillä sujuu, välillä ei. Nuo olivat kohtuulyhyitä janoja, pituus varmaan n. 20 m kummassakin.

Maanantaina haun sijasta Sipooseen Jessican tokokoulutukseen.

Yhteispaikallaanolot. Musti nuuski vähän maata jättämisen jälkeen. Kröhähdin, lopetti ja makasi asiallisesti. Menin joksikin aikaa piiloon (koko makuu 4 min eli pisimpiä mitä ollaan tehty). Muuten ok mutta vinkui ja flirttasi aavistuksen Dorille yhdessä välissä josta kielsin. Sen jälkeen ok.

Yksittäisinä liikkeinä nouto ja kaukot.
Noudossahan meillä on ongelmana (mm.) hidas palautusvauhti ja pureskelu jotka liittyvät kiinteästi yhteen. Nyt jätettiin jalkapallo pois (koska ei vaihda kapulaa siihen sujuvasti?) tehtiin niin että heitin kapulan, koira perään, peruutin ja houkuttelin kunnolla kun toi. Ei loppuasentoa, irrotuksen jälkeen suoraan uusi heitto. Tuo lähti toimimaan kivasti, koira toi kohtuulujaa ja pureksimatta.

Kotona olen tehnyt tuota tuon jälkeen muutaman kerran. Eka meni ok, toisella jostain syystä hidastu ja pureskeli. Pitää pohtia taas. Tai tehdä enemmän ?

Toisena ongelmaliikkeenä kaukot. Niissä meillä on ollut heti alusta paljon ongelmia vaikkei tehdä vielä juurikaan kuin ma - is - ma vaihtoja. Istumaan noustessaan joko a) jumittaa b) jää puoli-istuvaan asentoon c) peruttaa.
Neuvoina tehdä paikassa jossa koiran takana on jotain, näin peruutus pois. Myös käsimerkki pois, sillä jää helpommin puolikönötysasentoon. Jos koira ei nouse, nostetaan rauhallisesti poskista ylös. Myös kestoa tehtävä.

Paljon tuli taas uutta ajateltavaa, katsotaan mihin noilla päästään.

Tiistaina käytiin Sarilla pikaisesti agiloimassa pari pätkää (ohjaaja aika surkea, jopa radan muistaminen tuntui olevan ylivoimaista) ja näyttämässä poikia puolalaiselle Justynalle jota kiinnosti käyttämänsä uroksen lähemmät ja kauemmat sukulaiset.

Torstaina agitreenit Kim Kurkisen vetämänä. Kiva ratapätkä josta suurin osa saatiin sujumaan aika mukavasti. Tosin yksi kohta oli kovin vaikea, Musti kun halusi välttämättä hypätä hypyn pituuden sijaan ja kurvasi sinne useamman kerran jopa minun selkäni takaa. :O Tuo kun jotain päättää, sen mieltä ei heti horjuteta, etenkään tyhmän ohjaajan toimesta joka Mustin mielestä on ihan varmasti väärässä.

Ihana Nella (Tassulähteen Citronella, BRI g):

Lauantaina Järvenpäähän Peetsa Vilanderin agilitykoulutukseen. Tehtiin helppoa ratapätkää ja keskityttiin koiran ongelmiin. Alku oli lupaava, nollaradan jälkeen Peetsa kommentoi: "tuo koira kun tuli radalle, ajattelin että tuosta ei kyllä tule yhtään mitään". Mitä, Mustihan oli vaan oma äänekäs ja vallaton itsensä. :D Ja radalla tosiaan kuunteli kuten huomattiin mutta tuohan ei olekaan meidän pääongelma vaan vauhti. Tai siis vauhdin puute.
Kepeillä käsivedätys mukaan, näin saatiin heti lisävauhtia. Ja muualle opetettava kirityssana plus palkattava enemmän lelulla. Katsellaan, josko homma tuosta etenisi.

Agitreenin jälkeen Lemmenlaaksoon esineruutuilemaan kera Hannan ja lagottojen. Ja nyyh, taas on yksi hakumetsä pistetty sileäksi. Ei asiaa tuonnekaan enää.
Esineisiin sopiva vähän hankalahkoalustainen pläntti kuitenkin löydettiin. Tallattiin aika täysikokoinen ruutu.
Molemmille pojille kolme esinettä: nahkainen lompakko, ponnarilenkki, ikkunankuivain. Ensimmäiset kaksi takakulmissa, kuivain aika keskellä ruutua.
Fresco nosti lompakon helposti ja ponnarinkin pienen etsiskelyn jälkeen. Kuivain oli selvästi vaikein mutta nätisti toi kun sattui kohdalle. :) Ihan viiteen minuuttiin tuo kaikki ei varmaan mahtunut.
Musti nosti esineet samassa järjestyksessä, tosin ponnarin nopeammin kuin isänsä. Kuivaimeen tarvitsi vähän apuja, huusin "tarkkana" kun taas kerran viiletti siitä ohi. Tuominen oli vähän hankalaa, Pumppanen mietti että mitenkäs moista värkkiä oikein kannetaan.

Lemmenlaaksosta Korson kautta Turun motarille jonne vastaan tuli Mörön Sari. Siiri-neitonen pääsi viettämään laatuaikaa Mörön luo, tosin nyt myöhemmin näyttää ettei tuostakaan reissusta taida tulla tulosta. Mietimmä uusia konsteja saada neitokainen innostumaan sulhoistaan.

Kovin sievähän tuo olisi. :)

Sunnuntaina aamusta jäljelle. Tein molemmille pojille kohtuupitkät jäljet pienillä kepeillä ja useilla kulmilla. Penni olisi päässyt mukaan tallaamaan mutta kiipesi kutsuttaessa sänkyyn isännän naaman päälle ja sai jäädä kotiin.
Jäljet jäivät turhan tuoreiksi, 40-50 min. Tienoo kuhisi sienestäjiä ja olisi ollut vaan ajan kysymys kun tuonnekin olisi ilmaantunut ylimääräistä kulkijaa joten päätin ajaa mieluummin tuoreet kuin sotketut jäljet.
Fresco oli ihan ässä. Jana oli helppo, n. 30 m pitkä ja vanhaa metsäkoneen jälkeä pitkin. Jälki lähti oikealle kuten koirakin. Keppejä kuusi joista kaikki nousivat helposti. Mukana mm. yksi tien ylitys jota oli itse kulkenut pariinkin kertaan jäljenteon jälkeen. Alkuperäinen ajatus oli siis katkaista jäljestys viimeiselle kepille ennen tietä ja nostaa jälki uudestaan tien toiselta puolelta mutta päätin kokeilla mitä sanoo sotketun tien ylityksestä kun ajoi niin hienosti. Ja niinhän siitä mentiin kuin kiskoilla yli. :) Hieno Rekku !
Ja ei niin hieno Musti. Hra Pumppasella oli intoa ja vauhtia enemmän kuin aivoa jonka seurauksena liinan päässä roikkuminen oli ihan tuskaa. Keppejäkin (niitä lyijykynää kapeampia) jäi pari. Kulmissa oli hakemista, yhdessä meinattiin hukkua kerrassaan. Pari terävää kulmaa meni jotenkuten. Eli Mustille vanhempaa ja taas kerran vanhempaa jälkeä. Taidan myös vielä vaikeuttaa, jos hukkuu niin sitten hukkuu. Ehkä pistää ajattelemaan?

Iltapäivällä katsomaan ja kuvaamaan Sarin Vespan MH. Mielenkiintoista oli taas kerran.

Ja siinähän se meni taas sekin viikonloppu. Tätä vauhtia ei mene kuin vilaus niin on jo joulu. Tai ainakin talvi.

Maanantaina hakutreenit. Tuuleton +20 ja jotain ilma, kuuma kallionlaki.
Mustille etukulmat ja oikealla pariin kertaan siirtyvä maalimies, yhteensä siis neljä löytöä. Lisäksi kunnon keko tyhjiä. Hyvin kulki poika vaikka lopussa alkoi väsyttää. Takakulman maalimies ei ollutkaan takakulmassa ja siitä mentiin ohi. Koiruus yritti kääntyä taapäin useaan kertaan mutta kutsuin takaisin ja pommitin takakulmaa. Lopulta se ilmoitti että juokse ämmä itse. Paikallistettiin sitten maalimies muilla keinoin ja laitettiin koira asianmukaiselta kohdalta ääniavulla perille. Ilmaisu edelleen oikein hyvä vaikka puhku alkoi muuten olla poissa.

Frescolle "nuts-treeni" eli ensin oikeassa etukulmassa normimaalimies, haukutus loppuun saakka. Sitten vasemmalla kolme maalimiestä samassa piilossa, haukku jonka jälkeen palkka kaikilta. Oli kivaa !

Tiistaina sama, hakua, Ardiente-porukalla tällä kertaa. Lämpöä enää +20, tuulta ei vieläkään juurikaan. Ja hirvikärpäsiä parin kylän asukkaiden verran.
Mustille treeniä kaksi kierrosta. Ensin helppo palauttelu eilisestä, neljä suoraa löytöä. Eivät olleet edes kovin kaukana. Haukkua about siihen asti että tulin piiloille.
Toisella kierroksella haltuunottoja maalimiehellä, maalimiehet ihan keskilinjan tuntumassa. Äääh. Eihän se sieltä mihinkään normikäskyillä lähde kun ilmaisee. Lisää noita.

Satutti Mustipolo vielä häntänsäkin kun innoissaan selälleen heittäytyessään kai rysäytti jotenkin sen päälle. Ulahti, vinkui ja piti häntää alhaalla roikkuvana pitkään. Onneksi toisella kierroksella näytti olevan jo ihan ok.

Haun jälkeen tien toiselle puolelle jossa Frescolle 3,5 tuntia muhinut kuuden kepin jälki. Jana ei ollut nätti ja jäljelläkin meinattiin hukkua pienesti pari kertaa mutta kaikki kepit nousivat joten tyytyväinenhän tuohonkin pitää olla. Vaan tiukka liinatuki pitää muistaa !

Omaan keskilinjatyöskentelyyn pitäisi nyt ihan oikeasti alkaa kiinnittämään huomiota. Se on epätarkkaa ja pidän ihan liikaa ääntä enkä aina ollenkaan järkevästi. Nyt ryhtiliike tuohon! Ihan oikeasti. Ja Musti vaikka nenänamilla lähetyspaikalle ettei siitä tarvitse aina vääntää. Etenkin kun koira johtaa noissa väännöissä ihan 6-0.

Pennikin oli vaihteen vuoksi mukana, pääsi humputtelemaan ja tallaamaan aluetta. Sen haava on parantunut superhyvin, tosin haavan vieressä on nyt viikon verran ollut aika iso turvotus. Sulavien tikkejen vaikutusta ehkä kuulema?

Keskiviikkona kotipäivä. Vähän tottista ja lisäksi käväistiin raunioradalla, lähinnä näyttämässä Pennin pattia Lauralle ja bonuksena katsomaan muutamankin aussien etsintäsuoritus. Hienoja koiria !
Ja niin, patti on jonkinlainen nestekertymä, ehkä nestettä lihaskalvojen välissä. Ei mitään mistä tarvitsisi huolestua mutta se ei välttämättä myöskään poistu mihinkään. No, tuo ei haittaa kun ei se koiraa toistaiseksi vaivaa niin mitenkään.

Torstaina agia hallilla, Anne Saviojan treeni. Mielenkiintoisia ja vähän yllättäviäkin vientivaihtoehtoja löytyi taas muutamaan kohtaan. Ihan hyvä treeni, vauhtia riitti kun tehtiin vähän lyhyempi pätkä kun edellisillä viikoilla.
Agin jälkeen vielä Maunulaan tokottamaan piirimestaruusjoukkueiden kera. Otettiin luoksepäästävyys (nousee haistelemaan iiiiihania narttuhajuja ihmisten housuista :D), paikkamakuu (kiva, screenasi kyllä vieruskaverit ja jostain syystä yhdessä vaiheessa kuikusi kovasti oikealle muttei nuuskinut maata yhtään tai lonkkaillut) ja jokunen aloliike plus ruutuun meno ilman loppuhärpäkkeitä. Viimeisin tehtiin niin että Anna laittoi palkan ruutuun Mustin näkemättä eikä oltu käyty ruudussa tuota ennen. Hyvin ja lujaa meni. :)
Häiriötä riitti vieraiden koirien muodossa mutta homma pelasi hyvin. Lisää noita !

Kuvassa ihana koru jonka teetin Katrin ottamasta Frescon kuvasta täällä.

Lauantaina pitkästä aikaa kissanäyttelyyn, vuorossa RUROKin näyttely Myyrmäkihallissa. Tuo on kyllä ihan ässä näyttelypaikka, paljon tilaa joka suuntaan. Ainoa miinus olivat paneelipaikalle älyttömän huonosti kuuluneet kuulutukset.

Meiltä mukaan lähti pallipuoli-Tessu ja lapsenvahdiksi Mytty. Mytynkin olisi voinut ilmoittaa ihan näytille kun olisi tiennyt kuinka hyväksi iho parani mutta menihän tuo noinkin.
Molemmat pojat käyttäytyivät oikein hienosti, varsinkin Tessun reippaus ensimmäisessä näyttelyssään oli oikein positiivista. Tessulle kiva arvostelu ja tulos Ex 1.

Muita tassulähteeläisiä oli paikalla kolme ja kaikki pärjäsivät hienosti. Sininen Mörkö (T Ähäkutti) oli tapansa mukaan ;) TP ja VP ja valmistui lisäksi championiksi. Myös suklaa Anselmi (T Anselmi Apila) sai kolmannen sertinsä ja valmistui championiksi, onnea tittelistä pojat ! Kolmantena paikalla oli sinikilpikonna Nella (T Citronella) joka oli myös ensimmäisessä näyttelyssään. Se voitti pentuluokassa kilpailijansa ja oli suvereenisti myös TP hienoin arvosteluin. :)

Kiitos kaikille kasvateille paikalletulosta ja hauskasta päivästä !

Kuvassa Nella tutustuu vähän isompaan perheenjäseneen:

Sunnuntaina Hyvinkäälle ja Frescon kanssa jälkikokeeseen.
Heti aamusta mentiin maastoon koko porukka. Meille arvonnassa jälki nro 6. Odoteltiin reilu tunti jonka jälkeen tuomari tuli lähettämään meidän janalle. Janatyöskentely oli varsin Frescoa ja enemmänkin. Se kävi liinan mitan janan sivulla, teki molemmat tarpeensa (voi elämä, moista ei ole sentään aiemmin tehnyt) ja otti takajäljen jota jäljesti varsin varman näköisenä. Käännöksen jälkeen homma lähti sujumaan, mitä nyt eka keppi jäi jonnekin. Maasto ei ollut liinan jälkimmäiselle päälle erityisen helppo, siellä oli tiheääkin tiheämpää kuusikkoa ja pari ojan ylitystä. Lopputulemana kuitenkin viisi keppiä (mukaanlukien kutonen) sallitun ajan puitteissa. :)
Pisteitä janalta muistaakseni 32 eli jäljeltä yhteensä 142.

Pienen odotuksen jälkeen esineille. Lähetin vajaa 10 m vasemmasta etukulmasta. Fresco lähti varmasti, bongasi esineen ja toi. Pisteitä 30.

Lopuksi tottis mukavalla pikkukentällä. Tuomarina edelleen Maikku Mönkkönen kuten molemmissa aiemmissakin osioissa. Fresco teki hienosti mitä osaa, ei liikevirheitä eikä kaksoiskäskyjä tms. Vauhtia olisi jossain liikkeissä voinut olla hippusen enemmän mutta tuomari tykkäsi, pisteitä 97. :D

Tuloksena mukavasta päivästä siis 269 pistettä ja JK1 kakkostuloksella. Hienoa Rekku !

Maanantaina piiiitkästä aikaa hakutreenit. Oltiin tuusulassa. Lämmintä lähemmäs +25. Rata ehkä 150 m, pojille ukot etu- ja takakulmissa. Ei mitään kamalan mainittavaa, ilmaisut hyvät mutta pistojen suoruudessa säätämistä. Tai suoraanhan ne menivät mutteivät ihan sinne suuntaan aina mihin piti. No, ihan ok treeni kuitenkin.
Ennen hakua Frescolle pitkästä aikaa pari pudotettua. Ekalla oli vähän pihalla, toisella meni jo lujaa. Joku ihmeen lähtöulvahdus vaan tullut kuvioihin.
Fresco on muutenkin alkanut ulvoa huomattavasti enemmän kuin ennen. Ennen se ulvoi vaan Mustin lähtiessä tekemään hakua mutta nyt ulvotaan myös narttujen perään, agilityhallilla ja jopa omalla portilla kun siinä kävi vieras paku kääntymässä (jossa oli ihan varmaan juoksunarttu piilossa, sanoo F.)

Tiistaina tottistamaan. Musti ei alussa ihan vireessä, ajattelin ottaa noudon ja heitettyäni kapulan se kaarsi viistoon haistelemaan edellisen viikonlopun hevostraileriparkin jälkiä. Ei kun koiruus autoon vinhaa vauhtia ja isipappa treeniin. Fresco ihan ok. Jääviä saa hinkata, ollaan tehty viime aikoina niin vähän että noiden varmuus vähän hukassa.
Mustin toinen treenipätkä hyvä, tosin treenasin ihan liian kauan. Tuon kanssa voisi kokeilla lyhyempiä korkeavireisempiä pätkiä jonkun aikaa.

Keskiviikkona tallasin ensin jäljet pojille ja jatkoin sitten ojankoon. Pk-tottista molemmille. Mustikin kokeili taas esteitä ilman pahoja vaikeuksia. Aan kiertää helposti taaksepäin (heitänkö kapulan liian lähelle?) ja pystyä ripsauttaa kynsillään. Mustin eteenmeno oli ihan sairaan hieno, vain käsky ja valmisteleva osuus puuttuivat. :D

Tottiksen jälkeen jäljelle. Ensin Fresco. Sen jälki n. 1,5 h vanha, kuusi keppiä. Jana meni kohtuuplörinäksi kuten yleensäkin. Itse jäljen ajoi ihan sairaan hienosti, meni kuin juna. Kulmatkin tarkistelematta oikeaan suuntaan. Kepeistä yksi melkein tulitikun kokoinen jäi silti johonkin mutta olen kyllä sikatyytyväinen. Tuon kanssa on muistettava lyhyt tiukka liina, ei vapauksia mihinkään suuntaan. Ja joo, en ohjannut koiraa liinasta jäljellä. Minä en merkkaa jälkiä eli en itsekään muista tarkkaan mistä on kuljettu.
Mustille pari tuntia vanha seitsemän kepin ehkä vajaan kilsan jälki. Pois alta risut ja männynkävyt, mentiin taas lujaa ! Välillä pientä tarkistelua ja kallion päällä meinasi tulla pieni hukka. Kuitenkin kaikki kepit nousivat eli hyvin meni. Viimeinen keppi varvikossa oli vaikea, Musti oli jo aika väsy ja tarkensi ja tarkensi. Polvet vaan notkuivat mutta maahan läjähti vasta sitten kun nenä koski keppiin. :) Hieno poika.

Torstaina Anne Saviojan vetämät agitreenit. Ensin teknikkapätkä jossa taas huomattiin meidän osaamisen puutteet. Poispäinkäännöksiä ei osata edelleenkään ja kuljetukset ahtaista väleistä esteiden ohi tuottavat päänvaivaa kun koira kulkee mieluummin kauempana minusta. Tajuaa kai että tumpelo mamma horjahtaa iholle hetkenä minä hyvänsä.
Toinen vauhtipätkä oli kiva, Musti meni sen lelun saattelemana melkein apinan raivolla. :) kiva tietää että ainakin suorilla radoilla vauhtia tosiaan löytyy.

Lauantaina nautiskeltiin kotona, mitä nyt kävin lenkittämässä kaverin hyvätapaisen kultsun, olipa mukava remmilenkki.:) lieköhän sitä itselläkin joskus joku osaisi kulkea narussa ? :D
Ja tein Frescolle nopean janatreenin illalla. Jälki vanheni vajaan tunnin, tehtiin kolme jäljennostoa joista yhdessä jälki lähti vasemmalle ja kahdessa oikealle. Janaeteneminen oli vähän siinä ja tässä, ekalla sujui, seuraavilla sitten kiharampaa. Positiivista oli että jokaisella yrityksellä koira lähti jäljestämään oikeaan suuntaan. Takajälkiäkin kun on tultu haisteltua tässä viime aikoina.

Sunnuntaina seurailtiin ATDn tokokisoja helteisellä ampiaisia vilisevällä Sirkuskentällä. Pojat vouhkasivat välillä kentän laidalla ja odottelivat välillä autossa. Musti teki pikkuruisen tokotreenin.
Kotimatkalla tallasin kapean esinekaistaleen n. 15 x 50 m jossa kummallekin yksi pieni esine takarajalla. Esineen nosto kesti molemmilla hetken, Mustilla oli myös vaikeuksia pysyä kapealla alueella. Mälväsi vähän viimeisillä metreillä luovutuksessa.

Blogi, mikä blogi ?
Eipä tullut lomalla paljon kirjoiteltua. Ihan kamalasti ei kyllä ollut kirjoiteltavaakaan, treenit jäivät kohtuullisen vähiin jo helteidenkin takia. Ei harmita yhtään, hyvää tuo tekee välillä sekä itselle että koirille.

Jotain sentään tehtiin. Mustin kanssa tehtiin kotitokoa jos ei nyt ihan päivittäin niin aika taajaan kuitenkin. Alokasluokan liikkeitä, noudon palautuksen vauhtia pallopalkalla (tulee kyllä lujaa mutta edelleen konflikti kapulan pudotuksen ja palloon vaihtamisen kanssa), kiertämisiä (vauhtia on!), kaukojen alkeita. Tunnariakin kokeiltiin joku kerta mutta se ei ihan vielä ottanut tulta alleen. Pihkura, sekin pitää ihan opettaa. ;)

Agia tehtiin jokuset treenit. Parit kouluttajatta, yhdet Anne Saviojan kouluttamana ja yhdet Jari Suomalaisen. Suomalaisen treenit kulkivat muuten ok mutta Mustin vauhti on kyllä auttamatta hidasta. Tuota pitää ihan itsekin pohtia, näillä vauhdeilla ei kolmosissa juhlita. Ei me siellä kyllä juhlita muutenkaan että sikäli ei tietty mitään uutta.

Hakua ei tehty lomalla yhtään. Ei siis yhtään. Ensin oli liian kuuma ja sitten liian vähän jengiä maisemissa (ja liian kuuma).

Jälkeä käytiin tekemässä muutama kerta viimeisellä viikolla. Mustilla homma edelleen hallussa. Frescolla takkuillaan samassa kuin ennenkin eli janassa. En vaan saa sitä tajuamaan suoraan etenemistä vaikka rautalangasta vääntäisin. Luovutan. Jäljestys ei niin luotettavaa kun Mustin mutta kun piuhaa muistaa pitää tiukalla niin yleensä pysytään jäljellä.

Kesäloman kisasaldo on tasan yksi, tokon sm-kisat Imatralla. Musti kisasi alokasluokassa ATDn joukkueessa. Suoritus oli ok, Musti teki ihan mitä osasi.

Pisteet about näin, voin muistaa jotain väärinkin:
Luoksepäästävyys 10 - ei ihan nauttinut hampaiden katsomisesta mutta istua nakotti paikallaan kuitenkin.
Paikallaanmakuu 9,5 - vähän nuuski lopussa.
Remmiseuraaminen 10 - oikein nättiä tokoseuraamista.
Liikkeestä maahan 9
Luoksetulo 9 - vähän hidas
Vapaana seuraaminen 9,5
Liikkeestä seiso 10
Hyppy 8 - joku ohjaaja nytkäytti olkapäätään tehosteeksi kun koira ei olevinaan ollut ihan kartalla käskyä annettaessa
Kokonaisvaikutelma 9

Liikkeet kolmessa kehässä, tuomareina Vesa Rantaharju, Pirkko Bellaoui ja Timo Pussinen.

Kehien yksi ja kaksi välillä oli yli tunnin odotus mutta vire pysyi ihan kivasti yllä. En vienyt koiraa autoon tai häkkiin koska molemmille oli kehän laidalta aika pitkä matka.

Kokonaispisteet 186,5 p. ja KP. Sijoitus superyllätyksellinen 2. / 73. Huimaa Musti !

Kuva Kimmo P.

Ilma oli varsin viileä, n. +13 koko päivän. Aamulla satoi ihan kunnolla, sen jälkeen onneksi ei. Kisapaikka oli ihan huippu, ihana pohja ja muutenkin tarpeeksi tilaa.

Kisojen jälkeen jäätiin mökille. Ah ihanaa, järvi vieressä ja ilma helteinen. :)
Mustin kanssa kokeiltiin kotikutoista vepeä, se hinasi minut damin kanssa ulapalta kotirantaan. Toimisi poika varmaan tuossakin lajissa jos vaan olisi aikaa harrastaa.

Sorsia oli tosi paljon, enimmillään lahdenpohjukassa ruokaili samaan aikaan lähes parikymmentä yksilöä.

Mökiltä lähdettiin kirjaimellisesti kreivin aikaan eli Asta-myrskyä edeltävänä päivänä. Myrskyn jälkeen näkymä mökkitieltä mökille (mökki tuossa kuvan keskellä, normaalisti ihan nähtävillä) oli tällainen:

Mökin päällä oli puita mutta vahingot eivät ole onneksi kovin pahat. Vene meni ja auto olisi mennyt jos oltaisi mökillä vielä oltu.

Tässä kuva ensiraivauksen jälkeen, kuva otettu about samasta suunnasta kuin tuo eka:

Lomaan mahtui myös pennuttelua. Ensin kävin katsomassa koiranpentuja:

Ja myöhemmin kissanpentuja (ja hyvinvoivaa emoa ;)):

Nuo jälkimmäiset ovat Nuupin nuorimmaiset lapset Gimmie's-kissalassa. Ihania pieniä Ruusuja !

Tällainen söpöläinen neiti olisi vielä sijoituskotia vailla. Yhteydessä voi olla allekirjoitaneeseen jos kiinnostuu. :)

Ja lopuksi vielä terveysasiaa:

Penniltä operoitiin lapaluun päähän ilmestynyt "patti". Se osoittautui hyvänlaatuiseksi rustokasvaimeksi, ei hätää siis. Penneli toipui tapansa mukaan nopeasti, tosin veli musti valkoinen yritti kovasti avittaa nuolemalla haavaa aina kun silmä vähänkään vältti.

Tessu-pennun toinen palli seilaa huolettavan ylhäällä. Välillä sitä ei tunnu ollenkaan ja parhaimmillaankaan se ei ole paikallaan. Voi Tesu. :(

Kesän ehkä paras uutinen on kuitenkin se että Mytylle löytyi vihdoin sopiva ruoka! Se syö nyt Hill'sin ddtä kuivana eli riistaa ja vihreää hernettä.

Tältä kaula näytti vielä heinäkuun puolessa välissä. Tuolloin siis oltiin syöty vastaavan pöperön purkkiversiota jo hetkenkin. Sen aikana ihovaurioita ei tullut enää lisää mutta entiset eivät silti parantuneet kunnolla.

Hetki kuivaversioon siirtymisen jälkeen kaula näyttää tältä:

Ei kummoinen kuva yksin kuvattuna mutta ihon tilasta tuosta sentään saa käsityksen. :)

Ja sitten ei kun back to work ja treenaamaan !

meni niin että hujahti.

Maanantaina normisti hakutreenit. Tuttu metsä Porvoossa, keskilinja vaan poikittain normaaliin nähden.
Aika tavanomaiset treenit kai, ei mitään kamalan kummallista. Mustille muutama tyhjä, yksi ihan tarkoituksella ja pari oikeaan etukulmaan kun jostain syystä maalimies ei haissut nokkaan niin yhtään ekoilla yrityksillä.

Tiistaina ja keskiviikkona luovutettiin kissalapsia maailmalle. Niin se taas talo hiljenee mutta noin sen kuuluukin mennä, paha noita olisi kovin kauaa kasvattaa jos kaikki jäisivät itselle. Turvallista elämää Minttu, Nella & Cessi !
Sininen poika on vielä kotona odottelemassa viikonloppua ja mahdollisia uusia omistajia.

Mustin kanssa on tehty tottista. Seuraaminen tuntuu tulevan taas vähän eteenpäin, argh. Muuten ok treenejä.

Frescolle on tehty janoja sinne ja tänne. Muutamia onnistuneita, enimmäkseen ei. Aika paljon olen tehnyt nyt niin että jätän sen istumaan ja menen tallaamaan jäljen ja lähetän sitten mielikuvan avulla. Yleisimmät virheet ovat liian suuri vauhti (jolloin usein kiitää jäljestä ohi) tai pyöriminen/kääntyminen suoralta linjalta, etenkin jos liina yhtään enempää nyppäsee. Äh, tuo on nyt tosi vaikeaa.

Torstaina agitreenit, kouluttajana loistava Ville Liukka. Kivat radanpätkät jotka Mustin kanssa vedettiin läpi virkamiesmaisesti. Tappaja-asennetta kaipaisi kuulema enemmän molempiin. Yritetään.

Lisäksi ennen treenejä kävin ihailemassa kahta tuoretta Attic Angel's -aussienpentuetta. Olivat vaan suloisia. :)

Lauantai-iltana Riihimäelle jossa Mustin kanssa kaksi agistarttia. Hylly molemmista. Oli niissä kivojakin pätkiä mutta tuntuu että meillä on tällä hetkellä putkiongelma, koiruus livahtaa sinne milloin mistäkin välistä. Toisella radalla irtosi jopa aika pitkälle sivusuuntaan päästäkseen putkeen, pahkeinen. No, tästä jatketaan.
Päivällä siivousta, siivousta ja siivousta. Jotain etua näköjään siitäkin ettei telkkari näy tai digiboksin nauhoitus toimi. ;)

Sunnuntaina ei mitään mainittavaa. Digiboksikaupoissa ravaamista, onnettomat valikoimat. Eikä olisi edes tarvinnut, todettiin illalla kun kiintolevyn alustus palautti tallennustaidon. Ja telkkarikin näkyy, kiitos uuden antennin. Ihme masiinoita, ei voi muuta sanoa.

---

Sunnuntaina lähti myös Fian viimeinen pentu. Nyt on talo varsin hiljainen, kyllä pentusista aina lähtee sen verran ylimääräistä eloa.
Mytyn iho-oireilu on taas pahenemaan päin. En tiedä mistä tuo johtuu, mitään syötävää se ei ole allergiaruokansa (RC Hypoallergy tms) lisäksi saanut. Kortisoni puolitettiin viikko sitten ja kutina on lisääntynyt pikkuhiljaa. Antibioottia ei ole saanut nyt melkein viikkoon, se veti mahan niin sekaisin että siitä tuli taas muita ongelmia. Voi Mytty-nyttänää. :(
Lohdutukseksi se sentään pääsi sunnuntaina saunaan (ja astui kiukaalle, onneksi toinen vastus oli pimeänä ettei polttanut tassuja) ja illalla makkariin nukkumaan kun ovi on taas pentujen jäljiltä auki. Nukkuminen Mytyn kanssa on näköjään ihan yhtä haastavaa kuin ennenkin, hellyyshepuleita tulee pitkin yötä. Mytty !

Ja kesäkuu ! Nyt pitäisi voida ottaa rennosti kun valtaosa kesän koiratavoitteista on jo saavutettu. :D
Vaan ehkä me kuitenkin treenaillaan.

Maanantain hakutreenit peruuntuivat porukan vähyyden takia. Ei haittaa, sunnuntaina tuli treenattua sitä lajia varsin tarpeeksi.
Haun sijaan päätin vihdoin ja viimein korkata jäljen tämän vuoden osalta.
Frescolle jälki ehkä 500 m, kuusi keppiä. Jana n. 50 m, jälki lähti vasemmalle. Janalle miljoonaa ja jäljen yli. Pyöri aikansa ja löysi. Mutta meni suoraan verrattuna viimevuotisiin. Kepeistä jäi yksi ja ajo oli Frescomaista, vähän seilasi sinne tänne.
Mustille jälki n. 300 m parilla kulmalla ja kuudella kepillä. Jana vajaa 50 m ja jälki oikealle. Suora jana, lähti ensin takajäljelle. Autoin vähän korjaamaan. Kepeistä tuollakin jäi yksi, tarkensi sitä kyllä vähän aikaa muttei malttanut loppuun asti. Ja minä päästin sen etenemään kun en merkkaa jälkiä enkä ollut ihan varma onko keppi siinä. Keppi-ilmaisut hienosti hallussa, meni maahan keppi etujalkojen väliin.

Vähän laiska treeni mutta tulipa tehtyä. Oli kiva nähdä että talvitauko ei tuntunut oikeastaan missään.  

Illalla vielä vähän tottista Mustin kanssa, ihan perusasioita. Seuraamisen paikkaa, käännöksiä niin että pysähdys heti käännöksen jälkeen. Tuo on toiminut, käännökset nyt parempia.

Tiistaina lököpäivä, köllittiin Mytyn (jonka iho on nyt parempana mutta mahaparka ihan ruikulla) kanssa ja käytiin koirain kanssa sivistynyt (?) remmilenkki. Kamalasti hyttysiä !

Keskiviikona Ojankoon johon Katri ystävällisesti tuli kuvaamaan poikia työssä. Hyppyytettiin pikkupystyä ja aata ja touhuttiin jotain muutakin. Kuvia tuli roppakaupalla, kiitos tuhannesti Katri !
Mustillakin oli pystyn ja aan idea aika kivasti hanskassa jo.

kuva: Katri Soini

Ojankomatkalla tallasin pojille jäljet jotka sitten ajettiin takaisintullessa, ikää niillä silloin n. 2-2,5 h. Ensin Musti ja jäljistä se vaikeampi. Vaikeimmaksi osuudeksi osoittautui löytää koko jälki, en lähtenyt ajamaan ihan alun rydön läpi vaan koitettiin osua jäljelle jostain ihan vähän alun jälkeen. Aikamme tarvottuamme Musti nappasikin nätisti jäljen ylös, ajoi sen ja nosti kepit. :) Hieno poika ! Pituutta varmaan joku 400 - 500 m ? Gps olisi poikaa tässä, minä olen sikahuono arvioimaan matkoja.
Frescolle helpompi jälki. Jana ihan sikahuono, otin sen metsästä autolle päin eikä se toiminut yhtään. Koira mutkitteli ja pysähteli. Kun jäljelle päästin, alku meni ok ja pari keppiäkin nousi. Sitten homma meni sähläämiseksi, välillä oltiin jäljellä mutta enimmäkseen ehkä ei. Olisi pitänyt pistää hurtta samoin tein autoon mutta etsittiin nyt kuitenkin viimeinen keppi ja palkattiin koira varsin luokattomasta suorituksesta. Ei näin.

Torstaina agi ja Anne Savioja. Kiva rata jota olin alussa viemässä ihan turhan hankalin muuvein. Aika kivasti saatiin kuitenkin pätkä toimimaan ja vielä jäi vähän aikaa harjoitella poispäinkäännöksiäkin mitä ei tosiaankaan vieläkään osata. Kannattaisiko noita treenata vähän useammin ? Tai edes joskus ?

Lauantaina Stadi Games Laakson kentällä, agikisat siis. Mukana pojat, Penni meni hyvin mielellään mutsille.
Oltiin paikalla koko päivä. Ensin aamusta Mustin kanssa ykkösen radat epävirallisina vuoden tulokas -kisana. Molemmilta radoilta vitonen, ekalta kielto kun piti tehdä poispäinkäännös (!) ja toiselta tippui rima. Muuten sujuvia joskaan ei erityisen nopeita ratoja.
Sitten odottelua ja evästystä ja iltapäivällä kaksi kolmosten rataa. Hyppäriltä kymppi, rima tuli alas ja pituus meni palasiksi. Aika ei kummoinen, ennen keppejä tuli ihme sinkoilua kun koira oli menossa sekä renkaalle että putkelle, samoin keppejen jälkeen iiiso kaarros. Agilityradalta hylly väärästä putken päästä, tätä ennen alla virhe aan ylösmenolta. Meidän eka virallinen kontaktivirhe, hipii ! Aan ylösmenokontaktihan meillä on ollut aina vähän ongelmallinen, nyt virhe vaan on pysynyt pitkään piilossa.

Sunnuntaina totaalinen kotipäivä. Pohjakäsiteltiin aika monta sataa metriä lautaa ja tottistettiin ihan vähän Mustin kanssa.

Viikonloppuna Hyvinkäällä oli kissanäyttely jossa lauantaina meidän porukkaa edusti Anselmi (Tassulähteen Anselmi Apila, BRI b). Ja hienosti edustikin, poika oli vallan TP ! Onnea Ilona & Anselmi !

Maanantaina aamupäivästä viikottainen (ainakin näin lomalla, sitten taitaa lopahtaa ...) 10 km fillarilenkki.
Illalla Mosabackaan. Tällä kertaa treeniporukka kutistui niin pieneksi että tehtiin Niinan kanssa haun sijasta jälkeä.
Frescolle jana samaan tyyliin kuin viimeksi eli releet päälle, näytettiin jäljentekijä jäljen alussa, koira autoon ja myöhemmin ajamaan. Kiitti vaan Niina painostuksesta ja ideasta alunperin, tuo tuntuu ainakin tällä hetkellä toimivan. 
Jana ja jäljennosto menivät taas hienosti, samoin jäljen alku. Ekan neljänneksen jälkeen tuli vastaan kaksi kovaäänistä sakemannia omistajineen. Fresco jäljesti tyylikkäästi niiden ohi nenä maassa. Hieno suoritus, toisesta mentiin muutaman metrin päästä ohi ja ääntä todellakin lähti. No, ohituksen jälkeen eksyttiin noiden jäljelle ja siinä piti vähän auttaa että löydettiin taas oma.
Muutama keppi jäi, muuten ok työtä.

Mustille keppijälki n. 100 m ja kymmenen keppiä. Kiirettä oli sen verran että nenä ei tainnut auta keppejä etsimään heti edellisen jälkeen sillä seurauksella että puolet noista jäi metsään.

Illalla kotipihassa vähän tottista ja Mustille keppejä. Frescon eteenmenot vähän huonot, ekassa ei tarpeeksi vauhtia ja tokassa kaartoi lopussa oikealle jossa vajan takana oli palloarsenaali. Jos jatkossa lähettäisi eri kohdasta tuon suhteen.

Tiistaina puolilta päivin Ojankoon. Frescon kanssa tottis ja pk-esteet. Ei moittimista.
Sen jälkeen agiloimaan. Musti oli tosi erikoinen. Kuumui jostain ja päästeli radan kuin isänsä konsanaan. Hyvä tietää että siitä löytyy tuollainenkin vaihde mutta voisi pysyä pienemmällä vielä hetken, turbo-Mustin ohjaaminen on jo huomattavasti nykyversiota vaikeampaa.
Pennikin pääsi suhaamaan vähän agilityä. Mitään ei enää vaadita, kunhan pitää kivaa. Ja sehän piti. :D

Kotimatkalla pysähdyttiin metsänlaitaan tekemään Frescon kanssa pari pudotetun noutoa (noutomatka n. 100 m) ja tarkkuutta. Tarkkuudessa hylsy nousi hyvin ja nopeasti, viiden sentin kolikon kanssa kesti.

Illalla taas vähän tottista ja keppejä.

Keskiviikkoaamuna n. seitsemän kilsan fillarilenkki kera Frescon.

Illalla Mustin agitreeneihin kera kouluttajan taas pitkästä aikaa. Tehtiin pari aika näennäisen suoraviivaista pätkää joilla sitten riittikin taas vääntämistä. Teemana irtoaminen ja esteen jälkeiset pienet kaarrokset. Huomattiin että pituutta on tehtävä lisää, se kolisi tai vastaavasti jos vein pidemmälle, sen jälkeen tuli aikamoista kaarrosta.

Torstaina suursiivousta kotona. Kaikki Valoa itseään lukuunottamatta on siis varsin valmiina pentujen saapumiseen.

Jaa mitkä pennut ? Ikinä en ole moisista kuullutkaan, tuumaa Valo.

Niukasti lauantain puolella eli vähän ennen yhtä yöllä Valo vihdoin päätti ruveta tositoimiin. Synnytys oli suhteellisen helppo mutta jotain oli mennyt pieleen, pennut olivat ihan liian pieniä. Painot 45-96 g. Pentuja oli seitsemän joista kolme pienintä olivat kuolleita jo syntyessään ja yksi kuoli lauantai-iltana.

Pääasia kuitenkin että kolme jäljelle jäänyttä ovat hyvävointisen oloisia ja painotkin jo nousussa. Meillä on siis musta uros sekä kaksi todennäköisesti kilpikonnahopeatäplikästä naarasta. Täplikkäitä ovat varmasti ja kilpikonna löytyy, toisen hopea vielä vähän kysymysmerkillä. Vieraita värejä minulle nuo.

Pennuista viimeinen syntyi 5.40 eli ihan hyvin jäi vielä aikaa katsella että kaikki lähtee toimimaan ja pakata itse kamat kasaan Frescon parin tunnin päästä alkavaa hakukoetta varten. :D Hulluja on monenlaisia, montaa tuntia ei yön aikana siis ehtinyt nukkua. Pari tuntia ennen synnytyksen alkua, siitä eteenpäin sitten valvottiin.

Kouvolassa oli lämmintä +25 ja koe oli suhteellisen pieni kolmella tuomarilla. Meidän luokka teki kaikki tiiviisti putkeen, maastoon mentiin Frescon kanssa joskus puoli yhdentoista maissa ja tottikseen kahdeltatoista. Ilma veti veronsa ja koira oli selvästi tahmeampi kuin yleensä.

Tulos kuitenkin tuli, HK3-koulari pistein 266 eli neljä (!!) pistettä vaille ykköstulos. Tyytyväinen kai tuohon pitäisi olla olosuhteet ja ohjaajan väsymys huomioon ottaen.

Ensin mentiin etsimään ukkoja. Rata oli mukava, aavistuksen nousevassa rinteessä suhteellisen tasaista kosteaa kangasmetsää. Noin sadan metrin kohdalla ylitettiin sähkölinja jossa oli erittäin kuivaa ja kuumaa. Sää siis kuiva ja melkein täysin seisovan tuuleton. 
Eka maalimies muistaakseni n. 150 metrissä oikealla. Toiset 250 metrissä molemmin puolin. Fresco oli hidas ja tahmea ja irtosi metsään suhteellisen huonosti. Maalimiehille irtosi hyvin, ilmaisut kohtuullisia. Ekalle maalimiehelle karkasi pistolta tullessaan keskilinjan yli. Näin että sai hajun mutten huutanut luokse kun oli niin hyytynyt, tykkäsin että tarvitsi tsemppiä.
Pisteitä ukoilta 160.

Sitten vartin huilin jälkeen esineruutuun. Ruutu suurinpiirtein samanlaista metsää, taaempaa tiheämpää niin ettei koiraa nähnyt koko ajan. Kolme esinettä nousi, tosin viimeinen ihan nippanappa ajan puitteissa. Pisteitä 29.

Sitten tottikseen. Lepäiltiin tuossa välissä varmaan reilut puoli tuntia ajo-matka mukaan lukien, sitten helteiselle kentälle. Voittajaluokan koiria oli kolme joita pyöritettiin. Me aloitettiin paikallaanmakuulla, ei huomauttamista. Sitten lepovuoroon.
Tottiksessa seuraaminen vähän epätarkkaan ja Frescoksi väljää. Istumaanjäänti ok. Maahan ok, luoksetulo hidas. Seisominen vähän hidas, oli ottanut pari askelta perään. Luoksetulo hidas. Tasamaanoudon takaisintulo hidas. Ja sitten katastrofi, törmäsi tosi lujaa reisistään hyppyesteeseen. :( Toi kapulan kuitenkin ilman eri käskyä, tosin esteen ohi. Aalla muisti tapahtuneen ja kiersi, takaisin tuli aan yli. Eteenmenossa meni 15 m, jäi miettimään ja jatkoi toisella käskyllä. Maahan suhteellisen ok, olisi voinut olla nopeampi. Pisteitä 77.

Otettiin kokeen päätyttyä muutamaan kertaan vielä hyppy. Toivottavasti koiralle ei jää kammoa tuosta, ohjaajalle ainakin jäi.

Sunnuntaina sankaria sitten väsytti oikein urakalla, näytti enimmän aikaa tältä:

Vaan taisi helle ottaa voimille muillakin:

Maanantaina Armi muutti uuteen kotiinsa. Itselle tuo oli aika raskas paikka, Armiin oli jo ennen sen syntymää ladattu henkisesti isot panokset. :( Vaan niin knikki muutti kaiken. Onneksi Armille löytyi erinomaisen hyvän tuntuinen koti, onnea vaan koko perheelle jatkoon !

Illalla hakutreeneihin vähän turhankin pienellä porukalla. Treenattiin kuitenkin kun viime viikkokin jäi väliin.
Mustille neljä maalimiestä, suoraa ja vähän laatikkomaista pistoa. Ekalla pistolla oli ihan ihmeissään ja lähti normaalia hitaammin, ehkä siksi koska keskilinjalla ei ollut minun lisäkseni ketään. Lähti ja löysi kuitenkin. Ilmaisut 35, 35, 45, 45. Hyvin jaksoi poika kuumasta ilmasta huolimatta.

Frescolle löytö, löytö, tyhjä, tyhjä, löytö, löytö. Ekalle lähetin kunnon risukon ja vadelmapuskan läpi. Vasta kolmanella yrityksellä lähti tarpeeksi suoraan. Pitää treenata noita huonompiakin lähetyspaikkoja välillä. Ekat pistot nättejä laatikoita, maalimiehet eivät siis kulmissa vaan selvästi edempänä. Tyhjät samaten nättejä, ehkä vähän leveitä. Toiseksi viimeiselle maalimiehelle kaksi lähetystä, ei löytänyt ekalla. Mietti varmaan jo viimeistä jonka kuuli menevän metsään. Tai sitten helle ja läähätys vaikeutti nenän käyttöä. Viimeinen taas ok. Ekoilla ilmaisut siihen asti että tulin paikalle, toiseksi viimeisellä ehkä 25 haukkua ja viimeisellä vielä vähemmän. 
Pistot nättejä ja kaikki oikeaan suuntaan. Toimiiko tuo nyt etten jätä tyhjää pistojen väliin ? Voisiko se olla noin helppoa ?

Tiistaina aamusta Frescon kanssa tunnin fillarilenkki kera uuden hienon pyöräilykypärän. :D Ihan uusi tuttavuus moinen minulle. Minun nuoruudessani ei tuollaisia ollut vielä olemassakaan ja sen jälkeen ovat fillaroinnit jääneet väliin. Seuraava hankinta voisi olla springeri. Kokemuksia kellään ?
Vähän ehti tulla turhan kuuma kun aurinko alkoi helottaa kesken lenkin mutta hyvin Fresco jaksoi. Oli reilu puolet lenkistä vapaana ja määräsi tahdin aika reippaaksi.

Iltapäivällä lenkille, samalla pojille jäljet ja Frescolle tarkkuusetsintä. Ensin tarkkuus. F toi nätisi ruudusta ison hylsyn. Viisisenttinen toisena esineenä tuotti enemmän vaikeuksia, yritti ensin tuoda merkattua kulmakeppiä parii kertaan.
Mustin jälki n. 150 m, kolme 90 asteen kulmaa. Jana noin 20 m, eteni hienosti suoraan. Kulmat menivät aika mukavasti. Keppejä kolme joista kakkonen jäi jonnekin. Kepit tosi pieniä tuskin lyijykynän paksuisia. Muut kaksi nousivat hyvin. Vaan liian lyhyt jälki, tykkäsi Musti. Tuossahan ei vielä päässyt kuin vähän vauhtiin.
Frescolle kolme janaa n. 20-30 m. Ekalla takkusi, koira ei lähtenyt etenemään. Vaihdoin käskyksi "eteen" ja sehän toimi kuin junan vessa, kaikilla kolmella yrityksellä suoraan eteenpäin. Viimeisellä jäljen löytyminen takkusi hieman. Vauhtia noista pitäisi ehdottamasti saada pois, nousisi jälkikin helpommin kun ei koira paahda miljoonaa yli.

Metsässä oli jo kypsiä vattuja ! Pitää käydä poimimassa joku päivä kun niitä kypsyy vielä lisää.

Illalla kylään tuli kultainen Saku. Mustilla jäi vaan tällä kertaa leikitykset vähiin kun mielessä oli vaan uuden uutukainen A-este.

Keskiviikkona lyhyempi fillarilenkki. Tuli muuten mitattua meidän vakilenkkejen pituudet (autolla kylläkin :D). Pidempi on aika tarkkaan 10 km ja lyhyempi 4,5 km ja rapiat päälle.
Illalla agitreenit. Tehtiin paria helppoa aika suoraa pätkää. Musti toimi kivasti, mitä nyt lopputunnista alkoi aavistuksen hyytyä kun ehdittiin tekemään aika paljon. Keppejä pitäisi treenata itsenäisesti paljon, samoin poispäinkäännöstä jota en kyllä tajua ja joka ei suju ei niin yhtään. Koira on yhtä kysymysmerkkiä ja ohjaaja sitten varmaan ainakin kymmentä. :D

Torstaina liikenteeseen 6.30, suunnattiin Jäniksenlinnaan tekemään jäljet ja lenkille. Vein siis samalla reissulla isännän töihin, muuten en olisi ollut noin ajoissa liikenteessä. Vaan hyvä niin, ehdittiin jälkimään ja lenkille mukavan viileällä ilmalla.

Frescolle kaksi janaa joista toiselta jälki jatkui ehkä reilut 200 m. Jäljellä ikää tunnin verran. Janoissa ei taas tänään kehumista. Meni suoraan liinanmitan, sitten kääntyi 90 astetta oikealle kummallakin kerralla. Pääh, että ärsyttää. En vaan näköjään saa tuota kuntoon. Painostan vielä koiraa niin että koko janalle lähtökin varmaan hajoaa piakkoin.
Positiivista oli että itse jälki meni ok. Kerran jälki hukkui ja koira jäi patsastelemaan kunnes annoin uuden käskyn. Jälki ei ollut ihan helpointa, siinä oli paljon polunylityksiä, kulmia, polun seuraamista ja siltä poistumista. Yksi keppi jäi tai ei, en ole ihan varma jätinkö sinne kuusi vai seitsemän keppiä. Noissa voisi olla itse tarkempi.

Mustin jälki 1,5 h vanha ja noin 600 m pitkä. 10 metrin jana, meni suoraan ja nappasi jäljen hyvin. Jäljesti hienosti ja nosti kaksi ekaa keppiä mutta sitten itselleen hyvin epätavallisesti hukkasi jäljen. Ilmeisesti ajoi jostain kulmasta vauhdilla yli ja kesti pitkään ennen kuin osuttiin uudestaan jäljelle. Penne teki hienosti hommia koko ajan vaikka näkyi että väsy alkoi vähän painaa. Loppujäljen ajoi Mustiksi aika rauhassa. Seitsemästä kepistä kaksi jäi sinne sähläyspaikkaan, muut nousivat hyvin.

Illalla Koivukylään agiepiksiin, mukana vain Musti ja kisa Mustille ensimmäinen laatuaan. Hienolla säällä liikenteessä oli muitakin kuin me, jo pelkästään maximöllejä oli 39 kpl.
Rata oli mukava, ei ihan pelkkää suoraa. Mukana hyppyjä, putkia sekä aa ja puomi.
Musti teki täsmälleen mitä osasi eli kaiken muun puhtaasti ja vitosen aan ylösmenolta. Muutenkin tuntui ihan samalta kuin treeneissä, kiva ! Pitää katsella lisää noita ja miettiä edelleen aata. Hyvin kesti poika pitkän illan, oltiin kisapaikalla pari tuntia jo ennen omaa starttia.

Perjantaina käytiin vaan aamulenkki, sitten mutsin kanssa Jumboilemaan.

Lauantaina aamusta Mosabackaan ja jäljet Niinan kanssa. Frescolle tuttuun tapaan janaa. Otettiin jälki ylös kahteen kertaan, jana oli varsinkin toisella kerralla piiiitkä. Näytettiin jäljentekijä jäljen alussa Frescolle ja noin tunnin päästä kun ajettiin jälki, lähetin sen kohti sitä pistettä missä oli jäljentekijän nähnyt. Tämä toimi ainakin tällä kertaa ja jana meni hienosti. Toinen takelteli vähän, johtui varmaan pituudestakin. Otin muutaman kerran koiran takaisin kun lähti menemään niin vinoon ja lähetin uudestaan.

Mustille n. 600 m pitkä jälki hankalassa maastossa. Oli kalliota, kivikkoa, nousua ja laskua. Yksi keppi jäi ja kerran harhauduttiin vieraan koirakon jäljille mutta muuten poika ajoi kyllä taas ihan huipusti. Janakin oli pitkä mutta koiruus vaan eteni kunnes saapui jäljelle jonka nosti nätisti heti.

Iltapäivällä käytiin broidin tiluksilla josssa Penni ja Musti pääsivät lampeen uimaan kepin perässä. Mustia vähän mietitytti alussa mutta sinnehän se sitten sukelsi. :)
Ja Penni pisti palasiksi veljenpoikien rantapallon ja kumiveneen. Nice. Mistähän sitä löytää uuden kumiveneen tähän aikaan vuodesta ? Kaikki myyvät jo ei-oota, ensi kesänä sitten. Hölmöä, kai kansa vielä elokuussa ostaa mieluummin uintikamaa kuin suksia ?

Illalla Mustille keppejä etenkin vasemmalta puolelta, sujui hienosti tauon jälkeen ! Pitää ottaa nyt kuuri noita. Myös pientä tottistelua on tehty useanakin päivänä. Parina kolmena päivänä on tehty Frescon kanssa 4,5-7 kilsan fillarilenkkejä.

Sunnuntaina aamulenkin jälkeen (vattuja taas, nam !) ATD:n luonnetestiin työntekijäksi. Kivoja koiria seurattavana, etenkin Lauran Nessan 170 pisteen suoritus oli mielestäni tosi kiva katsottavaa. Nessalla oli hauskaa, se reagoi järkevän tasapainoisesti ja palautui nopeasti.

Illalla Mustille keppejä, vähän tottista (pallopalkka, intensiviteetti paranee koko ajan) ja kontaktinpitoa ammuttaessa. Ampumista pitäisi alkaa tehdä silloin tällöin, sitä ei ole tehty niin yhtään. Käänsi päätään ampujaa kohti, ei muuta.
Frescolle pk-tottista, oli innossaan. Eteenmenot eivät ihan priimoja, muuten toimi hienosti. Ja ampumisesta alkaa näköjään vähän edistää kun on palkattu tuosta pariin kertaan, tuota voisi vähän ottaa haltuun vielä ensi viikolla.

Valo mahoineen alkaa olemaan jo aikamoinen pallero. Torstaina tulee 66 vrk täyteen, toivoisin tuon melkein synnyttävän enemmän alku- kuin loppuviikosta.

Mökillä siis. Treeniä Frescolle yhden tarkkuusetsinnän ja muutaman pudotetun noudon verran eli ei siis juuri mitään. Noissa ei huomauttamista.

Muuten vaan oltiin ja lököiltiin. Tai ei nyt ihan, karsittiin metsäiseltä mökkitontilta parisataa erikokoista puuta. Ja opetettiin Musti uimaan, se oli reissun isoin anti. Frescohan ei ui lainkaan ja Musti on tähän asti ottanut siitä oppia. Menevät veteen kyllä kylkiä myöden mutta uimatekniikka on ollut hakusessa.
Mutta uimakoulu puri ja nyt Mustilainen ui hienosti jo lelunkin perässä !

Menköön enemmän kuvaraportiksi tämä viikko:

Laitettin laituri paikalleen. Laadunvalvojat tarkastavat oikeaa paikkaa:

Tekniikka vielä vähän hakusessa: 
 

Ja taas toista viedään:

Se sujuu ! Häntäkin törhöllään:

Vastarakennetun portin takana pysytään kiltisti:

Pusikko ennen:

ja jälkeen:

Juu, Penni mahtuu myös pois vajan alta tuosta rakosesta:

Lauantaina palailtiin näköalareittejä kotiin. Kotimatkalla piipahdettiin Lahdessa katsomassa Tenkasen kolmosia. Kovin söpönen nelikko tuokin.

Illalla pojille esineruutu 20 x 50 m. Ensin hommiin Musti. Meni lujaa taakse (muistettava ottaa etuesineitäkin välillä), löysi esineen ja toi. Pudottin n. viiden metrin päästä ja sen jälkeen homma takkusi, käteen palauttaminen ei oikein toimi. Pistetään homma tauolle ja tuo kuntoon ettei tule enempiä konflikteja.
Frescolle vaikea esine eli pieni tyhjä rasvatuubi. Etsi pitkään, kävi pari pistoa mutta lopulta löysi. Nätti vauhdikas palautus.

Sunnuntain kissankatselureissulla tein pojille jäljet. Vanhenivat pari tuntia ja siitä eteenpäin homma menikin ihan plörinäksi. Frescolle kaksituntinen on selvästi liian vanha. Janalla ei edennyt, jälki ei meinannut nousta ja itse jäljestyskin oli vähän niin ja näin. Yksi keppi hätäiseen nousi.
Mustin kanssa ei päästy hommiin tuonkaan vertaa. Jo janalta nappasi oudon jäljen. Huomasin vieressä vieraan fillarin eli jonkun marjastajan jälkihän se siellä. Seuraava pyllisteli vähän matkan päässä ihan jäljen päällä. Mentiin sen verran metsän kautta että päästiin nostamaan viimeinen keppi ja annettiin olla. Keppi nousi vaivatta ja jälkikään ei tuntunut olevan vaikea. Mutta kyllä pentua suututti kun hommat loppuivat ihan kesken.

Illalla fillaroitiin pitkästä aikaa Frescon kanssa puolen tunnin lenkki.

Maanantaina pidettiin koko päivä hakutreeneihin saakka sadetta sisällä. Ja kunnon sade olikin, vettä tuli päälle 30 mm. Pojat makailivat osan päivää verannalla mutta katoksen suojista eivät nekään poistuneet kun ei varsinaista syytä ollut.

Hakutreenit Jäniksenlinnassa. Joku tuolla ylhäällä taitaa tykätä meistä kun sadekin taukosi juuri treenejen ajaksi. Viimeisen koiran jälkeen alkoi taas vähän ripsimään.

Ei tallattu aluetta, hiekkakuopilla haju pysyy aika huonosti. Frescolle rata ehkä vajaa 200 m. Eka pisto vasemmalle kuopan rinnettä alaspäin. Maalimies n. 60 metrissä. Hieno suora pisto ja vähän laatikkoa oikeaan suuntaan. Sitten tyhjä oikealle. Haistoi ettei siellä ole ketään, lähti vähän normaalia hitaammin ja tuli  nopeasti piikkinä takaisin. Laitoin uudestaan että saatiin vähän parempi pisto.
Tyhjä vasemmalle, sikahieno laatikko ! Yliheitto oikealle jossa maalimies (ja kohta myös ilmaiseva koira) ison kiven päällä.
Viimeiseksi taas vasemmalle, tuohon olisi voinut tulla tyhjäkin mutta tuli ylileveä pisto. Eli ekaa pistoa lukuunottamatta kaikilla työskenteli oikein päin, hienoa ! Hyvä treeni.

Mustille 4 x maalimies, hakut 25 30 35 40. Yritettiin laatikoita mutta saatiin vinoja pistoja joiden lopussa koira sahasi keskilinjan suuntaisesti kunnes osui maalimiehelle. Muuten ei huomauttamista. Ai niin, lähetyksissä yrittää lähteä heti kun nostan kättä, tuohon puututtava.

Lempi pikkuinen on löytänyt uuden nukkumapaikan. Köllii tuossa tosi mielellään, taitaa olla helteelläkin viileä paikka:

Tiistaina aamulla jäljelle Jäniksenlinnaan Lauran ja tyttöjen kanssa.

Frescolle kolme janaa joista viimeiseltä lähti lyhyt jälki. Janoilla kepit, jäljellä lisäksi kolme. Kaikki kepit nousivat. Janoista eka huono, lähti epävarmana, pysähteli ja vinotti. Toinen kohtuuhyvä, vähän jäljestä ohi kun nosti päätään juuri sen kohdalla. Kolmas erittäin hyvä. Pituudet varmaan 10-15 metriä ?

Mustille jälki ehkä 200 m ? Kolme keppiä, jana 10 m ? Hieno jana, meni ihan suoraan ja nosti jäljen oikeaan suuntaan. Kaksi ekaa keppiä nousivat nätisti. Juuri ennen viimeistä harhauduttiin polulle jota meni vähän eri suuntaan kuin jälki. Otin takaisin, otti oikean jäljen ja nosti kepin.

Frescolle myös tarkkuusetsintä. Ison hylsyn löytäminen oli jostain syystä poikkeuksellisen vaikeaa. Kun löysi, otti nätisti suuhun ja toi.

Jälkien jälkeen pieni lenkki jossa Fresco katosi ihan hetkeksi. Autoon mennessä katoamisen syykin selvisi, F oli pyörinyt jonkun jätöksissä. Voi apua mikä haju ! Pahimmat sain huuhtaistua pois juomaveden lopuilla mutta pesullehan tuo kotona joutui. Pesu oli suunnitelmissa joten pesin Penninkin samalla kun letku pihalle viriteltiin. Ja auton koiraosaankin oli tarkoistus ostaa uusi matto, tulipahan sekin vihdoin hoidettua.

Fresco makaili pitkään pesun (lämpimällä vedellä) jälkeen varjossa ja veti siinä samalla itsensä ihan jumiin. Liikkui illan tosi huonosti, jätettiin sen takia fillarilenkkikin väliin.

Iltapäivällä kävin katsomassa Tenkasen kakkosia Feronian kissalassa. Söpösiä pentuja ! Joillain isänsä piirteitä tunnistettavissa mutta ehkä selvemmin näkyi kuitenkin äiti-Ella, Nuupin tytär.

Keskiviikkona tein raskaan matkan ja vein Grace lopetettavaksi. Sen jalka meni taas piirun verran huonommaksi viikonlopun aikana ja kun ei mikään hoito ole tuonut apua, päätin että sen aika on nyt tullut.

CH Kastanjeback's Grace 1.6.2000 - 15.7.2009

Illalla hain muuta ajateltavaa, tehtiin Frescon kanssa tunnin fillarilenkki ja käytiin Mustin kanssa agitreeneissä. Jälkimmäiset menivät vähän mitenkuten, virheitä tuli ihan kiitettävästi. Osa kyllä onnistuikin. Nyt pitäisi alkaa ihan vakavasti treenaamaan keppejä vasemmalta puolelta vietynä, niiden alkukin on ihan unohtunut.

Illalla vielä pikainen Mustitokotus kotona. Seuraaminen aika kivaa, lisäksi jääviä (seisominen asentona ok, pitäisi vaan olla vähän terävämpi, maahanmenoa piti vähän muistutella) ja luoksetuloa.

Torstaina totaalinen kotipäivä, pestiin mattoja ja pöyhin rehottavia marjapuskia. Joku kate niiden juureen pitäisi ajaa, nyt siellä kasvoi vaikka mitä asiaankuulumatonta. Ja vattupensaan alkuja. Lieköhän ne voisi siirtää jonnekin omaksi osiokseen ? Kuka tietää vattupuskien siirrosta jotain ?

Perjantainakin varmaan tehtiin jotain mutta en kyllä enää yhtään muista että mitä. Ainakin illalla käytiin Keravan Calientessa syömässä hyvin ja juomassa jokunen mojito jotka tuolla ovat aika taivaallisia.
Reissu taittui näppärästi fillareilla.

Lauantaina kylässä kävi Armin veli Mörkö. Jo vaan onkin pojasta kehittynyt komea ! Iso, mahtava luusto, hieno turkki ja kompakti kroppa. Pää vaatii vielä vähän kehittelyä mutta eiköhän sekin sieltä tule.

Pari kuvaa pojasta, ikää siis 6,5 kk:

Samaan reissuun Mörön kanssa lähti Tenkanen. Käy kokeilemassa elämää salolaisena, jos vaikka tärppäisi. Nuupin kanssahan noilla on vähän hankausta ja Tenkanen kun superseurallisena kissana haluaisi enemmän huomiota mitä meidän kollilassa saa, päädyttiin tällaiseen ratkaisuun.

Illalla pakattiin auto ja startattiin mökille. Tiedossa koirille treenivapaa viikko.

Laiska lomaileva bloggari täällä hei. :) Eli hengissä ollaan vaikka kuulumiset viipyvät. Eikä varmaan jää viimeiseksi kerraksi.

Armin tilannetta seuraaville mahdollisille kotiehdokkaille tiedoksi, lisätietoa tilanteesta keskiviikkoiltana. Kiitos kärsivällisyydestä. :)

Maantaina oli aktiivipäivä. Ensin Nikkilään Söderblomin puutarhalle mutsin ja Allin kanssa. En ole tuolla ennen käynytkään vaikka se on siellä ollut vuodesta 1951. Erittäin mukava paikka, tullaan myöhemminkin. Jäljellä oli enää sesongin jämät mutta täytyy sanoa että vallan upeakuntoiset ja kohtuuhintaiset jämät. Muutama neilikka ja yksi amppeli sieltä tarttuikin mukaan.

Puutarhakeikan jälkeen metsälenkille omia ja koirain aivoja nollaamaan.

Ja heti tuon jälkeen Fresco (vedonesto)valjaisiin ja fillaroimaan. Käytiin Jussilla ja leikattiin samalla heillä hoidossa olevan anoppinsa tiibetinspanielin Iidan kynnet. Paljon porua ja vähän puremaa onneksi. ;)Fillaroinnille tuli mittaa yhteensä tunnin verran, kilsoina ehkä jotain 8-9 ? Pitää käydä ihan autolla mittaamassa joskus.

Illalla hakutreeneihin. Paikalla pieni porukka vaan onneksi edes se, kesällä ihmisillä on sen verran rientoja että varmaan kerta jos toinenkin jää väliin.
Nyt treenattiin kuitenkin Technopoliksen lähellä. Keskilinja suunnitelmista poiketen kallion päälle. Tuuli eturajalta takarajalle keskilinjan suuntaisesti. Ei tallattu.
Frescolle maalimiehet etukulmissa. Ilmaisu kunnes tulin paikalle, koira hallintaan ja keskilinjalle, ei palkkaa siis. Sivulletuloon tarvittiin molemmilla maalimiehillä kaksi käskyä. Sitten nätti tyhjä vasemmalle, kääntyi hienosti oikeaan suuntaan kun lähetin sen hyvin läheltä ykköspistoa eli väliin ei jäänyt paljoa tutkimatonta aluetta. Viimeinen maalimies oikealla takakulmassa. Lähetin kahteen kertaan, tuli ekalla kerralla piikkinä takaisin (enkä taas liikkunut, pah) kun ei edennyt tarpeeksi kallion yli. Toisella lähetyksellä pyöri pitkään ennen kallion kiertämistä. Ilmaisu 30 haukkua ja palkaksi puoli iltaruokaa ja herkkuja.

Mustille perustreeni, neljä maalimiestä. Ilmaisut 25, 35, 30, 45. Hyvät haukut. Nätit suorat pistot, viimeiselle meni hienosti kallion yli. :) Kolmoselle otettiin vähän laatikkomaisuutta, kääntyi oikeaan suuntaan. Hyvä treeni kaikkiaan siis.

Kotipihalla vielä Mustin kanssa vähän tottista jalkapallo palkkana. Seuraamista. Välillä väljenee vähän, odottaako palkkaa jota ohjaaja mahdollisesti heittää väärin ? Käännöksiä, kääntyy nätisti ja tiiviisti molempiin suuntiin. Jääviä istumista ja seisomista reiluilla käsiavuilla.

Tiistaina aamulenkin lisäksi lisää fillarointia, tällä kertaa suunnattiin Frescon kanssa mutsille sohvakangasnäytteitä puntaroimaan. Fresco sai sillä aikaa pitää seuraa hoidossa olevalle tädin terrierimummolle. Tai lähinnä olivat kyllä näkemättä toisiaan. Fresco osaa olla tosi herrasmies ja pistää laput silmille jos huomaa ettei toista kiinnosta seurustella.

Keskiviikkona lenkkiä jossa myös pojille jäljet ja Frescolle muutama toisto pudotettua. Ei kummoinen treeni jäjen osalta tällä kertaa. Frescolle pitkä jana jossa tuli etenemisvaikeuksia n. 20 metrin kohdalla. Lähettelin uudestaan jokusen kerran että jälki nousi. Mustille lyhyt jälki parilla kulmalla ja parilla kepillä. Tällä kertaa ekakin keppi nousi näppärästi, loppu sen sijaan oli vähän epätarkka.

Illalla Mustin agitreeni. Ville edelleen kesälomalla eli tehtiin yksi vanhoista treeneistä joita muu ryhmä teki sillä aikaa kun me podettiin polvea. Vaikean oloinen pyöritys mutta selvittiin siitä Mustin kanssa vallankin kunnialla, tosin veikkaan ettei Ville olisi ollut kovin tyytyväinen meidän valssipyöritykseen, paljon muita ohjausmuuveja kun tuolla ei tullut tehtyä.
Toisessa lyhyemmässä treenissä kontakteja ja keppejä. Ei ongelmaa muuten kuin tutusti aan ylösmenolla, kamalia loikkia. :( Pitää pistää mietintämyssy päähän taas kun saan jossain vaiheessa aan kotiin.

Iltatreeninä Frescolle pitkästä aikaa ampuminen. Kuppi kentälle, seuraamista, paukut ja vähän niiden jälkeen vapautus syömään. Korvakaan ei värähtänyt paukkujen aikana eli tuo on kunnossa edelleen.

Keskiviikkona 13-vuotissynttäriä vietti Tassulähteen B-pentue eli birmat Bisse, Beta, Jesse ja Juuli. Liekö nämä kaikki vielä vallan hengissä ? Muuta ei ole ainakaan kuulunut, osan kanssa ei kyllä olla ihan viime vuosina oltu yhteydessä.

Torstaina kaatosateessa aamulenkillä ja sen jälkeen mutsin kanssa shoppailemaan Itikseen josta löytyikin vaikka mitä.

Perjantaiaamuna Jäniksenlinnaan jäljelle Lauran kanssa.
Frescolle janatreeni, taisi tulla kuusi toistoa. Eka lyhyellä matkalla, kaksi seuraavaa aavistuksen pidemmät ja edelleen hyvää suoraa etenemistä. Kahdella viimeisellä jäljen löytäminen jostain syystä tökki ihan urakalla vaikka koira oikeasta kohdasta etenikin. Viimeinen keppi saatiin onneksi ylös ja päästiin palkkaamaan.
Mustin jäljen ajoin yksin Lauran kiirehdittyä töihin. Eka kerta kun Mustin kanssa oltiin jäljellä niin ettei minulla ollut mitään käsitystä siitä missä jälki meni. Vähän pyöritystä varsinkin alkuun taisi tulla mutta vaaditut kaksi keppiä löytyivät hyvin ja kulmatkin taisivat mennä about oikeaan suuntaan. :)

Jäljen jälkeen tehtiin vielä metsässä Frescon kanssa pudotettu (noutomatka reilu 50 m polkua pitkin) ja tarkkuusetsintä. Pudotettu oli hieno, tarkkuudessa etsi mutteria sammaleen sisästä melko pitkään. Paikansi nopeasti oikeaan kulmaan mutta mutterin kaivaminen esille kesti. Tiputti tuodessa kerran.

Iltapäivällä verenluovutukseen josta johtuen ilta lähinnä löhöttiin. Ei tuosta minulle muuta vaivaa tule mutta käsi kipeytyy sen verran ettei oikein mitään tee mieli tehdä. Paitsi näpyttää koneella. ;)

Vähän kissajuttua:
Kaikki A2-pennut ovat kotiutuneet hienosti. Kuulumiset kertovat hyvää ja perheet tuntuvat olevan tyytyväisiä uusiin perheenjäseniinsä. Hyvä, se on tärkeä osa tätä hommaa. Lempi meillä kotona on heittäytynyt varsin vaativaksi rapsutusten suhteen, osaa pyytää niitä vaikka keskellä yötä tuhisemalla nenässä kiinni.

Armin uusi koti löytyi ja vaikuttaa erittäin hyvältä. :) Armi muuttaa heinäkuun lopussa.

Tenkasen kolmannet pennut syntyivät perjantaina Sinisilkin kissalaan. Pentue on identtinen edellisen kanssa eli kaksi sinistä poikaa ja kaksi sinikilpikonnaa tyttöä. Onnea kasvattajalle ja emolle ! Isää unohtamatta. :) Pentusista muutama lienee vielä vapaana eli jos moinen kiinnostaa, kasvattajan yhteystiedot löytyvät yhdistyksemme sivuilta.

kuva: Jaana Laakso

Gracen ab- ja kortisonikuurit alkavat loppua ja jalka on taas matkalla huonompaan jos jotain. :( Ja minä en vaan tiedä mikä tässä olisi oikea ratkaisu.

Lauantaina taas heti aamusta liikenteeseen. Tallattiin Lauran kanssa ensin jäljet koirille ja jatkettiin sitten kuopille jossa tehtiin about tunnin lenkki. Ilma oli melkoisen kuuma ja Musti lepäilikin jo lenkillä välillä makaillen, vähän mietin miten se jälkensä myöhemmin jaksaa.

Ajettiin siis jäljet vajaa kaksi tuntia vanhoina. Frescolle kolme janaa ja korkeintaan muutaman sadan metrin jälki. Jäljennostot huonoja, kuten usein vanhemmilla jäljillä meni jäljen yli jokuseen kertaan. Itse jäljen ajo keppeineen parempaa. Vauhtia oli mukavasti eli selvästi vähemmän kuin yleensä.
Mustin jälki vallan kiva. Vauhtia oli melkein sama kuin yleensä, laukkapompulla välillä mentiin. Kaikki kolme keppiä ilmaistiin ongelmitta. Ja jäljen jälkeen piti vielä pitkään heitellä keppiä. Hyvä työmoraali pojalla. :)

Ai niin, ennen jälkien tallausta tein Frescolle tarkkuusetsinnän. Vähän ylikokoinen ruutu jossa viiden sentin kolikko ja ruuvi. Kolikko nousi hyvin ja nopeasti, tuodessaan tiputti taas. Mutteria etsi kuusen takaa sammaleen sisältä pidempään. Tuohon lopun tuomiseen pitää kiinnittä huomiota, nyt tiputtaa jalkoihin lähes poikkeuksetta. Alkaa tuntua että maahanmenemällä ilmaisu olisi järkevämpi mutta tuskin alan vaihtamaan kun se ei ole Frescolle ollenkaan luontaista.

Illaksi Aijan yhdistetyille kesä- ja 50-vuotisjuhlille. Oli kivaa ja hyvää seuraa, kiitos kaikille !

Sunnuntaina aamupäivällä raunioradalle, tehtiin umpparitreenit pikkuporukalla. Sari muuten näki käärmeitä puisessa pikkumökissä, sitä lie kannattaa vähän välttää ainakin alkutreenistä.
Mustille kaksi kierrosta, kummallakin kerralla ilmaistiin suljettuna olevia syviä kaivoja. Ensimmäinen haamuna, loput valmiina. Ekalla stintillä kolme, toisella neljä. Ekoilla ilmaisun alkaminen viipyi, koira kierteli, tarkasteli ja mietti. Toisella kerralla haukku alkoi heti kun totesi maalimihen sijainnin. Hyvä treeni.
Frescolle uusi koppi (ritiläalusta, kaikuva koppi tai siellä kolisevat tyhjät tölkit eivät häirinneet), betonilaattojen välikuoppa (jossa seisoi Sarin pään päällä, sori!) ja kaksi kaivoa. Aika entisellään tuo on raunioilla, tekee työtä itsenäisesti ja hyvin. :)

Sitten Jusslaan johon olin tallannut pojille jäljet. Jäljet pari tuntia vanhat. Yöllä oli satanut, nyt kuumaa ja kuivaa. Frescon jälki ihan käsille, ei nostanut sitä edes kunnolla. Myöhemmin sai jäljestä vähän kiinni, nosti yhden kepin ja hukkasi jäljen. Annoin etsiä aikansa ja vein autoon.
Musti nosti omansa nätisti mutta joutui aika alussa hukkajäljelle. Metsässä taisi olla muutakin liikennettä, kuulin sieltä ääniä Frescon aikana ja Musti veti niin pontevasti väärään suuntaan että jotain se jäljesti. Lopussa päästiin taas omalle jäljelle josta löytyi viimeinen keppi. Vajaa 10 ennen tuota teki muuten valeilmaisun, meni maahan vähän epävarmasti. Olin itse talloessani seisoskellut tuossa hetken kun mietin että mihin menen. Tarkka poika ! Jatkettiin tuosta eteenpäin sen kummempia ihmettelemättä.

Kävin Kuusisaaressa kukkienhoitoreissulla ja tein samalla Frescolle vajaa 200 metrin jäljen viidellä kepillä takanurmikolle. Ajettiin n. puoli tuntia vanhana. Nosto taas ehdottoman huono. Muuten kohtalaista, yhdessä kulmassa meinasi tulla hukka. Kepit nousivat hyvin.
Mutta ei me kyllä taideta jälkikokeeseen ihan heti mennä, on tuo jäljen nostaminen vielä niin huonoa.

Iltapäivästä kylään tuli pieni kultainen Saku jota Musti ansiokkaasti leikitti. Pojat saivatkin ihan kunnon painit aikaiseksi.

Hyökkäykseen:

No nyt se kuoli:

Illalla vielä vajaan puolen tunnin fillarilenkki Frescon kanssa. Lepopäiviä onkin ollut jo ihan tarpeeksi tuon suhteen, pitää taas skarpata.

Maanantaina tuttuun tapaan hakutreenit. Maasto risukkoista, vähän hankalaa kulkea, oikealla kohtuullisen avointa ja vasemmalla tiheää taimikkoa. Alkutreenistä tuuli, sitten tyyntyi koko lailla. Lämmintä melkein +20, erittäin kuiva maasto.

Frescolle jatkettiin samaa treeniä kuin on tehty nyt kolme viimeistä, eli näytetään kun maalimies lähtee piilolta etenemään sivulinjaa. Viisi maalimiestä, kaikki löytyivät nätisti. Kerran otin takaisin kun lähti sen verran vinoon, muuten suorat pistot. Ilmaisut pidempiä, osa siihen asti että tulin paikalle, osa vähän lyhyempiä. Haukku pätki vähän kun lähestyin, muuten hyvää. Koira jaksoi muuten hyvin mutta läähätys oli hurjaa, taisi kuumuus ottaa kuitenkin vähän voimille.

Mustille neljä maalimiestä, ei apuja. Haukut luokkaa 20-40. Hienot suorat pistot, kuljetukset ja lähetykset vapaana. Kiva treeni taas kerran pikkupojalta. :)

Tiistaina Sarille agiloimaan, teemana 270-asteen käännös. Musti kävi aika hiljaisella, ei päästy kunnolla juoksemaan niin koiraltakin hyytyi vauhti. Teki kutenkin mitä osasi. Ja näytti taas kerran että aan ylösmenokontakti on ihan toivoton.

Frescon kanssa vähän tokoa pariin otteeseen. Luoksetulo, ruutu (luoksetulomerkki ei häirinnyt), seuraamista, idari (palkkoja vähän siinä jos tässäkin välissä), kaukoja. Illalla myös tunnari jossa oudosti ekalla varmisteli tosi kauan ja toi lopulta väärän ekaan kertaan kuukausiin. Huomautin ja kun jätti väärän, varmisteli edelleen niin kauan että kehuin kun taas kerran otti oikean suuhunsa. Ei palkkaa tuosta. Toisella yrittämällä sujui hienosti. Mikä lie viiraus tuokin.

Keskiviikkona ohjelmassa taas Mustin agility, Maunulassa Villen kouluttamana tällä kertaa.
Tehtiin aika kinkkistä ratapätkää mutta selvittiin jopa siitä Mustin kanssa enemmän tai vähemmän kunnialla loppujen lopuksi. Tosi vahvasti kiertää mielellään aitoja takaa tuo pentu.
Lisäksi itsenäisenä treeninä kahdella aidalla jaakotus, backflap, saksalainen ja niisto joista viimeistä ei ehditty tehdä.

Torstaina aamusta liikenteeseen ja Porvooseen jossa tallasin ensin pojille jäljet ja sitten lähdettiin koko lauma metsälenkille. Josta löytyi ihana mutainen oja jossa Pennin piti vallan maata. Ihanaa, varsinkin kun tuon jälkeen oli ohjelmassa mennä syömään mutsin luo. Kolmen kuraisen koiran kanssa.
Lenkin jälkeen ajettiin poikien jäljet. Frescolle lähinnä janatreeniä, otettiin jälki ylös kolmeen kertaan eri kohdista. Meni kohtalaisen ok, suora eteneminen on vielä vähän hakusessa.
Musti ajoi jälkensä tavan vauhdikkaasti. Muutama kulmakin tuonne oli saatu aikaiseksi. Ensimmäisillä pyörähti ympyrän kunnes löysi jäljen ja jatkoi, viimeisellä kääntyi jo tosi nätisti. Keppejä yhdeksän joista kaikki nousivat. Ilmaisut parempia kuin aikaisemmilla jäljillä tänä vuonna.
Jäljillä ikää vajaa tunti.

Sitten Kuusisaareen jossa ennen karjalanpaistiateriaa tokottiin vielä Frescon kanssa takapellolla. Luoksetulo (valkoiset merkit) ja sen jälkeen ruutu (punaiset merkit). Luoksetulon lähtöpiste ohjaajasta katsottuna ruudun "takana". Fresco meni  pariin kertaan luoksetulon alkumerkille, kielsin ja pysäytin. Laitoin lopulta ruutuun ihan läheltä että hahmotti sen. Kolmannella kerralla suuntasi ensin (paljon näkyvämpää) luoksetulon merkkiä kohden kunnes käänsi itsenäisesti ruutuun. Ehkä tämäkin jotain opetti ?
Lisäksi vielä ohjattu nouto (vasen), hyvin suuntasi oikein vaikkei kapuloita näkynyt ruohikosta merkille yhtään.
Kaukot huonot, lentokone meni juuri yli ja koira teki ties mitä asentoja, teknisesti hyvin kyllä. Eli kai sittenkin kuuntelee ääntä eikä katso pelkkää käsimerkkiä.

Mustin kanssa ei taaskaan tehty yhtään tottista. Se on kyllä päässyt ihan repsahtamaan viime aikoina.

Perjantaiaamusta Lauran kanssa lenkille, tallasin matkalla pojille jäljet. Lenkki meni ennakkohermostumuksesta huolimatta hyvin, kukaan ei hyökännyt kimppuun eikä Penni noteerannut Rallia mitenkään.

Frescon janatreeni suorastaan hyvä. Nostettiin jälki neljä kertaa koko ajan pitenevin janoin ja saatiin jo liinanmitalla suoraa etenemistäkin. :) Hyvä. Kepit nousivat kauniisti.
Mustin treeni sen sijaan meni ihan männikköön. Nosti jäljen huonosti ja pyöri alussa omiaan sen verran että kaksi keppiä jäi sinne. Keskipätkän ajoi hienosti, viisi keppiä nousi. Yksi jäi tuolle pätkälle, merkkasi sitä ihan aavistuksen mutta jatkoi niin vauhdilla etten ehtinyt edes huomauttaa mitään.
Lopussa valitettavasti hukkasi jäljen (eka kerta) totaalisesti. Kun sitä ei kohtuullisesta etsimisestä huolimatta löytynyt, annettiin olla ja lähdettiin kohti Järvenpäätä jossa pääsin moikkaamaan kaverille edellisenä päivänä kotiutunutta kultaisennoutajan pentua. Pentu on kotoisin täältä. Ihana otus !

Iltapäivällä mutsin kanssa puutarhaostoksille. Vähän meillä kesälläkään kukkia laitetaan mutta muutama ruukku ja amppeli nyt sentään.

Täksi kesäksi Keravan vankilalta (suosittelen kukkaostoksissa lämpimästi) löytyi kaunis leijonankita-amppeli:

Lauantaina kotihommia. Siivottiin oikein urakalla ja kuurattiin mm. pentuhuone pohjia myöten. Vähän ostostelua vielä ja se oli siinä, ei treenin treeniä tällä päivälle. Joskus näinkin.
Jotain koiriin liittyvää sentään tähänkin eli Ikean keittiöpuolelta löytyi vallan mainiosti ruututreeniin merkeiksi sopivia kippoja väreissä punainen, keltainen ja vihreä. Hintaa huimat 50 senttiä kipale. Meille muutti vihreä viiden kipon sarja.

Viikonloppuisessa Tallinnan kissanäyttelyssä oli kaksi kasvattiani. Lauantaina sertit molemmille eli Lassille ja Siirille. Siiri (Tassulähteen Xinnia) valmistui lisäksi International Championiksi. Onnea koko perheelle !
Sunnuntaina Lassi jatkoi sertilinjalla mutta Siiri ei, tuomari ei tykännyt neidin naamasta.

Sunnuntaina Purinalle tokokokeeseen kera Frescon, taas kerran.

Istuminen 10
Makuu 10 - oli kääntynyt lonkka-asentoon mutta tuo ei tuomaria häirinnyt.
Seuraaminen 9,5 - yksi oikealle käännös väljä, jokunen perusasento ihan aavistuksen vino.
Idari 7 - seisoi istumisen. Annoin käskyt vähän oudosti kun jännitti vielä tuossa vaiheessa, idari kolmas liike.
Luoksetulo 9 - olisi voinut seisahtaa vähän nopeammin, ravasi viimeisen pätkän.
Ruutu 0 - Ruutu merkistä oikealle, koira lähti ylävasemmalle ikäänkuin hakemaan vasenta ohjatun noudon kapulaa. Outo. Tuli takaisin merkille, käskin uudestaan samalla tuloksella. Koiran meno ei ollut päämäärätöntä huuhailua vaan se meni määrätietoisesti ikään kuin olisi tiennyt mitä teki. Ohjattu nouto 0 - haki vasemman vaikka piti hakea oikea, argh ! Eli meni samaan paikkaan mihin "ruudussaan". Tosi outo. Toi kapulan määrätietoisesti eli kuvitteli tekevänsä oikein. Frescosta kyllä näkee jos on epävarma tekemisistään etenkin noudon palautuksissa.
Metallinouto 10
Tunnari 10 - nuuski maata kapuloiden ympäriltäkin. Outo edelleen.
Kaukot 8 - täysin epäansaittua. Vääriä asentoja ja niiden korjaamisia, istumiseen tarvittiin kaksi käskyä kun ei noussut maasta. Aloitus seisomisella. Toka liike hyppynoudon jälkeen, tosi epätarkkaa jostain syystä.

Loppupisteet 227,5 ja kakkostulos again. Liikkeet tehtiin yhteen putkeen. Tuomarina Marita Packalen.

Täytyy sanoa että harvoin on ottanut päähän yhtä paljon kuin tuon kokeen jälkeen.

Ja pakkohan noita oli vielä kotona rumpata. Kaukot pykivät edelleen, teki vääriä asentoja ja kun oma pinna alkoi kiristyä, lakkasi nousemasta kokonaan. Eli jos nuo hajosivat tuohon, ei auta kuin katsoa peiliin.
Ruutu ok. Ei nähnyt kun rakensin, uudet vihreät merkit pihan perällä. Ei ongelmia, lähti suoraan sinne minne osoitettiin. No, pyöri vähän ruudun ympärillä mutta osasi sitten perille kuitenkin.
Ohjatussa tarjosi edelleen koko ajan vasenta. Mikä viiraus tuo nyt on ? Pysäytin pari kertaa väärälle menosta, vein uudestaan merkille ja sitten oikealle. Viimeisellä hetsasin kun oikeaa vietiin ja pidin kontaktin muita viedessä, silloin meni oikein.
Argh. Viisaampi pitäisi kunnon tauon.

Maanantaina hakutreeneihin. Kevään ensimmäisen kovemman ukkosmyräkän jälkeen ilma oli viileän raikas, kova tuuli melkein keskilinjan suuntaisesti takaa.  Keskilinja kulki kallion päällä, maasto oikealle vietti vähän alas ja vasemmalla pysyi tasaisena ja avoimena. Oikealla rinteen alla hakattua metsää, risukasoja, kaadettuja puunrunkoja (eli yksi hakumesta taas menossa käyttökelvottomaksi, toim. huom.)

Paikalla oli meidän poikien lisäksi vain kolme koiraa joista yksi oli ensimmäistä kertaa ryhmässämme esittäytynyt husky-mix Tassu. Hurmaava neiti, avoin ja mahdottoman kaunis kevyt liikkuja. :)

Fresco aloitti treenit. Mielentila oli samanlainen kuin yleensä koetta seuraavalla treenikerralla eli tuli hännän alla. Hmm, pistää miettimään että kokiko se sitten sunnuntaisen treenin jotenkin kokeenomaisena? Mitään muuta ihmeellistähän tuossa ei ollut kuin vieras paikka. Vai ehkä jännittävä ohjaaja ? En ainakaan tunnusta.

Frescolle kuusi maalimiestä lyhyehköin vähän loppua kohti pitenevin ilmaisuin samaan tyyliin kuin eilen eli niin että koira näkee kun maalimies lähtee ilmaisun jälkeen etenemään sivurajalla keskilinjan suuntaisesti.
Kaikkiaan enimmäkseen aika nätit pistot. Parilla eteni turhankin pitkälle sivurajan yli, löysi maalimiehen paluumatkalla kun huusin takaisin. Ei tyhjiä.

Mustille neljä maalimiestä valmiina, suorat pistot, ei apuja. Ilmaisut vaihtelevasti 15-30 haukkua. Haukkuminen osin levotonta liikkumista, maalimiehet palkkasivat hyvin kun rauhoittui haukkumaan maahan. Tuosta muistettava sanoa ensi kerralla.
Ekat kaksi pistoa ok. Kolmannella lähti käymään etukulmassa ja viipyi pistolla tosi kauan. Löysi maalimiehen takaisin tullessaan.
Neljännellä lähetin ainakin kaksi kolme kertaa ja otin takaisin kun kääntyi vaihtelevasti eteen/taaksepäin ihan liian aikaisin. Tuossa oli vaikea maasto, suoraan edetäkseen Mustin olisi pitänyt ylittää pienenpieni tukkipino ja muuta rytöä. Lopulta lähti suoraan ja löysi maalimiehen bunkkerin ovensuusta. Hyvä pitkä ilmaisu.
Lähetykset ja piilolta kuljetukset vapaana. Noihin pitää panostaa. Etenkin lähetykset tuntuivat itsestäkin huonolta nyt kun niihin aloin kiinnittää huomiota.

Kaikkiaan kiva treeni. Ensi kerralla muistettava:
- Frescolle pidempää ilmaisua, nyt alkaa katsella minua kun lähestyn kun on näköjään pidempään palkattu lyhyemmistä
- Mustille purkit piiloon, palkkauksen ajoitus siihen kun rauhoittuu maahan haukkumaan.

Maanantai-iltana aloitin (taas) Mustin valjaideninhonkarkotusprojektin. Sehän on ihan natiaisesta asti inhonnut kaikenmaailman kahleita eli pantoja, valjaita ja pk-liivejä. Luimistelee ja sinkoilee aina kun niitä puetaan. Lenkeillä tai treeneissä ei pukemisen jälkeen huomaa vermeitään lainkaan mutta riisuminen aiheuttaa taas päätöntä sinkoilua. Ajan mittaan homma tuntuu menneen enemmänkin pahemmaksi kuin paremmaksi ainakin muiden kuin pannan (jonka kanssa homma sujuu ilman suurempaa draamaa) kanssa.

Tuosta johtuen Musti sai illalla valjaat päälleen, pitää niitä tästä edespäin aina lukuunottamatta emännän työpäivää jolloin valjaat otetaan turvallisuussyistä pois.

Ensimmäinen ilta meni pöydän alla mököttäessä. Ruokaa saadessa ja ulos mentäessä kammovaljaiden olemassaolo unohtui kokonaan. Yöllä se taas muistui mieleen ja Musti piippasi yhdestä eteenpäin jonkun aikaa, en tiedä kuinka kauan koska hain korvatulpat käyttöön ennen kuin olisin heltynyt vapauttamaan pienen pinteestä.
Tiistai-ilta meni paremmin, Musti liikkui rennosti sisälläkin eikä tuntunut muistavan valjaita kuin hetkittäin. Yöllä ei mitään erikoista.
Aamuisin valjaat otetaan pois kun Musti puhdistaa kissanruokakuppia, on pysynyt noin rauhallisena eikä sinkoa ulos valjaista. Hyvä.

Tiistaina piti tehdä agia Sarilla mutta suunnitelmien muututtua päädyttiin Ojankoon tokottamaan. Aika vilinä siellä olikin, koiria pilvin pimein ja kuudesta eteenpäin joka läpi varattuna. Onneksi me mentiin paikalle ajoissa ja lopeteltiin jo tuolloin.

Frescolle ruutua. Kävin rakentamassa ruudun valmiiksi ja lähetin koiran sinne merkin kautta. Meni ok. Toisesta suunnasta ruutu ok mutta merkin löytämisessä oli vaikeuksia, sinne piti aina mennä parin metrin päässä olevan tokoesteen kautta. Lelu ruudussa, ruutu pitkällä matkalla eli lelu ei näkynyt lähellekään merkkiä.
Vähän kaukoja, suora luoksetulo, seuraamista, idari merkeillä varustettuna. Kivaa, innokas koiruus. :)
Myöhemmin kotipihalla vielä ruutua lähimatkalta, lentävä palkka heti kun meni etumerkkejen ohi. Muuten ok mutta ei kyllä mene alkuunkaan keskelle.

Mustille ensin vähän agipyöritystä. Mukana
- aitoja maxikorkeuksin (tiputti pari, reagoi minusta kun huomautin kevyesti asiasta)
- rengas (kerran meni ohi)
- aa (ylösmenokontaktikin ok, hidastin ja kumarsin itse sen kohdalla)
- pituus (ekaa kertaa, ei vaikeuksia paitsi kerran tuli sivusta ulos kun kaarsin itse liian tiukkaan)
- kepit (sisäänmeno radallakin ok, pujottelee oikein loppuun asti jos en itse kiirehdä)
- puomi (ylösmeno laukalla, vaakapätkä ja loppu ravilla joita pitäisi pikkuhiljaa alkaa saada nopeammiksi, kerran lähti palkkaamisen jälkeen puomilta ennen lupaa)
- putki (tehtiin viimeksi vaikeaksi osoittautunutta vientiä niin että olen itse ulkopuolella. Edelleen alussa vaikeaa, lopussa sujui ok).
Keinua piti tehdä mutta se unohtui ihan kokonaan vaikka siinä tarjolla olikin.
Kiva ja hyväntuntuinen treeni siis kaikkiaan. Mustin kanssa on kiva tehdä agia kun se ei ole vielä mikään raketti. Liikkuu kuitenkin halukkaasti, hallinnassa ja pienin kaarroksin.

Agin jälkeen Mustille pieni tokotreeni.
- vähän seuraamista, ok.
- sivulletuloja. Noita pitäisi tehdä enemmän suorapalkalla eikä jatkaa muuhun liikkeeseen, palkkaamattomuus alkaa näkyä.
- jääviä. Ohjaaja vähän huolimaton, näkyi väärinä asentoina. Maahanmenot ok, istumiset tahtoi seistä.
- luoksetulo. Ei erityisen nopea.
- paikallaanoloja, pari reilun minuutin pätkää. Paljon häiriötä ympärillä, penne pysyi hyvin.

Kotona vielä Mustille vähän tokotusta ja keppejä. Kaikkiaan Mustin tokofiilistä pitäisi alkaa vähän nostamaan, nyt homma on ollut (ehkä vähän turhankin) teknistä.

Treenataan nykyisin turhan paljon yksin. Fiilis on silloin usein liian löysä eikä kaikkia virheitä itse näe. :(

---

Lopetin Valon ehkäisypillerit viime viikolla, elätellään toiveita että jos sitä vaikka kesällä pääsisi astuttelemaan.
En tiedä johtuuko hormooneista vai mistä mutta nyt se sitten kuvttelee imettävänsä Armia:

Saas nähdä kehittääkö vielä maidonkin, näistäkin on kuultu. Toivottavasti ei. Muutenkin saisivat moiset puuhat lopettaa, jatkossa käenpoikanen ei välttämättä tee hyvää omien pentujen odotukselle.

Pikkipennut ovat ainakin osin keksineet syömisen riemut.
Kuvassa Lempi (voi ei, sillä on jo kutsumanimi, ei lupaa hyvää) näyttää miten hommaan suhtaudutaan tosissaan:

Keskiviikkona agitreenit kera kouluttajan. Ja olihan vaan pyöritystä. Tehtiin neljää ratapätkää, kahta itsenäisesti ja kahta valvovan silmän alla. Itsenäiset onnistuivat ihan hyvin ainakin omasta mielestä, varmaan Villellä olisi niihinkin löytynyt korjattavaa. ;)
Valvotut eivät sujuneet sitten ollenkaan. Toinen oli aika perusvientiä, kiharaa neljällä vierekkäisellä aidalla. Jostain syystä ei saatu hommaa toimimaan alkuukaan vaikka ollaan jonkun verran tuontyyppisiä Mustinkin kanssa tehty.
Toisessa oli joku ihmevienti, saksalainen vai mikä lie ? Never heard ja ohjauskin oli sitten sen mukaista. Koiraparka kun ohjaaja vaan tolloilee.

Aika teknisiltä tuntuvat tämän kesän treenit, ei riitä että homma onnistuu jotenkin vaan sen pitää onnistua nopeasti ja eri tavoin. Mielenkiinnolla odottelen jatkoa.

---

Kissivauvojen tulevat kodit alkavat pikkuhiljaa valikoitua. Tällä hetkellä näyttäisi että cremeillä ja suklaalla on jo kotinsa valittuna. Vapaina siis sijoituskotia etsivät punainen poika ja kilpikonna tyttö.

Torstaina suunnattiin aluksi erittäin tuuliseen Ojankoon. Ensin agitettiin Mustin kanssa. Rakennettiin eiliset treenit ja katsottiin miten homma pitää tehdä että se lähtee toimimaan. Ja toimihan se. Jopa niin hyvin että funtsin että olikohan meidän saksalainen toteutettu jotenkin väärin. No, siitä varmaan kuulemma jatkossa.

Frescon kanssa tokoa. Seuraaminen (ok), luoksetulo (voisi olla nopeampi) maahanmenolla (hyvä) ja sen jälkeen ruutu. Ruutu piiitkällä, punaiset merkit oranssia aitaa vasten. Meni oikeassa linjassa ja vaikkei ihan heti löytänyt ruutuun sisälle, meni kuitenkin sinne päin eikä jäänyt pyörimään välille tai mennyt luoksetulon merkille.
Ohjattu nouto molempiin suuntiin, hyvä. En ottanut luovutusta vaan heitin lelun vauhdista palautuksessa. Merkit kaikkiaan tosi kivoja ja melkein reippaita.
Lopuksi vielä uudestaan ruutu (ok), lelu ruudussa joka kerta.

Sitten lenkille metsään koko kolmikon kanssa ennen siirtymistä toiseen paikkaan. Lenkin jälkeen Paville hakuryhmän seuraan.
Sielläkin Frescolle luoksetulo, ruutu (meni kaksi kertaa luoksetulon alkumerkille, päästiinpä korjaamaan tuotakin. Kolmannella löytyi ruutu. Tosin ei vieläkään osaa ruutuun muualta kuin merkiltä, tuohon pitäisi kanssa pistää aikaa. Eli kisassa ei voi korjata jos pöllöilee muualla kuin missä pitäisi). Paikallaanolot seurassa, makuun käskyt liikkurin kera, ei ongelmia. Parit kaukot joissa ainakin yksi vajaa istuminen. Idari merkeillä, seisoi istumisen kerran. Henkilöryhmä, hyvä.

Mustille perusjuttuja, ei isoa huomauttamista. Sain sen jopa Ojangossa kerran jyrähtämällä olemaan enimmäkseen hiljaa autossa kun tein Frescon kanssa, yleensähän tuo huutaa kuin päätä leikattaisi. Tuohon voisi panostaa kun nyt näkyy menevän käsky taas perille tuossakin asiassa.

Valjasprojekti etenee, penne on sisällä aika oma itsensä nuo päällä, ei vingu yöllä eikä murjota päivällä. Riisuminen ja pukeminen on edelleen vähän ikävää, tehdään tuota kuuri kunhan valjaiden pitäminen saadaan vielä neutraalimmaksi.

Lauantaiaamuna lähdettiin koko köörin kera lenkille linjoille. Linjojen päässä koirat piuhoihin kiinni ja jälkiä tallaamaan. Molemmille pojille jäljet tuuliselle pellolle, molemmilla kahdeksan keppiä ja jäljen ikä 30-50 min.

Jälkien vanhentuessa tein viereiseen metsään esineruutukaistaleen, mitat ehkä 15 x 40 m. Frescolle ruudussa neljä esinettä joista tuotin kolme. Muut helppoja pehmeitä leluja, yksi pyykkipojallinen jälkimerkki joka sekin nousi näppärästi. Viimeistä paikansi pidempään, muut nousivat helposti.
Mustille kolme helppoa esinettä. Nosti näppärästi kaksi, mentiin yhdessä etsimään kolmatta aika pian kun ei alkanut löytyä. Tuodessa mälvää lopussa, pitää saada loppu määrätietoisemmaksi. Toisaalta eihän se vielä edes kunnolla tiedä mitä tekee, esineitä ei olla montaa kertaa nosteltu.

Molempien jäljenajo oli vauhdikasta eikä niin kovin tarkkaa. Jäljet kuitenkin nostivat lyhyeltä janalta ok. Kepeistä nousi molemmilta seitsemän. Mustin keppi-ilmaisu ei toiminut kunnolla, paikansi tosi pitkään ja tahtoi sen jälkeen helposti ottaa kepin suuhun eikä käydä makuulle.

Iltapäivä viihdytettiin kissivauvoja muutamankin pennunkatsojan kera.

Sunnuntaina taas aamusta linjoille ja jäljille, tällä kertaa jäljet metsään. Keppejä molemmille kahdeksan. Mustin jäljellä pituutta n. 300 m, Frescolla tuplasti tuo. Vanhenivat hyvin vähän aikaa eli varmaan puolisen tuntia.
Mustin kanssa alettiin harjoitella suorempaa etenmistä janalla, ei vielä oikein onnistunut. Jäljen nosti ok, ajoi kivasti vaikkakin reippaasti ja nosti seitsemän keppiä.

Frescon kanssa muutamalla huomautuksella saatiin jopa suoraa etenemistä janalla, käytin maastoa ja metsän reunaa hyväksi tuossa. Annoin ajaa reippaasti, pidin liinan päästä kiinni ja ajoittain hölkkäsinkin perässä. Keppejä nousi seitsemän tuollakin. Tarkkuuttahan tuohon pitäisi saada lisää ja joo, tuolla vauhdilla sitä ei tule. Mutta katsellaan nyt mihin tämä riittää, en tiedä kisataanko edes jäljellä ihan heti.

Illalla agia, mentiin Mustin kanssa ATDn järkkäämään puolentoista tunnin intensiivikoulutukseen jossa aiheena valssit.
Koulutus oli erittäin teoriapainotteinen, mukana kolme koiraa joista kukin teki ehkä vajaan 10 min treeniä. Teoria oli kyllä ihan asiaa joten ei valittamista siltä osin, mennään varmaan kesän mittaan noihin toistekin jos mahdutaan mukaan.

Blogisti lomailee, siitä harvat päivitykset. Vai toisaalta, eikö sen pitäisi mennä niin että lomalla olisi hyvin aikaa kirjoitella ? Näköjään ei.

Maanantaina aamusta Kirkkonummelle Mölsän Suskin tottiskoulutukseen Sarin kanssa. Mukana kaikki koirat, koulutukseen osallistuivat tosin vaan pojat Pennin seuratessa toimintaa autosta käsin.
Frescon kanssa pohdittiin noutoa. Meidän palautukseen kun pitäisi tunnetusti saada rutkasti lisää vauhtia. Tehtiin sekä vauhti- että iskunoutoa ja vauhtia saatiinkin jonkun verran lisää. Noissa Frescolle tuntuu tulevan konfliktina se että sen pitäisi päästää kapulasta irti ja vaihtaa leluun. Pitää vielä itse miettiä tuota. Myöhemmin huomasin että se päästää kapulasta irti paremmin kun en heitä lelua vaan pidän sen itsellä ja hetsaan sillä. Kai tuota voi noinkin tehdä, tosin en usko että vauhtia tulee vastaavasti niin paljoa lisää noin tehtynä. Tuohonhan Frescon kanssa törmättiin aikoinaan Enqvistin Christan opissakin, ei päästänyt kapulasta irti.  
Lisäksi katsottiin vinoutunutta luovutusta. Tuohon neuvoksi palkka rintataskusta tai liivin alta ja jännitettä ennen palkkaa. Muistettava treenata !
Fresco teki myös paikallaanmakuita ja ylösnousemisia. Muista mennä vähän taaemmas palatessa, älä jää koiran etujalan viereen. Nousi mallikkaasti joka kerta.
Lisäksi hajotettiin Frescon toinen lempparilelu eli nännikumi. Onneksi saatiin tiistaina Sarilta uusi tilalle, kiitos kovasti !

Mustin kanssa seuraamista. Palkkaus ihan uusiksi kuten arvelinkin. Vasen rintatasku, vasen käsi ja palkka vasemman jalan viereen ehkä vielä kuonon vasemmalta puolelta. Paikka parani heti hurjasti. Tuosta ei auta nyt lipsua vaikka se itselle vaikeampaa tuntuu olevankin.
Jääviä, tuossa terävämpi käsiliike, vaaditaan nopeita asentoja ja muistetaan taas palkkaus ja jännite. Plus järjestys istumiset seisomiset maahanmenot. Virityssanaa / kosketusta pitäisi myös funtsia.
Yksi iso ongelma eli vinkuminen unohdettiin käsitellä kokonaan kun ei Musti tuolla vinkunut. Toistoja tuli sen verran ja ohjaaja oli jännittyneen koomainen ettei koirakaan kovin noussut vaan oli vähän unessa sekin.

Hirveän hyvä ja hyödyllinen koulutus, suosittelen lämpimästi. Suski tietää mitä tekee ja osaa siirtää tuon tiedon vaikka rautalangasta vääntäen vähän tumpelommallekin kuten allekirjoittaneelle. Suurimmaksi osaksi opetus mielestäni kulminoituu palkkaukseen: mistä, miten ja mitä.
Nyt vaan itse tiukkana ja palkkaus oikein vaikka se itselle olisikin työläämpää. Koulutetaan siis itseä koiran lisäksi.

Illalla olisi ollut talvikauden viimeiset agitreenit ja siellä epäviralliset kisat. Jätettiin tuo Mustin kanssa väliin ja kotona lepäilyn lisäksi kokeiltiin Suskin oppeja käytännössä plus tehtiin keppejä. Isäntä kun väsäsi meille täyden keppisarjan, nyt kelpaa treenailla kotonakin:

Fresco juoksi ruutuja sieltä ja täältä rakennusten välistä ja puskien takaa. Hieno fiilis, koira ihan täpsynä ja enimmäkseen löysi mihin piti. No, ensimmäisellä yrityksellä yhteen ruutuun se meni peräkärryyn painepesurin viereen. Hmm.

Tiistaina aamusta metsälenkille, sitten Särkivaaralle katsomaan aussiepupseja. Ihania !

Illalla talvikauden viimeiset kimppatokot Agitokolassa. Ehdittiin taas tehdä tosi hyvin kun paikalla oli meidän lisäksi vain Liina & Sepi.
Frescolle ruutu (palkka ruudussa). Muuten hieno ja nopea, ekalla kerralla lähti merkin sijasta vieressä oleville kepeille. Muutamia toistoja läheltä ja vielä kerran koko liikkeenä jolloin vielä seisautin sen ruutuun (hyi hyi sanoo nyt Tytti ;D) ja kävin palkkaamassa siellä.
Muutaman kerran merkkiä, palkka heittämällä merkille. Ruudun loppuosuutta erikseen. Vauhtiluoksetulo, kaukot, metallinouto hypyllä, ohjattu nouto (vasen), noudon luovutuksia. Ei isompaa häikkää missään. Kaikkiaan tosi kiva ja vauhdikas treeni.

Ennen tokotuksia lenkki Konalassa poikien kanssa, käytiin mm. Sirkuskentällä vakoilemassa Niinan & Nemon tokotusta Korrien opissa.

Keskiviikkoaamusta Nahkelaan Annen ja Hannelen kanssa. Ensin tokotettiin kentällä.
Frescolle ruutu merkiltä samasta suunnasta lähetettynä molempiin suuntiin, eri kerroilla tietysti. Kuulostaapa tosi epämääräiseltä. Eli kentällä oli merkki ja sen molemmilla puolilla ruudut. Taas palkka ruudussa. Meni hyvin ja sinne minne osoitettiin. Yritettiin hakea visuaalista vaikeutta niin että toisen ruudun (punaiset merkit) takana oli rakennus ja toisen (matalat vihreät merkit) lumihanki.
Lisäksi ohjattu nouto (oikea). Vähän ponneton esitys, joskaan ei varsinaisia virheitä. Kaukoja, noudon luovutusta.

Mustin kanssa jääviä, seuraamista. Seuraamisen paikka tuntuu itsestä suht kivalta, ehkä vähän voisi vielä olla taaempana. Jäävien eka satsi kiva, toinen ihan lopputreenistä huonompi, paras terävyys jäi puuttumaan. Lyhyempiä treenejä siis noiden suhteen.
Tehtiin myös vähän tokon luoksepäästävyyttä, tuossa pitäisi vielä miettiä mitä itse haluaa eli saako koira nousta vai ei. Itse tykkään melkein että saa, se on koiralle helpompaa ja rennompaa noin. Musti kun ei ole kuitenkaan isänsä eli ei liipaise heti tulijan syliin.

Tokotuksen jälkeen tehtiin viereiseen pusikkoon esineruutu, kevään ensimmäinen meille. Frescolle kolme esinettä. Koiruus oli ihan diesel, alussa en tiennyt etsiikö se jälkeä, tarkkuusesinettä vai mitä. Kaikki esineet kuitenkin löytyivät, joskaan eivät varmaankaan ihan viidessä minuutissa. Nyt lisää hauskuutta ja hetsaamista tuohon !

Mustinkin kanssa kokeiltiin. :D Liivit päälle, appari vei esineen metsään koiran nähden ja jätti sinne. Musti lähti miljoonaa - hakumetsään ilmeisesti mielestään. Se kertakaikkiaan kieltäytyi kiinnittämästä esineeseen minkäänlaista huomiota millään konstilla. Perhana kun tuovat pehmoleluja häiritsemään hänen työntekoaan, tuntui penne ajattelevan. Kun homma ei luonnistunut, jätin sen sikseen ja pistin mietintämyssyn päähän.

Kotona oli pakko ottaa revanssi kun homma meni niin reisille. Liivit ja appari pois kuvioista sotkemasta. Otin ensin pihalla tuomista jalkapallolla ja sillä pahuksen pehmolelulla. Toimi.
Sitten metsään tontin viereen. Lelut piiloon koiran kanssa vieden, hetsaamista ja lähetys. Vähän meni aikaa ennen kuin Musti tajusi että noihin pitää reagoida mutta toisella treenikerralla nousi jo kahdella pistolla kaksi esinettä. Kiva vauhti päällä, palauttaa suht suoraan ja käteen. Hienoa, kyllä se tuosta ! Pitää vaan tehdä homma ihan eri maneereilla kuin ukkojen haku että poika tajuaa eron.

Iltapäivällä Anu kävi meidän pihalla treenaamassa Roosan kanssa. Otettiin samalla Frescon kanssa paikallaanolot ja vähän muuta pientä pyöritystä.

---

Kissivauvat eli mininaamat voivat hyvin ja paksusti. Silmät ovat jo auki ja pienenpientä kävelyä muistuttavaa liikettä tapaillaan. Enimmäkseen kyllä vaan ollaan ja kasvetaan.

Torstaina Sinin kanssa esineitä ja vähän tottista Landbossa. Tottis meni ihan löysäilyksi omalta osin, ei ollut oikeaa virettä itsellä eikä välttämättä koirillakaan. Frescon kanssa vaan ministi seuraamista, Mustin kanssa pienenpieniä seuraamispätkiä ja jääviä.

Esineruutu tallattiin kallioiseen vähän nousevaan rinteeseen. Syvyys 50 m ja leveys taisi olla vähän vajaa ?
Frescolle kolme helppoa vierasta esinettä, Sini vei ne takarajalle niin että koira näki. Hyvä nostattava treeni, kolme pistoa ja kolme esinettä. :) Vauhtiakin oli ihan eri tavalla kuin edellisenä päivänä.
Mustille vietiin kahden koiran kanssa pari omaa helppoa esinettä. Ekalla pistolla unohti taas mitä haetaan ja juoksenteli ympäriinsä hetken. Otin haltuun, mentiin lähemmäs josta lähetin, toi esineen. Toisella pistolla toi toisen nätisti.
Tuohon pitää ottaa Mustin kanssa kunnon rutiinivalmistelut, esim yhden esineen haku itse vietynä ennen ruutuun tuloa. Tuotahan on Fresconkin kanssa tehty satunnaisesti.

Ennen esinetreeniä kävin vaihteeksi hoidattamassa itseäni eli nauttimassa jalkahoidosta. Käly tekee mm. noita tuolla, käykäähän jos siltä tuntuu. Kyllä oikeasti nousee tassu kevyeen tuon jälkeen !

Perjantaiaamusta Lauran kanssa lenkille jossa tapahtui se pahin mahdollinen tähän saumaan, Fresco joutui kahden nöffin pöllytettäväksi. Sen verran pahasti otti kipeää että poikaparka ontuu oikeaa etujalkaa ihan huolella eikä siis kisaa Liedossa lauantaina. :( Harmin harmi. :(
Toivotaan ettei tuo ole mitään vakavampaa.

Lauantaina Fresco jäi kotiin kun lähdettiin Pennin ja Mustin kanssa lenkille. F ontuu edelleen ihan selvästi.
Tehtiin metsä- ja remmilenkin aikana myös Mustin kevään ensimmäinen jälki. Pituutta n. 500-600 m, paikkana tuulinen pelto. Keppejä seitsemän. Jäljestys oli aika huonoa ja epätarkkaa, kova tuuli heitteli tuoreita hajuja ihan miten sattuu. Keppejä nousi viisi, eka ja toiseksi vika jäivät. Keppi-ilmaisut edelleen talvitauon jälkeen tosi nättejä, pentu menee maate kepin jäädessä etujalkojen väliin.

Olin koko päivän ihan sairaan pahalla päällä tuon hemmetin jalkaepisodin johdosta.
Vähän sentään piristivät uutiset kissanäyttelystä, Siiri ja Lassi olivat taasen kerran olleet tuomarin mielestä sertinsä arvoisia. Onnea kissit ja Ilona !

Sunnuntaina käytiin aamusta Mustin kanssa jälkimetsässä. Jälki ehkä 300 m ja tosiaan metsässä tällä kertaa. Keppejä viisi. Meno oli vähän vauhdikasta mutta muuten aika mallikasta, tuhina vaan kävi. Keskimmäinen keppi jäi metsään. Jana oli lyhyt n. 10 m, pitää alkaa pidentämään ja muutenkin treenaamaan tuota Mustin kanssa.

Iltapäivällä lenkki Aijan kanssa, taas Fresco kotona. :( Jalka parempi sikäli että kävely näyttää kutakuinkin normaalilta mutta juoksussa keventää edelleen ihan selkeästi.
Grillailua ihanassa ilmassa, pihatöitä, vähän tottista ja keppejä Mustille.

Maanantaina paarustettiin mummoaskelin ympäri pihaa ja lähimetsää pimeydessä ja sateessa. Koirat olisivat mielellään lähteneet pidemmällekin mutta emännän selkä jämähti niin totaalisesti ettei remmikävelyä tai vauhdikkaampaa pidemmälle suuntautuvaa lenkkiä voinut ajatellakaan.
Jotain hyötyä tuostakin, huomasin otsalampun valossa etteivät isompien koirien (ikivanhat) heijastinvaljaat heijasta enää yhtään mitään. Pitää joko uusia noihin heijastimet tai hankkia kokonaan uudet valjaat. Meillä pitää näkyä kun ei katulampuista tai jalkakäytävistä ole tietoakaan.

Tiistaina tottistamaan. Ilma oli kamala ja porukka pieni eikä itseäkään alussa huvittanut niin yhtään mutta saatiin kuitenkin jotain aikaiseksi.

Mustin ekalla stintillä aluksi sivulletuloa. Koirassa oli intoa ja tein taas niinkuin ei pitäisi eli heti alkuun otettiin hinkkausliikkeitä jolloin koira turhautui ja alkoi vinkua. Itsellä meinasi mennä hermo mutta älysin sentään vaihtaa toisiin harjoitteisiin.
Tehtiin luoksetuloa (alkaa tajuta jo tänne käskyn, tosin loppuasentoa ei ole vielä tehty paljoakaan, tulee kyllä reippaasti ja käsiavulla about eteen) ja pieniä paikallaolopätkiä sekä seuraamisen tyylistä imuuttamalla. Tuossa liikkuu kyllä kivasti ja lähellä kun nami on nenän edessä. Itse en vaan imuuttamisesta tapana oikein tykkää. Vaan kai se on yritettävä kehittää itseään tuon suhteen kun ei kerran Mustin kanssa se oma ja itselle sopivin tapa olekaan paras. Koira ja sen mieltymyksethän tässä sentään ovat pääasia enkä minä.
Toisella rupeamalla paikallaanolot Novan kanssa. Makuu ok. Piipahdin muutaman kerran Niinan takana "piilossakin". Istumisessa yritti lähteä lähteä mukaan jolloin tajusin etten ole ikinä jättänyt sitä suoraan sivulta vaan käskenyt istumaan niin että olen ollut koiran edessä ja loitonnut siitä sitten.
Lisäksi muutama sivulletulo ja luoksetulo sekä istuminen yksinään niin että malttaisi odottaa luoksetulokäskyä luoksetulossa eli menin kauemmas, tulin takaisin ja palkkasin.

Frescon kanssa ohjelmassa oli malttia ja hiljaisuutta. Palkkasin namilla luoksetuloa ja ohjattua noutoa lukuunottamatta.
Seuraamista, oli oikein mukavaa. Oikealle käännöksiä ja yksittäisiä askelia vasemmalle pitää hinkata. Pari suoraa luoksetuloa, varsinkin ekassa vauhti oli tosi hyvä. Kuvittelen ainakin että pysyi maassakin paremmin eikä pahemmin nytkinyt ?
Toisella stintillä paikallaanolot Nemon ja Jaden kanssa, ei moittimista. Merkkiä, etenkin eka hyvä vauhdiltaankin. Jää nykyään useimmiten merkin "päälle" seisomaan. Ohjattua noutoa Niinan avustamana. Vinkuu kapuloita vietäessä. Merkille meno oli taas vaikeaa kun kapulat odottivat. Ekalla pysähtyi jotenkuten, tokalla jouduin huutamaan takaisin kapulalta monta kertaa. Meni lopulta merkille mutta aikamoisella painostuksella. Palkka siitä.
Kapulan tuonti voisi olla nopeampi, siinä voisi vielä auttaa. Luovutusasento about suora.
Jääviä. Istuminen ja maahanmeno kohtuuterävät ja odotukset rauhalliset. Seisominen samoin, ihan muutaman kerran liikautti yksittäistä tassua. Vahdin sitä nyt koko ajan, loittonen takaperin ettei liikkuisi.

Keskiviikkona iltalenkki linjoilla, pilkkopimeässä ja nilkkoja myöten mudassa. On se vaan kiva tämä Suomen syksy. Pisteeksi iin päälle koko päivän taas oirinut selkä jämähti lenkillä totaalisesti ja teki jo mieli tilata itselle kyyti kotiin. Käveltiin kuitenkin loppumatkakin ja vietin taas loppuillan sohvalla vaakatasossa.
Frescolle tunnari lenkin jälkeen, meni hienosti. Illalla vielä vähän noutoharjoitteita sisällä pojille, sujui tavalliseen tapaan. Musti tuo heitetyn esineen lähelle ja istuukin usein sen kanssa, välimatkaa vaan pitäisi saada pois metristä puoleen. Ja ohjaaja seisomaan.

Torstaina jumissa vaihteen vuoksi niska. Noin kai se menee, ensin vaivaa yksi ja kun se helpottaa, toinen kipeytyy oudon liikkumisen vuoksi.
Onneksi oli etätyöpäivä, pääsin vallan valoisalla lenkille. Olisi ollut luksusta jos ei linjoilla olisi uponnut nilkkoja myöten mutaan.

Lähimetsässä huutelee taas joku pimeällä. Kettua epäilen, noitahan täällä riittää. Tuo on aika kova ja jännittäväkin ääni, tosin koirat eivät sille korvaansa lotkauta. Ei mitään vaarallista ainakaan siis.

Sananen Pennistä ja Pennin nykytekemisistä. Pennin päätehtävä tällä hetkellä on olla kotivahti ja isännän koira. Viettää siis paljon aikaa isännän kanssa pihalla luuta syöden ja palloten. Käyvät myös lenkeillä kaksistaan.
Aika usein Penni on myös minun ja poikien mukana treeneissä. Useimmiten Pensku pääsee myös tekemään vähän jotain mutta koska tekemiset eivät ole kovin tavoitteellisia, en niitä tänne kirjaa. Tai tavoitteellisia ja tavoitteellisia, niiden tavoite on pitää koira hyväntuulisena ja hyvinvoivana. Mutta kisatavoitteita meillä ei siis enää ole missään lajissa, johtuen ihan psyykkisistä syistä. Fyysisestihän helmikuussa kahdeksan täyttävä Penni on ihan priima, ei vikaa niin missään.  
Tämä teksti siksikin jos joku luulee että Penni on ihan maton alle haudattu ja kaikki aktiviteetti lopetettu.

---

Lahdesta kuului iloisia uutisia. Kissaneito Lillin nisät punoittavat iloisesti eli pentuja on mitä todennäköisimmin luvassa !

Tässä vielä muutama kuva komeasta tulevasta isästä:

Kiho-kolli keveni pallejen verran viime perjantaina eli pentue tulee olemaan sen ainoa.

---

Aivan mainioita kettujen ääninäytteitä löytyy täältä. Tunnistin tuolta toissailtaisen lisäksi pari muutakin ääntä mitä meidän nurkilla on kuulunut.
Pari vuotta sitten kesällä kuunneltiin keskellä yötä ääntä joka löytyy fox in distress -linkin takaa. Oli aika karmivaa, tuota jatkui vielä aika pitkään.
Koirat eivät noista äänistä ole juurikaan välittäneet.

Onnea Tassulähteen F-pennuille sunnuntaisen synttärin johdosta ! Napilla, Fionalla ja Fannilla täysi kymppi täynnä. :)

Lauantaina hakutreenit Jäniksenlinnassa. Edellisenä päivänä kävi kato ja puolet porukasta perui tulonsa mutta onneksi Laura pääsi paikkaamaan ja saatiin treenit vedettyä läpi.
Alueena hiekkakuoppa, vasemmalla ensin jyrkkä lasku ja sitten tasaista aukeaa, ekan viidenkympin jälkeen satunnaisesti matalaa männikköä. Koiran näki koko ajan. Oikealla matalaa männikköä tasaisesti koko matkan, huono näkyvyys. Keskilinja ehkä 200 m ? Sää sateinen, plääh. Tuuli oikeasta takakulmasta, ei kovin voimakkaasti.

Frescolle kolme maalimiestä valmiina, en tiennyt paikkoja. Koira nosti nenää alueelle tullessa oikealle mutta laitoin treenin vuoksi kuitenkin vasemmalle. Ei halunnut lähteä suoraan rinnettä alas tarpeeksi kauas, kolmannella vasta tuli tyydyttävä (hyvä) pisto. Sitten oikealle josta maalimies ylös. Haukku pätki minusta aavistuksen.
Seuraavaksi taas vasemmalle josta koira sivulaidalla bongasi vajaan 100 metrin päässä olevan maalimiehen hajun ja painavista luoksetulokehotuksista huolimatta meni sinne. Ilmaisusta tulikin sitten tosi pitkä. Lopussa aavistuksen hyytyi, muuten hoiti homman ihan hyvin. Ennalta sovitusti ei palkkaa tältä maalimieheltä.
Sitten taas oikealle. Työskenteli koko ajan piikkejä tai taaksepäin, laitoin kolme neljä kertaa alle viidenkympin matkalla. Ei parannusta mutta koira sentään lähti halukkaasti joka kerta. Edettiin vähän ja vielä kerran oikealle. Nyt tuli parempi pisto. Kuvittelin että maalimies on oikeassa takakulmassa (joo, minähän sen paremmin tiedän kuin koira) ja ihmettelin vähän kun ei sitä vielä bongannut. No, pisto vasemmalle ja uusi yritys. Kunnes koira haukkui siellä vasemmalla. Paah, enkä minä vieläkään ole oppinut ? Koira etsii, ei ohjaaja.

Musti näki ensin maalimiehen lähdön oikealle. Sitten haamu vasemmalla johon lähetettiin. Vähän pyöritteli taas päätään kun saapui kohdalle jossa oli nähnyt haamun, nuo eivät tosiaan ole sille ihan parhaita. Sitten oikealle. Ei ongelmia kummallakaan, ilmaisu 10-20 haukkua. Seuraavaksi valmiit kummallekin puolelle. Lähti, löysi ja ilmaisi hienosti, tosin oikealla kävi tarkastamassa ensin paikan missä maalimies oli viimeksi. No, löysipähän maalimiehen kun kääntyi etenemään oikeaan suuntaan. Lähetys vähän huono, ei oltu ihan samalla kartalla sillä sekunnilla mutta lähti silti hyvin. Viimeiseksi vielä pakeneva maalimies.
Musti oli taas kovin pätevä. :) On se ihana penne.

Pennikin oli mukana, pääsi poikien kanssa tallaamaan rataa ennen treeniä. Tultiin vähän aiemmin paikalle ja tehtiin lenkkiä hakualueella.

Treenin jälkeen kylään Lauralle, koirat autossa mukana.

Sunnuntaina muutaman sattumuksen summana ihan tyhjä päivä joten päätin lähteä jäljelle kun maakin on vielä ihan sula. Ei olisi välttämättä kannattanut.
Frescolle oli tarkoitus tehdä janatreeni. Onnistuin kuitenkin melkein eksymään metsässä eikä pätkästä tullut ollenkaan käyttökelpoista, en tiennyt lopulta itsekään missä jälki meni. Tein toisen pätkän jolta nostettiin jälki kolmesta eri kohtaa.
Janaa pitää treenata, ei koiraparka osaa edetä vaadittua matkaa jäljelle. Se etenee 10-20 metriä ja jää sitten pyörimään, noilta mainhan jälki on yleensä aina viimeistään löytynyt. No, jäljet kuitenkin lopulta löydettiin ja kepit kanssa. Kepithän Fresco haistaa pitkältä ja nostaa tällä hetkellä aika varmasti. Nosti vielä kadonneen jäljen kaksi keppiä polun eri puolilta (missä niiden ei pitänyt olla) paluumatkalla autolle kun juoksi vapaasti. Hyvä koira, huono ohjaaja.

Mustin eka jälki tyssäsi jo tallausvaiheessa kahden kepin jälkeen pariin ojaan joista toisesta ei päässyt yli kastelematta itseään. Tai jalkojaan, muuten olin jo märkä kun koko treenin ajan oli satanut koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Ajettiin kuitenkin tuo pikkupätkä, ei ongelmia. Ekalla kepillä Musti vähän mietti että mitäs tässä pitikään tehdä mutta meni maahan ilman apuja.
Tallasin vielä toisen n. 300 metriä pitkän pätkän jossa kolme keppiä. Tämä meni hienosti, en missään vaiheessa antanut yhtään apuja kepeilläkään. Loppupätkällä jouduin pysäyttämään pennun aika tiukalla komennolla kun jäin kiinni puunrankoihin (hohhoijaa ohjaaja). Hienosti penne jatkoi matkaa pysäytyksen jälkeen, tosin huomattavasti rauhallisemmin ja vähän epävarmemmin kuin aiemmin kun liina pahkeinen oli jäänyt jalkojen väliin. Tuota voisi kyllä käyttää myöhemmin enemmänkin, vauhtia pitäisi saada vähän alas.

Onneksi harjoituksesta ei vastoinkäymisistä huolimatta tullut ihan katastrofia. Voi olla että nämä ovat tämän kauden viimeiset jäljet, yhtään jäiselle maalle en noille vielä tee.

Treenin jälkeen lenkille. Kyllä kannatti jo tässä vaiheessa kovasta sateesta huolimatta, yhdeltä aukealta löytyi vartissa pari litraa suppilovahveroita. Niistä saa joku päivä hyvän keiton, nam !

Maanantaina tottistamaan. Frescolla pieniä pätkiä, paljon palkkaa. Liikkeestä jääviä nopeammaksi palkkaamalla lelulla heti asennon toteuduttua. Istumisessa toimi, maahanmenossa jäi puoliksi ylös, seisomisessa ei vielä kokeiltu.
Parit kaukokäskyt. Tahtoo taas liikkua seisomisissa etenkin, pitää olla tarkkana eikä hyväksyä noita.
Ja tunaria pitkästä aikaa. Ekalla toi väärän, ei hajuakaan mitä on tekemässä. Seuraavilla about viidellä toistolla oikea. Alussa nosteli vääriä, lopussa vaan avasi suutaan niiden päällä. Tuohon tarvitaan rutiinia ja paljon ennen kisakautta.
Ruutuunmeno ok, merkille otin erikseen pari kertaa. Menee hitaasti ja jää usein merkin eteen, pitää miettiä alanko hinkata tuota paremmaksi vai hyväksynkö noin. Treeniä tuohonkin joka tapauksessa, ei ole vielä alkuunkaan varma osaaminen vaikka yleensä aina merkille meneekin.

Mustin kanssa perusjuttuja, kontaktia ja parin askeleen seuraamista. Pitää alkaa ottaa seinän vieressä jos saataisiin vähän tuota eteenpäin, nyt pakka hajoaa aina kolmannessa askeleessa ja koira loittonee puoli metriä.
Leikkimistä vähän alkuun mutta tuon jälkeen liikkeet tehdään vähän sinne päin kun odotellaan niin kovasti palkkaa. Nami toimii toistaiseksi paremmin, pitää pitää nuo leikkisessiot vielä ihan erillisenä juttuna.

Vähän kaupunkikävelyä poikain kanssa, Penni kotona.

Tiistaina pikaiset hakutreenit Öljytien varressa Sinin ja Tuulan kanssa. Uusi paikka meille, kosteaa kuusimetsää.
Frescolle vasempaan etukulmaan tyhjä. Lähti ekalla kuten kisoissakin, lyhyt pisto ja laakana keskilinjan suuntaisesti. Kutsuin takaisin jonka jälkeen erittäin kaunis laatikko.
Oikeassa etukulmassa Sini umpparissa jonka Fresco melkein rikkoi. Sori Sini ! Koiruus päätti kesken ilmaisun hypätä piilon päälle mutta eihän naamioverkko tuollaisia kestä. Huoh. Jatkoi ilmaisua pinteestä päästyään.
Seuraavaksi vielä tyhjä oikealle, tai oikeastaan kaksi kun ekalla työskenteli taas taaksepäin. Tokalla oikein mutta vinoon, en kutsunut takaisin koska lähti kuitenkin työskentelemään eteenpäin ja sitä haettiin.
Vasemmassa takakulmassa Tuula ison kiven takana.Vähän lyhyt pisto kun haistoi maalimiehen ja eteni sinne. Hyvä ilmaisu 10-15 haukkua ja palkka.

Treenin jälkeen vielä Mustille muutama ilmaisu. Ekalla aloitti jo ennen kuin ehti pysähtyä maalimiehelle, tokallakin hieno aloitus ja ilmaisu täydellä asenteella.

Frescolta löytyi punkki silmäkulmasta. Liekö hakukoepaikalta peräisin ? Sopisi kooltaan tuohon ajankohtaan.

Keskiviikkona pitkälle metsälenkille suolle poimimaan karpaloita. Ja illalla karpaloita kinuskikastikkeessa, nam !
Koirat nauttivat täysillä ja näyttivätkin lenkin jälkeen ihan siltä. :D Kaikki ihan märkiä, Musti vähiten kun ei sen turkkiin oikein tunnu mikään tarttuvan.
Musti ja Penni ovat alkaneet leikkiä tosi paljon keskenään lenkillä. Niillä on samanlaiset rajut ja äänekkäät kisat, tuntuvat tuossa tilanteessa ymmärtävän toisiaan.

Kuva on kuukauden takaiselta mökkireissulta, siksi Mustilla vielä noin korva lepattaa. Nythän tuo on kurissa ja nuhteessa, kiitos liiman. On pysynytkin taas maanantaisen korjausliimauksen ansiosta.

Torstaina tosi hieno treeni ! Ei ilmallisesti kuitenkaan, vettä tuli koko ajan kuin esterin peestä ja pimeyskin yritti pukata päälle. Ei näköjään enää kannata kummoisia tehdä arki-iltaisin ainakaan maastotreenejen suhteen.
Ensin Frescolle esineruutu. Palauttelua viikonloppuisesta kisasta, helppo n. 20 x 50 m ruutu nousevaan rinteeseen jossa aika avointa metsää. Vein esineet tallatessa ja laitoin koiran aika tuoreeltaan hakemaan.
Eka pisto suoraan oikeassa laidassa olevalle yleensä vaikealle kumiselle esineelle. Toinen vasemmasta laidasta, etualalla esine jonka bongasi suoraan. Kolmas keskellä takana, otti siitä hajun n. 10 metrin päästä. Palkkasin vasta lopussa kun työskentely sujui noin nopsaan. Keli tuntui olevan tosi otollinen, ei me olla ikinä tehty noin hienosti esineitä, yleensähän Fresco etsii huomattavasti pidempään.

Sitten jäljelle. Anu tallasi jäljet molemmille pojille, pituutta n. 250 m ja keppejä viisi per koiruus. Molemmat ajoivat jälkensä esimerkillisen hyvin, varsinkin Musti oli tosi hienosti jäljen päällä. Yhdessä kaarteessa meinasi jatkaa polulla eteenpäin vaikka jälki kääntyi pois, huomasi virheensä parin metrin päässä ja lähti tekemään isoa ympyrää kunnes osui jäljelle. Pentunen hakee mielestäni kadonneen jäljen tosi järkevästi.
Fresco sahasi joissain paikoissa vähän enemmän mutta sillä olikin aukeampi alue ja voimakkaampi sivutuuli.
Kerrassaan vakuuttava suoritus molemmilta.

Lauantaina hakutreenit. Oltiin mosabackassa ja otettiin vaihteen vuoksi keskilinjaksi tie mitä pitkin yleensä mennään radalle. Maasto oli aika haastavaa. Radan alkupää avointa mutta risukkoista jossa paljon ohuita kaadettuja puita sun muuta estettä. Vasemmalla märkää ja oikealla kuivempaa. Toinen puolikas oikealla ihan avointa tuoretta hakkuuaukeaa ja vasemmalla nousi jyrkästi. Radan pituus n. 200 m. Tuuli treenin alussa eturajalta, lopussa pyöri takarajaltakin.

Frescolle ok treeni, vähän vaativuutta jonka koira selvitti kivasti. Ensin vasemmalle jossa etukulma tyhjä. Lähetin kaksi kertaa, ekalla meni vinoon ja otin takaisin. Oikealla etukulmassa tiheässä kuusikossa maalimies.
Sitten keskirata tyhjää. Vasemmalle otin jonkun kerran uusiksi kun yritti tehdä lyhyitä laakapistoja. Oikealle pari piikkiä joilla kyllä irtosi erittäin kiitettävästi jopa alueen ulkopuolelle. Eli samat ongelmat toistuivat kuin kisoissa, tosin korjatessa lähti paremmin oikeaan suuntaan kuin siellä.
Toinen maalimies oikeassa takakulmassa. Koira sai mennä tosi läheltä ennen kuin löysi, haju ei liikkunut yhtään pidemmälle koiran lähestymissuuntaan.
Viimeinen vasemmassa takakulmassa mäen päällä. Fresco sai hajun jo pitkältä mutta joutui rinteessä tarkentamaan aika lailla, ei silti ongelmaa vaan teki hienosti työtä kunnes löysi maalimiehen.
Maasto ei selvästi ollut Frescolle hankala, intoa riitti. Nuo pistot etenkin oikealle mietityttävät, ei kertakaikkiaan osaa siellä työskennellä oikein päin. Pitäisi varmaan ottaa norjalaistan sekametsää tai jotain apuja etenemiseen.

Mustin treeni puolestaan meni aika pipariksi, tosin syy oli kaiken muun paitsi koiran. Tehtiin hajuhakuja siirtyvillä maalimiehillä.
Ensimmäinen haju haettiin ryteikön poikki vasemmalta. Palasin keskilinjalle ja lähetin koiran. Pentu eteni reilun 10 m, hyppäsi puun yli, ulvahti kovaa ja pysähtyi istumaan kyyryssä. Lähti liikkeelle vasta kun menin sen luokse. Liikkui rauhallisesti ja vähän varovasti takapää aavistuksen jäykkänä. Löysi kuitenkin maalimiehen ja ilmaisikin sen hienosti.
Jatkettiin treeniä kun koirasta ei törröttänyt keppiä eikä reikiä tai aristavia kohtia löytynyt. Seuraavat kaksi hajuhakua ilmaisuineen ok, liikkuminen rauhallisempaa kuin yleensä.
Kolmannelle lähetin Mustin ja ihmettelin miksi se meni 20 metrin päässä maahan. Tollo ohjaaja oli pudottanut sinne yhden tyhjistä palkkapurkeista jota penne nyt hienosti ilmaisi. Palkkasin ja hain takaisin keskilinjan tuntumaan. Lähetyksellä ei lähtenyt kuin pari metriä. Menin vähän pidemmälle ja lähetin uudestaan, nyt meni suoraan maalimiehelle.
Viimeiseksi peräänlähtö jolla ei onneksi onnistuttu tössimään mitään.

Seuraavalla kerralla Mustille helppo treeni vaikka haamuilla. Muutenkin jatkoa pitäisi miettiä. Hajuhaku toimii tuolla hyvin mutta tuntuu hajua hakiessa etsivän jälkeä, kulkee helposti nenä maassa. Maalimiehelle lähetyksen jälkeen ei kuitenkaan jäljestä.
Kaikkiaan siis tapahtui kaikkea mitä ei suunniteltu. Koira kuitenkin hoiti tilanteen hyvin ja vaikka siihen ekalla pistolla selvästi sattui kunnolla, jaksoi etsiä ja ilmaista melkein normaalisti.
Kotona tutkin pentusen läpi enkä löytänyt mitään. Mikä lie siihen sattui.

Illalla vielä lenkille Lauran kanssa. Sen jälkeen pojat söivät pitkään luita ulkona ja sisään tultuaan Musti olikin ihan reporankana, harvoin olen sitä noin väsyneenä nähnyt.

Tuon kunniaksi lepäiltiin koko sunnuntai. Musti nukkui lähes koko päivän joten lepo taisi tulla ihan tarpeeseen. Metsälenkki sentään tehtiin sekä Frescon kanssa vähän säästöpossutreeniä (ruutu 5 x 5 m, esineinä kolikko ja pieni muovinen pullonkorkki) ja Mustin kanssa tottista naksulla sisällä. Noudosta ei edelleenkään tule mitään, ollaan ihan sekaisin kummatkin. Pitänee pitää taas tauko ja miettiä se myöhemmin uusiksi.

Maanantaina hakutreenit, viimeiset arki-iltana. Pimeys pukkasi päälle viimeisen koiran aikana vaikka aloitettiin 45 min tavanomaista aiemmin eli nyt on jo aikakin siirtyä lauantaille.

Uusi maasto hiekkakuopilla Tuusulassa. Keskilinjana tie, oikealla matalaa mänty"metsää" ja vasemmalla avointa. Vasemmalla alue tippui jyrkästi alussa, lopussa tasaisempaa. Mukava aurinkoinen enimmäkseen aika tyyni keli.

Frescolle kolme maalimiestä. Ensimmäinen vasemmassa etukulmassa n. 60 metrissä hiekkakasan takana. Lähetin pariin kertaan, ekalla ei edennyt tarpeeksi pitkälle suoraan. Toisella meni yli alueesta ja pyöri sivurajan takana metsässä aikansa. Löysi kuitenkin, ilmaisu suhteellisen ok.
Toinen maalimies oikeassa etukulmassa. Lähti ja löysi nätisti. Ei palkkaa maalimieheltä.
Väliin tyhjiä, pistotin aika tiuhaan. Yhdessä vaiheessa palkkasin kunnolla maalimiespalkalla kun tuli huudosta kivasti luokse.
Viimeinen maalimies vasemmassa takakulmassa. Lähetyksessä pieni (ihan turha, tyhmä omistaja!) konflikti lähetyksen kanssa. Niina valokuvasi lähellä ja Fresco meni parilla lähetyksellä Niinalle. Hain pois vähän turhankin kiukkuisena ja lähti sitten paineistuneena etenemään pistolle. Meni vinoon mutten viitsinyt kutsua enää pois kun olin ollut jo lähetyksessä epäreilu, pääasia että meni. Löysi onneksi maalimiehen heti.
Ihan turhaan tein tilanteen tuosta, koiran olisi voinut kutsua nätisti pois ja lähettää vaikka vähän edempää. Paah.

Kiva treeni Frescolta ihan uudenlaisessa vaikeahkossa (kuvittelisin) maastossa. Työskenteli enimmäkseen oikeinpäinkin.

Mustille viisi hajuhakua. Vasemmalla saatiin mennä tosi lähelle maalimiestä ennenkuin penne sai hajun, oikealla sai sen huomattavasti nopeammin. Hyvät ilmaisut, oikealla vaan turhan pitkät. Eteni lähetettäessä reippaasti ja suoraan. Loppuvaiheessa parilla vähän pyöri mutta tuo korjaantunee kun oppii paremmin käyttämään nenäänsä ja tarkentamaan. Kaikkiaan olen tosi tyytyväinen siihen miten lähetykset toimivat, tuohon hajuhaulla pyrinkin. Koira lähtee suoraan ja reippaasti nenä ilmassa (eikä maassa mihin se Mustilla aika helposti tuppaa menemään) ilman mitään metsästä tulevia apuja. Katsotaan nyt mitä tästä tulee, en ole näin koiraa ennen tehnyt enkä tiedä edes teenkö ihan oikein vain en.

Pitkästä aikaa kuvattiin treeneissä jonkun verran. Tosin valo taisi riittää vain kolmelle ensimmäiselle koiralle eli jatketaan joskus tulevaisuudessa.

Fresco lähdössä hommiin:

Ja ilmaisemassa:

Musti ilmaisee, ei siis suinkaan aio syödä maassa avuttomana makaavaa ihmispoloa:

Lähikuva vielä, ihan epätarkka mutta tuo ilme on niin mainio:

Musti palkkautuu, nam!

Tiistaina tottista. Sitä ennen yritettiin Niinan kanssa korjailla eilisiä töppejä mutta erinäisistä syistä johtuen tuli vähän kiire ja päädyttiin ottamaan vaan muutama ilmaisu. Maalimies käveli parinkymmenen metrin päähän metsätiellä, koira oli käännettynä toiseen suuntaan ja sitten perään. Ei näkynyt jääneen traumoja, meni miljoonaa ja haukkui hyvin. En kyllä olettanutkaan että mitään olisi jäänyt, lähinnähän tuossa korjailtiin ohjaajan omaa päätä.

Myös Mustille tottispaikalla muutama ilmaisu, ei ongelmaa. Ruoka maistui. ;)

Frescolle pk-tottiksen liikkeet. Edistää seuraamisessa, yrittää välillä vingahdusta liikkeelle lähdettäessä. Muuten ei isompia ongelmia. Liikkeestä seisomisessa palkka takana, ei hiipinyt perään.
Tokopuolta kaukokäskyjen verran, palkka takana. Eka sarja (seisomisella alkanut) hyvä, toisessa liikkui vähän eteenpäin ja vinoutui, alkaa tajuta että palkka on takana. Alkaa toimia kisaetäisyydelläkin. Muista seisomisessa hiljainen suullinen käsky ja vahvempi käsimerkki, istumisessa taas toisin päin.
Noudon heitto edelleen huono, nytkii perään.

Mustille perusasentoa ja paikallaanistumista. Palkkana pari kertaa juustonpala, rouhaisi heti sormeen. Palataan kuivaruokaan. Keskittyminen ei ihan kymppi, bongasi maasta jonkun kökön jota kyttäsi, samoin kuivia lehtiä piti käydä tarkistelemassa. Mistäs sitä tietää jos vaikka olisivat ruokaa ? Tuon kanssa saa olla tarkkana ettei palkkaa maahan, en tahdo vahvistaa tuota tarkistelua.

Keskiviikkona pitkästä aikaa remmilenkkeilyä. Josta tuli pääteltyä että tuota olisi syytä tehdä vähän useamminkin, sen verran vähän aavistusta oikeasta etenemistavasta esim. Mustilla oli. Päädyttiin kuitenkin suht koht kunnialla Kuusisaareen jossa tein takanurtsille Mustille jäljen. Jostain syystä turvotettua kuivaruokaa tuntui olevan mukana vähemmän kuin normaalisti ja jäljelle tuli pituutta vain about 100 metriä. Penne ajoi kivasti, ei sählännyt kamalasti eteenpäin eikä yhtään mihinkään muualle päin.

Torstainakin lähinnä lenkkeilyä. Johan nyt treenit vähenevät ! Vapaanajuoksulenkki linjoilla, sen päätteeksi Frescon kanssa pienet tottistelut. Ei isoa huomautettavaa.
Pari tarkkuusetsintäruutua tehtiin myös, ekassa haki tosi pitkään tyhjältä takalaidalta, seuraavassa esine löytyi nopeammin.
Myös pudotetun noutoa aloiteltiin. Huomautus, jos teet tuota, älä aloita koiran lempilelulla. :D Voipi käydä niin että nouto unohtuu ja hurtta tekee kunniakierrosta lelu suussa.

Lauantaina Tampereelle PIROKin kissanäyttelyyn poikien kanssa. Nuupista tykkättiin kovin, tulos KM, VP, TP ja isossa paneelissakin vielä yksi ääni. Nyt jäädäänkin sitten tarkemmin määrittelemättömälle tauolle, palataan ehkä vasta kastraattina tai sitten jokusen kerran ihan satunnaisesti aiemmin. Ei kiirettä.
Tenkaselle pakollinen Ex 1, kroppa hyvä mutta pään sietäisi vielä kehittyä. Ja eiköhän tuo kehitykin, eihän pojalla ole vielä ikää kuin 7 kk.
Rankka reissu taas, lähtö kotoa aamukuudelta ja paluu yhdeksän kieppeissä illalla. Ensi vuodeksi taitavat kissanäyttelyt jäädä vähän vähemmälle, ei välttämättä ole pelkästään huono juttu. Toisaalta tuo on kyllä mukava sosiaalinen tapahtumakin, noissa näkee muutamaa hyvää ystävää joita ei juuri muuten tule tavattua.

Kuvia näyttelystä ainakin Heikki Siltalan ja Markus Wikströmin sivuilla, jälkimmäiseltä löytyy myös pari Nuupia, kuten esim tämä:

kuva: Markus Wikström

Sunnuntaina jäljelle ja lenkille. Tallasin jäljet ennen lenkkiä ja ajoin pari tuntia myöhemmin. Ei satanut mutta metsä oli tosi märkä sateisen yön jäljiltä. Tuulinen ilma. 
Mustille jälki ehkä 400 m viidellä kepillä. Ekalla keppi-ilmaisulla kävi joku kämmi, meni maahan mutta nousi ylös ja tuli luokse. Vähän siinä sitten säädettiin että päädyttiin oikeaan asentoon ja päästiin palkkaamaan. Muut ilmaisut hyvät, yhdestä meinasi mennä vierestä ohi mutta kun jarrutin, kääntyi ja palasi etsimään kepin. Yleisesti ottaen jäljen ajo aika huonoa, nenä kävi välillä turhan ylhäällä ja kaiken maailman pyörimistä ilmeni. Oliko jälki liian vanha Mustille vai oliko metsässä käynyt muitakin kuin me ? Vai vaikuttiko tuuli pyörittäen hajuja ? Veikkaan jälkimmäistä, tuolla näkyi kohtuullisen nättinä päivänä paljon autoja ja porukkaa sienessä.
Frescon kanssa harjoiteltiin kulmia. Merkkasin kulmat ja laitoin kepin reilu 5 m kulman jälkeen. Ekat ajoi tavan mukaan yli mutta jarruttelulla alkoi ehkä hiffaamaan hommaa vähän. Tulipa taas todettua että Fresco ei tosiaan osaa ajaa kulmia, pitäisi nyt keskittyä niihin. Kaikki kepit nosti varmasti.

Lisäksi tehtiin vielä muutama säästöpossutreeni eli tarkkuusetsintäruutu. Ongelmana tuntuu olevan se että metsässä Fresco helposti kuopaisee kun esine ei heti satu suuhun ja kaikkihan tietävät miten tuossa käy. Jatkaa onneksi etsintää itsenäisesti sen jälkeen kunnes löytää esineen. Usein myös mälvää sitä sen verran että pudottaa tuodessaan ja sitten lähtee taas koko rumba alusta.
Olisi pitänyt opettaa se ilmaisemaan maahan menemällä. Pitää pohtia vieläkö tuota alkaisi muuttamaan.

Iltapäivällä kotona vähän tottista, ampumiset ja muut. Noudon lähdöt parempia, ei noussut tai hytkynyt kuten viime aikoina on tehnyt. En kyllä viritellyt ennen tekemistä juurikaan. Seuraamisessa pari edistystä, muuta ok, ei vingahduksia lähdössä.

Isosti onnea Nuupin pojalle Väinölle (Moonface's Eros) joka tänään Tampereella valmistui arvoon EC ! Nippanappa ehti isä ensin. ;)

---

Hyi hyi Alma Media. :(

Josta seuraa pohdinta. Vuodatus.net on siirtynyt Alman omistukseen. Pitää blogin nyt muuttaa muualle periaattellisista syistä vai ei ? En millään jaksaisi alkaa muuttopuuhiin mutta en kyllä yhtään hyväksy minkäänlaista sorsimista ihmisen sukupuolisten mieltymysten perusteella.

Maanantaina Koneen kentälle perinteiseen ATD-Munkka -ystävyystoko-otteluun. Kyseessä on vuosittainen häppeningi johon osallistutaan jo .. ööö .. monetta kertaa. Epävirallisessa kisassa kisataan normaaliluokan säännöin siinä luokassa josta koiralla ei vielä ole virallista ykköstä.

Fresco osallistui siis EVLään. Vähän aikaista sikäli että osa liikkeistä on vielä aika paljolti opettamatta mutta nytpä nähtiin mitä tarvitsee tehdä ja millä intensiteetillä.
- Paikallaanmakuussa ei huomauttamista.
- Istumisessa meni maahan juuri kun palasin kehään. Tuota ei ole treenattu, taisi reppana luulla siinä vaiheessa olevansa väärässä asennossa. Kehässä liikkeen ajan pomppinut varis ei häirinnyt koiraa.
- Seuraaminen enimmäkseen hyvää. Vähän edisti normaalikävelyssä ja juoksussa, hidas ihan priimaa lukuunottamatta sitä että ei istunut hitaasta pysähdyttäessä. Tuota ei ole ikinä tajuttu kokeillakaan. Muutenkin perusasentoihin istumiset saisivat olla nopeampia.
- Idari ok. Maahanmenossa meni ehkä aavistuksen vinoon. Ainakin istuminen saisi minusta olla nopeampi.
- Luoksetulo :D meni ihan pelleilyksi. Kutsuin, lähti tulemaan, annoin voimakkaan suullisen käskyn (enkä muista edes olenko aiemmin käyttänyt käsimerkkiä vai en) jolloin meni maahan. Seuraavasta luoksetulokäskystä koira kääntyi 180 astetta ympäri ja lähti miljoonaa lähtöpistettä kohti. Tajusi itse virheensä, kääntyi ja meni maahan. Siitä taisi lähteä tulemaan kohti ehkä kolmannella käskyllä. Oikea maahanmeno ok, viimeinen luoksetulopätkä vähän hidas.
- Ruudussa merkillemeno hyvä, jäi tosin merkin eteen. Vaan eipä sitä ole vielä opetettukaan menemään taakse. Ruutu-käskyllä lähti taas miljoonaa - luoksetulon ekalle merkille. Kehässä oli aika paljon hälyä, kuivia lehtiä, kehänauhat maassa ja paljon merkkejä. Hämäsivät varmasti kokematonta koiraa.
Tässä välissä homma poikki ja toinen koira jatkoi. Fiilis pysyi kivasti yllä tauon ajan.
- Ohjattu nouto onnistui hienosti ! Yllättävää, sitä ei ole ikinä tehty kokonaisena ja ohjatun kapulaakin on tuotu vasta ehkä kolmessa treenissä. Pysähtyi merkille (onneksi, pelkäsin että painuu suoraan kapuloille) nenä vasemmalle eli tuotavan kapulan suuntaan. Jännä juttu, ruudun merkillä pysähtyi nenä oikealle eli ruutua kohti. Ihan voisi luulla että se tajuaisi nuo mutta ehkä ei vielä kuitenkaan. Vähän vino luovutus. Vilkaisi keskikapulaa tuodessaan vasenta mutta ei onneksi lähtenyt vaihtamaan, hyvä.
- Metallinouto ok. Vähän löysä ote, kapula kalisi hampaissa.
- Tunnarissa toi viimein oikean mutta nosti kahta väärää. Epävarmuutta, ei silti tarvinnut apuja.
- Kaukokäskyt alkoivat istumisella. Pariin vaihtoon lisäkäsky ja yhtä ennakoi. Ei liikkunut kuitenkaan juurikaan eteenpäin, hyvä.

Loppupisteet huikeat 195 ja luokkavoitto kahdesta koirasta. ATD voitti myös koko ottelun, onnea me kaikki !

Mitä pitää treenata:
- paikalla istumisia, etenkin piilosta palaamista
- seuraamisen edistäminen pois
- perusasentoon istuminen nopeammaksi
- hitaan kävelyn pysähdykset
- jäävät (etenkin istuminen) nopeammiksi
- luoksetulo :D
- merkki, koira merkin taakse
- ruututreeniä paljon eri kulmista, ei hahmota mikä ruutu oikeasti on
- ohjattua, sujui nyt mutta ei silti vielä oikeasti osaa asiaa
- tunnariin rutiini
- kaukoja

Kuka heitti omenan aidan yli ?

Tiistaina tottistelua ensin Ojangossa Frescon kanssa. Seuraaminen ok, edisti vähemmän kuin välillä. Vingahdus parissa liikkeellelähdössä. Jäävät suhteellisen ok, istuminen hidas. Mistähän tuo jäävien hitaus on oikein yhtäkkiä putkahtanut ? Pitää alkaa tosissaan kiinnittämään noihin huomiota.
Hyppy- ja estenoutoa. Yritin hakea hypylle oikeaa etäisyyttä, pitää näköjään heittää kapula vähän kauempaa mitä aiemmin olen tehnyt. Pidemmässä heitossa koira liikahteli levottomasti koska tein itse kropalla isomman liikkeen. Pahus, tuokin on ihan uusi ongelma meillä.
Eteenmeno hyvä, edisti seuraamisessa vähemmän kuin yleensä. Tuohonkin voisi puuttua ihan oikeasti.

Ennen Frescon tottiksia Pennin kanssa agipätkä. Oli kivaa, tehtiin rennoin rantein ja ihan ex tempore, en edes nostanut rimoja tai suunnitellut mitään etukäteen. Kunhan puuhaillaan.

Ojangosta Paville jossa vielä tokottelut Niinan kanssa. Frescolle paikallaanistuminen, hyvä. Viivyttelin tahallaan "kehän laidalla", ei mennyt maahan tällä kertaa.
Pari ruutua. Ekalla meni vinoon ja tarkisti jonkun jutun maasta, siitä sitten ruutuun. Merkin yritti lintsata pari kertaa mutta vähän tiukemmalla komennolla meni sinnekin. Ihan hyvä kun kokeilee tuon nyt.

Mustille perusasentoa, askeleen seuraamista. Seuraamisessa se on keksinyt vingahtelun jos palkkaa ei ala tulla. Palkkaa perusasennosta ennen liikkumista, jätä palkkaamatta liikkumisesta jos vingahtaa. Muuten hyvä, koira on oikealla paikalla ja erittäin tiivis, katsekontakti hyvä. Ehkä asento voisi olla vielä aavistuksen suorempi, takapää pyrkii ohjaajan taakse. Kiinnitä huomiota.
Vähän myös paikallaanistumista, ei ole tehty ennen ja meni hetken ennen kuin tajusi mitä haen. Käden liikkeet häiritsevät sitä, tulee niistä luokse.
Luoksetuloa, alkaa älytä eteentuloasennon pikkuhiljaa.

Keskiviikkona lepopäivä, tehtiin piiitkä metsälenkki kera hirvikärpästen ja liitovarjojen. Vinhan näköisiä vekottimia !
Lenkin jälkeen Frescolle ampuminen (hyvä, ei reagoinut pätkääkään), kaksikiloisen nouto (pää valui vinoon vasemmalle kun pidensin luovutusta) ja seuraamista (erittäin hyvää).

Torstaina etätöissä kotona, koirat ulkona ison osan päivää. Fresco varsinkin nukkuu tosi mielellään pihalla, Musti on siellä kun se sinne tuupataan ja Penni sitten mieluummin makoilee sisällä.
Töiden jälkeen moikkaamaan Annen ihanaa pikku-Capoa. Pennuthan ovat aina sika ihania mutta etenkin nyt kun itselle ei sattuneesta syystä nouse minkäänlaista kuumeenpoikastakaan niiden palluttelemisesta.

Järvenpäästä Jäniksenlinnaan jossa tallasin pojille jäljet. Jälkien vanhentuessa vajaan puolen tunnin lenkki läheisellä hiekkakuopalla koko katraan kanssa.
Sitten jäljille. Ensin vuoroon Musti. Lähti liikkeelle heti autolta tosi määrätietoisesti. Kuljettiin kohti jälkeä ja sen bongattuaan pentu lähti jäljestämään. Vähän tarkisteli välillä, meni metrin verran vinoon ja hyppäsi takaisin jäljelle. Tosi vakuuttavaa työtä, tosin vauhtia joutuu pidättämään aika reilusti koko ajan. Kepeillä meni heti maahan. Tajuaa jo selvästi kepin idean ja etsii myös sitä, ei pelkkää hajua. Parilla kepillä joutui vähän tarkentamaan että missäs se keppi onkaan, teki tuon hyvin. Yhdestä meni yli (vähän ohi, ei ollut ihan jäljen päällä), otin takaisin ja ilmaisi hienosti. Ylitettiin pari kertaa hiekkapohjainen ratsastuspolku, ei ongelmia. Ihan lopussa jälki hukkui kerran, Musti teki aktiivisesti työtä löytääkseen sen uudestaan ja löysikin vihdoin. Voisihan noita vähän merkatakin niin ei itse olisi niin pihalla jos jotain yllättävää tapahtuu.

Kuten Frescon kanssa sitten tapahtuikin. Nosti jäljen hienosti ja lähti ajamaan ja hukkasi jäljen melkein saman tien. Ehti ajaa kuitenkin eteenpäin sen verran matkaa etten enää itsekään tiennyt missä jälki meni. Pyörittiin aika hukassa jonkun aikaa ja juuri kun ajattelin palata autolle, koira toi minulle kepin. Jatkettiin siitä enemmän tai vähemmän jäljellä, keppejä nousi tasaiseen tahtiin. Ratsupolun ylitys meni hyvin mutta sen jälkeen Fresco vei minua pitkään pientä polkua pitkin jossa en ollut itse kävellyt, oli tainnut vaihtaa siis jonkun muun jäljelle. Otin pois ja mentiin takaisin ratsupolun varteen josta nousi oikea jälki. Tuon jälkeen jäljestys parani ihan silmissä, mentiin suhteellisen rauhassa ja tarkasti. Kaikesta sähellyksestä huolimatta kaikki kepit nousivat  hienosti ja ilman apuja.

Mustin jäljellä pituutta vajaa puoli kilsaa ja Frescolla varmaan vajaa kilsa. Ikää puoli tuntia tai reilut. Mustilla neljä keppiä, kepin paikat merkattu, Frescolla kahdeksan ja ei merkattuja.
Vitsi kun olisi se gps, tahtoisin tietää mitä Frescon jäljellä oikein tapahtui ja kuinka paljon se oli jäljellä ja kuinka paljon ei.

Lauantaina aamusta raunioradalle hakuryhmän kanssa, osalle häiriötreeniä rauniokokeita varten ja osalle umpipiilojen ilmaisua.
Mustille kuusi maalimiestä. Neljä kahdessa eri maakuopassa ja yksi kaksi kertaa samassa muovilaatikko"umpparissa" johon Musti tosin änkesi sisälle.
Aloitettiin maakuopilla. Ensimmäisellä lähetyksellä Musti bongasi hajun kohtuuhyvin muttei meinannut ymmärtää millään mistä se tuli. Tarkensi ja tarkensi varmaan kolme neljä minuuttia ennen kuin keksi että ahaa, ihmiset pääsevät myös maan alle ! Teki tosi hyvin töitä, etsi ja etsi kohtuullisen pienellä alueella, ei jättänyt hajua (vai yrittikö kerran lähteä vähän pidemmälle ?) eikä myöskään kysellyt minulta apuja. Ilmaisu kohtuullinen, ehkä vähän pätki. Maakuopan päällä oli kansi vähän raollaan.
Sitten toiselle kuopalle jolle tarkensi huomattavasti nopeammin. Tuota ennen kävi tarkastamassa kelan jossa muille oli ollut maalimiehiä, ei ilmaissut onneksi sitä vaikka kiinnostuikin. Maakuopalla ihan kiva ilmaisu, pontevampi kuin ensimmäinen. Kuopan päällä kantena kuormalava jossa rakoja.
Otettiin vielä molemmat kuopat toiseen kertaan, ilmaisut ja tietysti tarkennus nopeutui koko ajan kun pentu tajusi kupletin juonen.
Sitten käveltiin vähän tyhjää, Musti pomppi rauniokasoilla ilman mitään pelkoa tai varomista. Tipahti kuulema johonkin rakoonkin, muut näkivät. Ei haitannut menoa. Meni ohi muovipiilosta mutta kääntyi heti takaisin, tutki vähän ja ilmaisi.
Viimeiseksi sama piilo näkölähtönä. Ei hyvä idea parillakaan tapaa. Ensin maalimiesparka meni näyttämään Mustille avointa ruokapurkkia jolloin Musti vahingossa haukkasi maalimiestä sormeen ruokaa tavoitellessa. Sori Niina ! Odotin että mm pääsi piiloon ja lähetin koiran joka kävi niin kierroksilla että juoksi useamman kerran piilosta ohi eikä malttanut käyttää nenäänsä. Vihdoin paikansi maalimiehen, meni piiloon sisään ja ilmaisi.

Hyvä treeni pennulta, tehtiin paljon uutta ja varmasti tulevaisuudessa hakumetsässä hyödyllistä hommaa. Vähän vähemmän voisi vaatia ilmaisujen suhteen ja varsinkin uusissa asioissa ottaa enemmän takapakkia ettei tule pätkiviä haukkuja, nyt niitä oli vähän.

Frescolle ihan tavallista umppareiden ylläpitotreeniä, ei mitään uutta eikä ihmeellistä. Neljä maalimiestä valmiina. Ensimmäinen Mustillekin käytetty Frescolle uusi piilo eli muovilaatikko pitkän sivun aidan vieressä. Meni sisään piiloon kuten poikansakin ja ilmaisi ok. Toisena kela, sama kuin edellinen ja sisään sinnekin. Seuraavaksi maakuoppa ihan kelan vieressä. Bongasi sen hyvin kun oli lähdössä eteenpäin etsimään, nenä siis auki koko ajan. Haukahti pari kertaa ja lähti jostain syystä tulemaan minun luokseni mutta palasi heti piilolle ilmaisemaan. Viimeisenä toinen maakuoppa. Ehkä vähän hidas haukun aloitus, muuten hyvä.

Pitää jatkossakin käydä radalla ainakin pari kertaa kaudessa treenaamassa umppareita. Noita tulee kuitenkin hakutreeneissä tehtyä vähemmän ja esim maakuoppia ei lainkaan kun ei meillä ei ole hakurataa jolle niitä voisi kaivaa.

Kuvavertailua taas, ensin isä-Fresco 28 vk:

Ja poika-Musti 28 vk:

Frescon pää:

Frescon kuvat: Laura Lönnberg

Ja Mustin kuuppa:

Melkein eniten noista kuvista minun silmääni pistää olemus ja asenne. Fresco on mukava lupsukka ja Musti taas kipakampi tosikko, sanoo tiukalla ilmeellä että hommiin siitä mars.

Viikonlopun ohjelmaan kuuluu myös Helsingissä pidettävien agilityn mm-kisojen tarkka seuranta. Harmi kun en itse ehdi paikan päälle, tunnelma on varmaan mahtava. Ratoja sentään näkee netistäkin vaikka täältä ja tuloksia vaikkapa täältä.

Sunnuntaina palveluskoiraliiton koulutusohjaajille järkkäämässä hakuseminaarissa Orimattilan Salusjärvellä. Aamu aloitettiin Ilona Erhiön kerrassaan hyvällä luennolla.
Seuraavaksi maastoon. Jakauduttiin kolmeen ryhmään. Joka ryhmässä oli reilusti toistakymmentä ihmistä ja 6-7 seitsemän etukäteen valittua koiraa. Fresco oli mukana harjoituskoirana.

Haukkuvien koirien ryhmä lähti maastoon Ilona Erhiön johdolla. Käytiin läpi koirien tasoa ja ongelmia ja alettiin treenaus. Maasto oli mukavaa kohtuullisen avointa metsää, keskilinja nousi ylämäkeen välillä hyvinkin jyrkästi.

Frescon treenissä kaksi maalimiestä ja jokunen tyhjää. Teki jonkun verran vakivirheitään kuten muutaman piikkimäisen piston. Enimmäkseen työskenteli kyllä oikein päin. Ekalla lähetyksellä ei edennyt kunnolla, otin uudestaan. Ilmaisut ok.
Kaikkiaan ihan frescomainen treeni, ehkä enemmän kisa- kuin treenimoodissa kuitenkin kun liikkui rauhallisemmin mitä tavan treenissä.
Ei olla kuulema ollenkaan toivottomia. Ohjaaja sai jopa kehuja hetkittäin selkeästä toiminnastaan vaikka ei se ihan siltä aina itsestä tuntunut.

Päivä oli kerrassaan erittäin antoisa. Uuttakin asiaa tuli jonkun verran mutta enimmäkseen sain varmuutta vanhoihin eli ei me ihan päin häntiä olla ennenkään treenattu.
Ainoa pieni kritiikki tulee ryhmäjaosta. Meidän ryhmässä oli haukkuvat koirat ja kahdessa muussa ilmeisesti rullakoirat, ryhmät oli jaettu kouluttajien ydinosaamisen perusteella. Minusta noita olisi voinut vähän sotkeakin, olisi ollut kiva kuulla rullakoirien ongelmien ratkaisuja kun niistä tiedän itse hyvin paljon vähemmän. Aamun luennolla käsiteltiin kyllä rullajuttuja jonkun verran, siitäkin sai jo jotain evästä niiden kouluttamiseen.

Jatkossa muistettavaa treeneihin:
- etene keskilinjalla aina, myös etukulmissa.
- ota askeleet lähetyssuuntaan ennen lähetystä. Pennulla viitisen metriä, aikuisella pari askelta.
- kaikki turha säätäminen pois keskilinjalta.
- vaadi kunnolliset suorat pistot. Ainakin 45 m suoraan niin hyvä tulee. Jos suoruus ei riitä, kutsu takaisin, etene vähän alueelle ja lähetä uudestaan. Toista jos tarvetta. Älä jää hinkkaamaan, ota apuja jos koira kertakaikkiaan ei etene/löydä.
- keskilinjan ylitseheittoja niin että palkka ja pysäytys alussa keskilinjalla.
- hallinta ! Ei turhaa huutelua, yksi käsky ja se on siinä. Selkeyttä omaan käskytykseen.

Tämä kirjoitus on tosi köyhä verrattuna itse seminaariin, en ala tänne kaikkea kirjoittaa enkä saa vielä kaikkea asiaa jäsennettyä omassa päässänikään. Hakuryhmäläiset, kyselkää jos jotain tulee mieleen.

Maanantaiaamuna ensimmmäistä kertaa tänä syksynä pakkasta, hrr ! Se siitä kesästä sitten ihan lopullisesti, eikun webasto käyntiin taas.
Ja ensimmäinen hirvikärpänen poimittu päästä kl 6.05 eli melkein täydellinen aamu. :D

Illalla hakutreeneihin. Meitä oli peräti yhdeksän koiraa joten jakauduttiin kahteen ryhmään ja treenattiin eri paikoissa.
Frescolle mukava pieni nostattava treeni. Ensin kaksi maalimiestä metsään yhtä aikaa koiran katsellessa. Kamala huuto alkoi heti kun maalimiehet lähtivät kävelemään. Löysi nätisti molemmat, ekaa ilmaisi loppuun saakka ja toiselta sai palkan hyvästä haukkusarjasta vähän ennen loppua. Molemmat maalimiehet siirtyivät pari kymmentä metriä ja koira uudestaan metsään. Oikeanpuolimmainen löytyi nätisti, vasemmalle tarvitsi toisen piston. Maasto siellä oli suopursuista, tosi vahva tuoksu tuntui omaankin nenään. Aluetta ei tallattu eli Fresco kävi katsomassa ekalla pistolla maalimiehen siirtymäjälkeä.

Mustille tuulen avulla muutamankymmenen metrin etsimisiä ja ilmaisuja niiden päätteeksi. Haki hajun paikalla ollessa tosi hyvin ja lähti hienosti ja useimmiten aika suoraan kun lähetin. Ilmaisut rullasivat kivasti, otettiin vähän eri pituuksia, about 5-15. Ja treenin jälkeen liivit pois ja ihanan rento rauhallinen koira löysällä remmillä autolle. :) Tuo on kyllä mukava, ei turhia hötkyile kun tietää että hommat loppuivat.

Lopuksi vielä ampumiset molemmille. Frescolle x 4, oli makuussa. Korvakaan ei värähtänyt, palatessa luo oli juuri kivassa mielentilassa tietäen että namia tulee. Hyvä.
Musti söi nämeja maasta ammuttaessa, ei mitään reagointia.

Kuvassa Mustin nätti (ainakin minun mielestäni) pää:

Tiistaiaamu alkoi kuten eilinenkin hirvikärpästen seurassa. Pahkeisen elikot, niitä on ihan kamalasti tänä vuonna ! Ja ihan uusilla alueilla.

Päivällä postin mukana tupsahti 75-senttinen hirvitys (anteeksi vaan) eli Nuupin EC-ruusuke. Kissapuolella kansainvälinen liitto jakaa tuollaiset isommista titteleistä.
Piti ihan ottaa kuva:

Kokoa siis riittää, hyvästä mausta en ole ihan varma.:D Jos kuvasta ei erota, osassa vaalenpunaisia nauhoja on sudenkorentojen sun muiden kuvia.

Illalla tottistamaan. Periaatteessa nämä olivat hakuryhmän tottistreenit mutta paikalle ei päässyt kuin Nina joten tehtiin sitten kahdestaan.
Mustille sivulletuloa, seisomista ja maahanmenoa naksutellen. Sivulletulossa yritetään nyt ahkerasti häivyttää käsiapua. Alkaa minusta vähän edistyäkin. Illalla kokeilin saada sen sivulle ruokakupin edessä, ei onnistunut millään. Tuo ei pysty ajattelemaan noin pitkälle ruokakupin nähdessään.
Frescolle jääviä, luoksetuloja, seuraamista, eteenmenoa. Sujui ok paitsi juoksuseuraamisessa edistää vähän ja seisominen tuosta voisi olla aavistuksen terävämäpi. Vire oli kuitenkin kiva läpi treenin.

Keskiviikkoiltana tuttuun tapaan Mustin pentukoulu. Sitä ennen Frescon kanssa vähän tottista. Liikkeestä jäännit ok, myös juoksusta maahan jonka ansiokkaasti bongasin sääntökirjasta vasta nyt. Pitäneekin lukea opus paremmin vielä ennen koetta, ties mitä sieltä vielä löytyy.
Noutoa kaksikiloisella. Heittäminen on edelleen vaikeaa ja koira hytkyy kapulaa heitettäessä. Ja vinkaisee lähdössä pahkeinen. Tuo kuitenkin nätisti ja useimmiten alkumatkan jopa laukalla.
Eteenmeno hieno vaikkei tajunnut virityksestä mitä haen, etsi merkkiä. Tehtiin tuota samassa treenissä ja virityskin on about sama kaikkeen eteenlähtevään. Pitää erotella merkki ja eteenmeno eri treeniin jatkossa.
Mustille pentukoulussa sivulletuloa joka hahmottuu jo paremmin ilman isoa käsiapua. Kuuntelee jo käskyä ja reagoi siihen paremmin kuin ennen. Lisäksi vähän seuraamista, matkaa lyhennettävä askeleen - puoleentoista, muuten asento muuttuu huonommaksi. Seisomista, kuunteli kivasti myös tuossa.
Uutena ruutua. Mustia ei ole aiemmin lähetetty lelulle mihinkään, ei tajunnut hommasta mitään. Juoksi kyllä useimmiten ruutuun mutta haki sieltä jotain ihan muuta kuin lelua. Tuota alettava tekemään, haluaisin kuitenkin mieluummin tehdä tuon lelulla kuin ruoalla. Jälkimmäinen voisi tosin toimia Mustille paremmin tässäkin joten saapa nähdä vieläkö joudun harkitsemaan hommaa uudestaan.
Musti vapaana loppuajan oman vuoronsa jälkeen, pysyi hienosti lähellä ja piti kontaktia vaikka muita pentuja ja ihmisiä pyöri ympärillä.

Torstaiaamuna saatiin vahvistus sille että meidän ennätykselliseksi noussut kissaruoan kulutus ei ole pelkästään Tenkasen ansiota. Fresco (!!) kiipeilee yksinollessaan sievästi pöydällä ja tyhjentää kupit. Pahuksen eläin, nyt aletaan etsiä porttia keittiön ovelle. Näköjään tuota ei mikään muu pidä pöydältä poissa, esteet on kokeiltu ja nyttemmin huonoiksi havaittu. 
Aamuinen säikäytys tepsi sen verran että ruoat olivat säilyneet päivän.

Illalla Pennin agitreenit, kouluttajana Nina Manner. Mielenkiintoisen oloinen rata eikä sitten yllättäen niin hankala kuin aluksi oltaisi luultu. Kämmäiltiin kyllä kaikenlaista, tuli huomautusta omista käsistä jotka liikkuvat liikaa. Epäilemättä, hyvä kun sanottiin kun tuosta ei ole hetkeen kukaan sanonut. Rimoja lenteli kanssa aika lailla. Kepit tehtiin kerran, ei Pennille helpoimmasta kulmasta mutta yllättäen homma onnistui. Pitkästä aikaa oikein kiva fiilis treeneissä ja jälkeen. Viime aikoina ei ole paljon naurattanut, varmaan sekin vaikuttaa kun tietää että viimeisiä viedään, ei enää keskity samalla tavalla(kaan) kuin aiemmin.

Perjantaiaamuna kissanruokashow jatkui. 
Mustin ruokahalun tuntien ei hämmästytä yhtään että se on oppinut hyvin nopeasti mitä kissan pukluääni tarkoittaa. Sen kuullessaan koiruus ryntää paikalle viittä miljoonaa vaikka toisesta päästä taloa ja imuroi puklun itseensä käytännössä ennen kuin se ehtii koskettaakaan maata. Helpottaa siivoamista joo mutta on muuten vähän yyyh.

Aamulla joku kissoista päätti puklata kuivaruokakuppiinsa (!). Ennen kuin ehdin kissaa sanoa, Musti löytyi keittiön pöydältä imuroimasta puklua (ja kissan kuivaruokaa) huiviinsa. Poika ei varmaan ehtinyt edes ajatella että keittiön pöydälle meno on kiellettyä (tästä on keskusteltu) kun kuuli että ruokaa on tarjolla.

Ja joo, Mustia ihan oikeasti ruokitaankin, joka päivä kahteen kertaan sen omalla ruoalla.
Onneksi kissojen pukluaminen ei ole joka päiväistä tai -viikkoistakaan.

Kuvassa meidän uusin portti Italiasta hankittuine kyltteineen:

Illalla Nahkelaan pk-tottistamaan Jokelan porukan kanssa. Yritettiin saada vähän kisanomainen treeni suht vieraalla kentällä.
Frescolle seuraaminen ampumisella ilman sen kummempia virittelyitä. Ei oikein pelannut, vähän löysä kaikkiaan ja käänsi päätään ja irtosi vähän kun ammuttiin.
Liikkeestä istu ok. Liikkeestä maahan meni hitaasti. Liikkeestä seisomaan jäi, otti muutaman askeleen ja kun olin juossut parikymmentä askelta, hipsi perään. Teki tuota parikin kertaa, pah. Ei olla treenattu ilmeisesti täydellä matkalla tuota ollenkaan. Eteenmeno ok.

Kaikkiaan ei kummoinen treeni, koira ei ihan mukana. Pitää viritellä paremmin.

Lauantaina Sinin kanssa Tikkurilaan Mustille ruohikolle jälki vajaa 200 m, nami (turvotettu kuivaruokanappula) joka askeleella. Alkurimpuilujen jälkeen meni ihan hyvin, Sini näytti kädestä (koirasta) pitäen miten homma toimii ja sehän toimi. Mustilla oli myös huomattavasti parempi pyrkimys eteen kuin edellisillä namijälkikokeiluilla, silloinhan se lähinnä pyöri.

Lopuksi vielä tottista samalla nurtsilla. Frescolle jääviä. Seisomista niin että lelupalkka jäi pysähdyksessä sen taakse, toimi ihan loistavasti. Pysähdys terävöityi eikä hipsinyt enää perään. Eteenmenossa idea hukkui pitkästä aikaa, ei mennyt kunnolla. Kentässä ei ollut selkeää loppua, Frescohan on tottunut että lelu on aina ihan kentän päässä. Ehkä tuo hämäsi ?
Kuitenkin treenissä huomattavasti parempi fiilis kuin eilen.
Otin Frescon vielä toiselle sessiolle Mustin jälkeen, oli huomattavasti hyytyneempi. Hmm.

Tottiksen jälkeen Purinalle katsomaan agikisoja, Musti mukana haistelemassa tunnelmaa. On se kyllä mukava penne, rauhassa ihan joka paikassa. :) Ja jos jotain tahdon tehdä, Musti on heti mukana keskittyneenä.

Sunnuntaina aamupäivällä käytiin broidilla jossa tehtiin metsälenkki. Lisäksi kävelin vielä puolet kotimatkasta koirain kanssa. Musti alkoi vähän hyytyä, siksi loppumatka autolla kotiin.
Illalla mutsille syömään jossa Mustille taas jälki ruohikolle. Meni vielä paremmin kuin eilen, pari kertaa pysähtyi kun yritti rynniä ja otin remmillä vastaan. Remmi kiedottuna koiran ympäri, sietää sitä jo paremmin kuin eilen. Remmin vaikutus hyvä, hidastaa kun jarrutetaan. Musti söi melkein kaikki namit huomauttamatta, hyvä.
Frescolle tottista, jääviä ja eteenmeno. Ei moittimista, meni kaikin puolin hyvin.

Illalla keittiöstä löytyi sammakonraato, yyyh. Onneksi ehdin poistaa Mustin paikalta ennen kuin se vetäisi senkin kitusiinsa. Syyllinen on todennäköisesti ikätoveri Tenkanen joka on pyytänyt samppiparan tarhasta, en usko että tuo meille sisälle omin avuin suorisi. Tenkanen on aika metsästäjä, olen huomannut kun olen seurannut sen otteita sisällä kärpästen kanssa.

Maanantaina tuttuun tapaan hakutreenit. Oma porukka oli vielä aika vähissä joten vahvistuksena Sini ja Minni. Kiva kuiva keli, suhteellisen kova tuuli alueen etulaidasta päin.
Frescolle kolme maalimiestä, en tiennyt kuin ensimmäisen sijainnin joka vasemmassa etukulmassa umpipiilossa.
Eka lähetys oikealle, meni vinoon joten kutsuin takaisin. Toisella lähetyksellä nätti pisto kulmaan. Pistolta tullessa suoraan vasemmalle, meni nätisti ja ilmaisi. Tosin yritti ensin pungata piiloon.
Väliin tyhjiä. Varsinkin oikealla ongelmia upota tarpeeksi syvälle (tiesi ettei ole maalimiestä) ja suoraan. Työskenteli välillä myös taaksepäin. Otin huonoimmilta takaisin.
Seuraava maalimies bunkkerin takana oikealla. Ilmaisu ok, ehkä vähän pätki.
Taas muutama tyhjä ja viimeinen maalimies vasemmassa takakulmassa.
Kohtuu ok treeni vaikkei ihan priima tuokaan. Pistot saisivat olla parempia.
Kahdella ekalla ilmaisi siihen asti että annoin luvan palkata, kolmannella 15 haukkua ja palkka.

Mustille umpipiilotreeniä, viisi ilmaisua. Suurimmalla osalla piilo kiinni, alkoi haukun oma-aloitteisesti ja vahvistui koko ajan. Ruoka maistui tuttuun tyyliin. ;D

Musti on kehittänyt jonkinlaisen hamsteritaipumuksen. Sehän syö ruokinta-aikana (ja aina muulloinkin kun annetaan) oman ruokansa nanosekunnissa ja syöksyy (tai ainakin yrittää) sitten Pennin kupille vaikka minä olen lähes aina välissä vartioimassa. Sitten se kiskoo nielemättä ruokaa suuhun minkä ehtii ja kun nostan sen muualle, se pullauttaa ruokaa suustaan ja alkaa tyytyväisenä aterioida. Aika luovaa, sanoisin.

Tiistaina Niina kanssa Keinukallioon. Ensin esineruutu Frescolle ja Nemolle. Mitähän tuon koko olisi ollut, 40 x 50 vai enemmän ? Frescolle kolme vierasta esinettä. Kaksi ekaa toi hienoilla pistoilla. Kolmatta paikansi kanssa nopeasti mutta jatkoi sitten matkaa, pahkeinen. Kiersi aluetta pitkään, teki hommia muttei kulkenut esineen läheltä. Kävi eturajalla pariin kertaan, lähettelin uudestaan. Lopulta toi kolmannenkin, ehkä nippa nappa viidessä minuutissa taikka sitten ei, ei kellotettu. Motivaatio kuitenkin säilyi kivasti loppuun saakka ja koira teki hommia koko ajan. Kahdesta ekasta palkkana pari kuivanappulaa ja kolmannesta kissanruokavuoka.

Sitten ilmaisutreenit pikkupojille Mustille ja Novalle. Musti räyskytti taas nätisti, ehkä pidempi sarja oli vähän hukassa ? Ei mainittavaa ongelmaa kuitenkaan. Vähän etsimistäkin tuossa oli, ei näytetty parin viimeisen maalimiehen sijaintipaikkaa.

Lopuksi vielä tokottelua. Frescolle juoksusta seisomaan jäänti, hyvä. Jonkun verran seuraamista, edistää. Yksi luoksetulo, ihan kelvollisen reipas. Merkkiä, hidas heitetyllä lelulla mutta nopea kun lelu oli merkin takana. Jälkimmäistä jatkossa vähän aikaa.
Musti tokotteli pentujuttuja, sivulletuloa ja muutaman hetken imuutusseurausta. Vähän naksuttelin myös eteentuloa, jää kauas mutta nyt ei enää punkaa sivulle koko ajan. Tekee intensiivisesti hommia, ei välitä muista koirista tai ihmisistä.
Illalla pojille ampumiset ruokakupilla. Ammuin aika lähellä, Fresco nytkähti aavistuksen mutta pää ei noussut kupista. Musti luonnollisesti ei reagoi ruokakupilla mihinkään. No, ei se kyllä ampumiseen ole missään muuallakaan reagoinut.

Tuoreita kuvia mistään ei ole kun kameraa ei ehdi käteen ottamaan mutta tässä piristykseksi vähän rähjäisen näköinen Valo alkukuussa kuvattuna:

Keskiviikkona Mustin pentukoulu Vanhankylänniemessä. Kerrattiin aiemmin opittua ja katsottiin uutena vähän seisomaan pysähtymistä sekä kaukokäskyjä. Hyviä vinkkiä tuli taas, jotain olisi opettanut vähän erilailla tai ehkä ennemminkin eri järjestyksessä jos olisi päästy kurssille jo aikaisemmin.

Ennen Mustia Frescolle pieni tottis merkkeineen, ei isompaa ongelmaa. Penni Pennonen isännän kanssa kotona ja lenkkeilemässä.

Torstaiaamuna Gracella epikohtaus. Musti oli paikalla vahtaamassa tilannetta tosi täpäkän oloisena. Pikkuherraa saa näköjään noissa pitää silmällä ihan oikeasti. Pennihän ei välitä Gracen kohtauksista mitään. Fresco ilmaisee ne aina mutta lähinnä huolestuneesti mutta tuo pienin tuntuu tykkäävän ettei laumassa tarvita tuollaista heikkoutta.

Päivällä Mustilla oli käynyt ekaa kertaa nyt syksyisen yksinolon aikana vahinko (tai useampikin) kotona. Massu oli vähän löysällä jo aamulla mutta jostain syystä en tilannetta rekisteröinyt vaan annoin täyden satsin ruokaa joka sitten kostautui. Muutenhan poika on ollut esimerkillisen siisti ja käyttäytynyt hienosti, vain pehmoleluja on suolistettu jokunen kappale.

Tuossa Mustin päivälukaali elikkä kodinhoitohuone:

Illalla Pennin agitreeneihin. Eka pyörähdys meni ihan kirmaamiseksi, koira ulos ja myöhemmin uusi yritys niin että itsekin keskityin. Sinänsä helpohkon näköisellä radalla riitti vaikeita ja hiottavia paikkoja oikein urakalla ja kaikki saatiinkin toimimaan - ainakin yksittäin. Kouluttaja Timo Liuhto.

Perjantaina koti- ja kauppahommia plus pienen Ronda-sekarotuisen palauttaminen kotiinsa Talmantieltä. Aika paniikissa reppana juoksi, onneksi antoi kiinni. Ja onneksi pannassa oli puhelinnumero niin pääsi suorinta tietä kotiin eikä Juppsguardiin.

Mustilla on ikää 24 viikkoa.

Tässä muutama potretti, ensin vähän huonovaloinen muuten nätti kuva:

Ja sitten sama koira ihan oudossa asennossa, pelkkää kaulaa koko otus:

Isänsä samanikäisenä:

Lauantaina Lauran kanssa Jäniksenlinnaan lenkille. Tallasin matkalla pojille jäljet ja ajoin ne takaisintulomatkalla pari tuntia myöhemmin.
Frescon jälki ehkä n. 600 m, useampia kulmia ja kahdeksan keppiä. Alku oli vähän epävarmaa, koira sahasi edestakaisin jäljen päällä. Kulmat sujuivat vaihtelevasti, jokusesta ajoi suoraan yli. Noita on tehty ihan selvästi liian vähän. Kepeistä nousi yhtä vaille kaikki eli seitsemän, en muista mihin se yksi mahtoi jäädä. Fresco ajoi aika rauhassa, välillä mentiin suorastaan löysällä liinalla. Lenkkikin alla varmaan väsytti.
Mustin jälki n. 400 metriä kaarteilla ja yhdellä kulmalla. Muuten ajoi kuin (pika)juna kiskoilla mutta kulmasta meni yli. Tuohan oli sen eka kunnon kulma. Lopussa meinasi hukata jäljen kerran ja pyöri ympyrän jatkaen sitten itsenäisesti matkaa. Molempien jälkien loput olivat turhan lähellä toisiaan, voi olla että Frescon kanssa käytiin Mustin jäljen päälläkin. Mustille neljä keppiä. Osalla meni itse maahan, parilla piti vähän muistuttaa jarrun muodossa. Alkaa yhdistää maahanmenon ja hajun keppiin.

Kotiin tultua vielä pihahommia. Illalla Musti näyttikin sitten tältä:

Sunnuntaina pojat pääsivät treffeille Porvoon Musti-tytön kanssa. Musteilla oli hauskaa keskenään leikkiessään ja Frescollakin leikkisedän roolissa. Mennään toistekin !

Lenkin jälkeen oli taas odottelemassa pari tuntia vanhat jäljet mutta tälläkertaa ajamisesta ei tullut kummallakaan mitään, metsästä löytyi huomattavasti enemmän sienestäjiä (jotka olivat siis talloneet koko metsäpläntin ristiin rastiin) ja hirvikärpäsiä kuin keppejä. Musti osui parille kepilleen ja ilmaisi ne nätisti, samoin Fresco toi sen yhden mille osuttiin. Kumpikin jäljesteli pontevasti mutta enemmän sienestäjiä kuin minua.

Maanantaina piti olla hakutreenit mutta muutaman peruutuksen ja muun sotkun jälkeen päädyttiinkin Niinan kanssa jäljelle. Tallattiin jäljet toistemme koirille. Lämmintä ehkä vajaa parikymppiä, päivällä oli satanut eli metsä oli märkä.
Frescolla ajettiin noin tunnin vanha pitkä (kuvittelisin että oli ainakin sen puoli kilsaa, tosin voi olla että tuossa maastossa ei ihan arviointi pelannut) jälki jossa seitsemän keppiä. Nosti jäljen kohtuullisen kivasti, tosin ajoi ensin pari metriä takajälkeä. Maasto oli hyvin vaihtelevaa. Muutama pätkä oli ihan älyttömän tiheää matalaa kuusikkoa jossa oma eteneminen oli tajuttoman hankalaa. Koira kyllä painalsi normaaliin reippaaseen tahtiin. Lisäksi matkalla oli ojanylitystä ja suomaista maastoa.
Fresco ajoi nätisti, paljon ylimääräistä pyörimistä ei tullut. Kepeistä jäi yksi. Maaston takia jouduin pysäyttelemään sitä useasti, onneksi kestää tuon hyvin ja jatkaa jäljellä kun saa luvan.

Mustille kanssa noin tunnin vanha jälki, pituus ehkä 300 m ? Maasto helppoa avointa sammalmetsää. Alussa purkki, sitten kolme keppiä ja taas lopussa purkki. Annoin sen ajaa melkein koko jäljen liian löysällä liinalla joka ilmeisesti aiheutti sivuttaista pomppimista sinne tänne. Lopussa otin liinalla reilun tuen jolloin pentu eteni kuin juna. Jotain tuli siis taas opittua.
Rasiat Musti ilmaisi nätisti, kepeillä kävi kyllä maahan mutta ei taida vielä tajuta varsinaisesti miksi vaan menee maahan kun jarrutan ja pentu haistaa jotain.

Kiitti Niina, hyvät jäljet. :) Erityisesti Frescon, itse laiskana ei tule tallattua noin vaikeaan maastoon kun tietää että siellä pitää vielä koiran perässäkin roikkua. :D

Tiistaina yllätys yllätys, jälkeä ! Terhin kanssa tällä kertaa ja Mosabackassa. Ilma hiostava, ei tuulta, lämmintä parikymppiä. Paikkavalinta oli sikäli epäonnistunut että yhdellä metsäkaistaleella oli käynnissä ilmeisesti suunnistuskisa ja muutenkin paikalla oli väkeä kuin pipoa. Ja jokainen jälkeä harrastanut tietää että tästä voi seurata ongelmia. Tällä kertaa ongelmat kohdistuivat lähinnä alueelle jossa oli Terhin koirien jäljet, Frescon ja Mustin säilyivät kai sotkemattomina.
Frescolle reilun tunnin (?) vanha jälki, pituutta ehkä reilu 300 m. Maasto vähän soista, suopursut haisivat jonkun verran. Seitsemän keppiä. Ei nostettu jälkeä janamaisesti vaan lähdettiin menemään suoraan kun koira sen melkein autolta bongasi. Ekalla kolmanneksella tuli yksi hukka, koira ajoi useamman kymmenen metriä väärään suuntaan ekan kepin jälkeen. Tuohon pitää kiinnittää huomiota ja jarruttaa entisestään kepiltä lähdettäessä ja katsoa että koira varmasti ottaa jäljen. Etsittiin jälkeä hetki hukan jälkeen ja koira löysi sen itse. Loppu sujui erinomaisen hyvin ja kaikki kepitkin nousivat.

Mustille vajaa parisataametrinen pätkä kahdella purkilla ja kolmella kepillä. Alku aikamoista poukkoilua kireästä liinasta huolimatta. Pitää alkaa hidastamaan entisestään ja katsomaan myös että pää pysyy alhaalla, nyt se nousi välillä turhan paljon. Purkki-ilmaisut ok. Kepeistä kaksi ilmaisi jarruttamalla hienosti (siis minä jarrutan menoa n 10 metriä ennen keppiä entisestään, koira menee maahan kepin kohdalle), meni maahan niin että keppi jäi etujalkojen väliin / alle. Kolmannen kepin jälkeen oli tiukka kulma jossa pentu pääsi oikaisemaan ja bongasi kepin jälkeen jatkuvan jäljen. Annoin jatkaa enkä vienyt takaisin kepille.

Eli vieraan tekemä jälki ja vieraan hajuiset kepit eivät näytä vaikuttavan kumpaankaan mitenkään, hyvä juttu. Mustin vauhtiin ja tarkkuuteen täytyy alkaa kiinnittämään tosissaan huomiota. Ja se kumipäällysteinen liina pitää hommata, nykyinen on siihen verrattuna aika kökkö.

Keskiviikkona Mustin 5 kk synttärit ! Katsaus erillisenä postina. Illalla Riitta Jantunen-Korrin pentukurssille. Meidän ryhmässä on mukana kolme kolmikuista pentua (tolleri, aussie ja porokoira) sekä kolme viisikuista pentua (Musti ja kaksi valkoistapaimenkoiraa). Mukavan tuntuinen porukka, eiköhän tuolla päästä kivasti hommissa alkuun. Tänään katsastettiin lähinnä kontaktia, perusasentoa ja pennun kanssa leikkimistä. Tuo kurssi tehnee Mustille ihan hyvää, oppii keskittymään hommiin vaikka kavereitakin on paikalla. Mehän treenataan tottista ryhmässä luvattoman vähän muuten. No, jos vaikka ensi talveksi saisi vähän muutosta asiaan.

Kurssin jälkeen Musti pääsi vähäksi aikaa painimaan valkkarisisarusten kanssa. Fresco näki suuren rakkautensa Zulin usean kymmenen metrin päästä ja heti alkoi julmettu piippaus ja flirttaus. Se kyllä sekoaa tuosta neidistä ihan käsittämättömästi. Kuka käskee nimetä koiransa valkoisen voodoon hedelmällisyyden jumalattaren mukaan ? Semmoinenhan sekoittaa koko planeetan uroot. Muistakaa ihmiset, ei ole ihan sama mitä eläimelleen nimeksi antaa, nimi voi poikia vielä vaikka mitä.

Kotona sen sijaan painivat nuoret pojat Musti ja Tenkanen:

Hups, nyt se tippui !

Torstaina Pennin agitreenit, kouluttajana taas Terhi Kaitila. Pennin kanssa homma sujui oikeastaan ihan kivasti. Isoja kaarroksia siellä välillä tuli mutta enimmäkseen pysyttiin yhdessä samalla radalla. Joku rima tuli alas ja 90 asteen keppikulmat olivat meille tosi vaikeita mutta nekin saatiin toimimaan. Varsinkin jälkimmäisillä kepeillä huomasi tosi selvästi sen minkä merkitys omalla vientilinjalla on. Muista tuo tilanne ja vienti jatkossa.

Mustin HSF4-kaihigeenitestivastaus saapui ja suureksi iloksemme Mustin status on normaali eli se ei kanna yhtään mutaatiota sairastuttavasta geenistä. :) Vai miten lie tuo nyt hienosti ja oikein sanotaan. Kulkevat nyt samalla statuksella kaikki kolme meidän perheen koiraa. Mustillahan oli 50/50 prosentin mahdollisuus molempiin tuloksiin koska sen emä Bisse kantaa yhden mutaation geenistä.
Lisää tietoa geenistä ja testistä 12.2.2008 kirjoituksessani.

Perjantaina hoidettiin pitkästä aikaa kotihommia. Tasan viikko on mennyt niin että olen ollut kotosalla hereillä korkeintaan tunnin illassa. Ottaa jo vähän voimille. Isäntä lähti mökkijuhliin koko viikonlopuksi eli ollaan koirain ja kissain kanssa ihan keskenämme. Siis vain kaikki me yksitoista. :D
Illalla vähän tokottelua. Frescon kanssa ensin jääviä liikkeitä. Muistaa näköjään vain istumisen jota on tankattu tokon voittajaa varten viimeinen kuukausi. Nyt pitää kaivaa taas muutkin naftaliinistä, niitä tarvitaan vielä tänä syksynä jos kaikki menee suunnitellusti. Sitten kaukkareita. Into alkaa olla kohdallaan, nyt pitää hioa tekniikkaa ja sitä että tuo malttaa katsoa mitä asentoa pyydän eikä vaan singahda pystyyn.
Lopuksi vielä ruutua ja merkkiä, erillään kyllä vielä. Ensin vein seisomaan merkille ja lähetin ruutuun. Menee hienosti ja lujaa.:) Sitten muutama merkille lähetys. Muistaa tuon jotenkuten pelastuspuolelta jossa tuontapaista on tehty. Eiköhän sekin siitä.
Mustin kanssa sivulletuloa, maahanmenoa ja noutokapulan nostelua.

Lauantaina aamusta lenkille koiraköörin kanssa ja samalla linjojen päähän peltojäljelle.
Mustille parisataametrinen jälki, ajettiin tuoreena. Jäljennostoa ei vielä oikein tajua. Kun pääsee jäljelle, ajaa (liian) vauhdilla. Tarkkuutta pitää tehdä lisää. Ajoi nyt kivasti pää alhaalla. Jäljellä viisi keppiä, ei purkkeja. Ilmaisi kaikki kepit ilman sen enempiä jarrutuksia (mitä nyt tasaisesti jarrutetaan ihan koko ajan) tai muita apuja menemällä maahan. Hienoa, tuo oli tähänastisista ehdottomasti paras keppisuoritus ! Alkaa näemmä tajuta nekin. Aletaan luopua purkeista jatkossa, mitä nyt ehkä välillä jokunen ihan mielenvirkistykseksi. Yritin palkata Mustin taskussa olleesta purkista lusikalla mutta tuo tunki suoraan purkkiin ja söi 4/5 ruoasta ennen kuin sain sen pois sieltä. Sai siis kuivaruokaa välikepeiltä ja loput purkista viimeiseltä.
Frescolle n. 300-metrinen jälki, kulmia ja kaarteita. Nosti jäljen hyvin, ajoi kivan tarkasti ja melkein rauhallisesti ainakin Mustiin verrattuna. Palkkaus suoraan purkistakin onnistui, tuo kun syö poikaansa maltillisemmin. Yksi kuudesta kepistä jäi, olisiko taas kerran ollut se eka? Ekalla suoralla kuitenkin.

Jälkien ja loppulenkin jälkeen vanhemmat koirat kotiin ja Mustin kanssa Keravalle jossa Valkosipulifestivaalit. Musti pääsi nuuskimaan valkosipulin tuoksua vain hetkeksi kun käytiin kellosepällä. Ei ollut millänsäkään valtavasta tungoksesta tai sateenvarjollisista ihmisistä tai mistään muustakaan. Kivaa oli, paljon hyviä hajuja ja maassa kaikenlaista poimittavaa. Musti keräsi taas paljon hymyileviä katseita. Ei ihmekään, lähipiirinkin mielestä tuo näyttää tällä hetkellä aika huvittavalta.
Ostettiin markkinoilta mm. churroja joita Serranon perhe syö aamiaiseksi. Hyviä, joskin enemmän jälkiruoka tai teenseurakamaa kuin aamiaista minusta.

Minitokoa pitkin päivää, Musti unohti maahanmenon hetkellisesti kokonaan.

Frescon sisko Simba (Delta River Prairie Rose) sen sijaan ei, hurjasti onnea kolmannesta evl-ykkösestä ja tottelevaisuusvalion arvosta. :D Mahtavaa !

Sunnuntaina lenkillä tottelevaisen siskolikan ja perheensä kanssa. Kelpasi taas koirain kirmata, Mustikin sai tytöistä hyvää painiseuraa.
Lenkin jälkeen Tuusulaan tokostelemaan. Ensin Frescon kanssa liikkeestä jääviä sekä eteenmenoa. Eteenmeno tuntuu olevan hyvin muistissa vaikka viime kuukauden ollaan panostettu ruutuun.
Sitten liikkeenohjaajan kera ruutu (vein merkille), meni hyvin. Vähän väisti tuulessa lepattavia reunanaruja. Ohjattu nouto samaan tyyliin hyvä, tosin toisella kerralla lähti kapulalle jo katseesta. On siis ainakin älynnyt katseavun merkityksen. Meni ja toi hienosti laukalla. Luovutusasentoa täytyy suoristaa erikseen, jää vähän vinoon ohjattua tuodessaan.
Seuraaminen ok. Olisi voinut olla vähän intensiivisempääkin mutta ei huonoa kuitenkaan. Tunnarissa toi ensin väärän, sitten jokusen kerran oikeaa. Meni nätisti laukalla, muuten ei erityisen vakuuttavaa.

Musti teki pikkupentuhommia, maahanmenoa ja sivulletuloa. Paikallaoloa on alettu tehdä ruokakupilla, makaa jo jopa muutaman sekunnin ilman lupaa. Tajusi tuon hienosti vaikka kuppi on sille tosi iso houkute.

Illalla Frescon kanssa kotona kertaalleen ihan kokonainen evl-ruutu tosin vähän vajailla matkoilla. Vähän mietti merkille menoa mutta teki kuitenkin loppujen lopuksi hyvin.

Päivätreenissä tuntui seuratessa ettei Fresco liiku ihan puhtaasti. Ontumista ei kuitenkaan ole näkynyt, tosin illalla vielä liikkui pikkuisen epäpuhtaasti. Tottiksessa on nyt palkattu reippaasti frisbeellä, toivottavasti tuo ei aiheuta ongelmia.

Maanantaina hakutreenit. Mukana omasta porukasta kolme koiraa plus Musti ja Fresco sekä vierailijana aussie Jumi.
Mustille tuulihakua ja ilmaisua. Viisi maalimiestä joita lähestyttiin tuulta vasten parin-kolmenkymmenen metrin päästä. Pysähdys ja pentu irti kun sai hajun. Eteni reippasti ja enimmäkseen suoraan maalimiehille ja aloitti ilmaisun heti. Maalimiehet olivat passiivisia, purkit piilossa. Ilmaisua 5-10 haukkua ja palkka.

Frescolle tallattu alue jossa ensin etukulmissa maalimiehet. Vasen odotti kunnes saavuin ja palkkasi luvalla, oikean piti palkata viiden haukun jälkeen mutta kyllä siinä aika monta kymmentä ehti tulla. ;) Maalimies oli etukulmassa joka tallattiin vahingossa ihan ylipitkäksi eli ainakin 70 metrissä. Itse en risukkoisessa maastossa mennyt sinne asti vaan huusin palkkaamaan.
Seuraavaksi kaksi tyhjää. Ok, Eka kyllä varsinkin aika leveä pisto. Kolmas maalimies vasemmalla n. viidessäkympissä. Oli jostain syystä vaikea, löytyi vasta kolmannella lähetyksellä. Tuo olisi kokeessa jäänyt maastoon, sitä ei ole aikoihin treeneissä sattunutkaan. Seuraava tyhjä pisto huono, ei uponnut tarpeeksi alueelle alussa. Lisäksi eteni jotenkin oudosti ja löytyi lopulta haukkumassa viimeistä maalimiestä lähellä keskilinjaa mutta vasemmalla puolella kun se oli lähetetty oikealle. Hups.

Tiistaina aamupäivällä lenkille Lauran ja koirien kanssa, illalla taas Jokelan tokokisoihin. Ovatkin ekat kisat melkein kahteen vuoteen eli kauan meni sulatellessa ajatusta voittajaluokan treenauksesta. :D Nytkin treenaus aloitettiin ennakkoajatusten mukaan liian myöhään eikä varsinaista treenivarmuutta saatu mutta yllätykseksi kaikki kuitenkin sujui kisoissa omia kämmejä lukuunottamatta.  Eniten jännitin koiran mielentilaa ja toimivuutta kehässä parin kuukauden takaisen hakukisan tottisfiaskon jälkeen. Nyt kuitenkin koira tuntui koko kokeen ajan alkaen tosi hyvältä. :)

Paikallaanmakuu 10. Vinkui aavistuksen jätettäessä, tuohon pitää alkaa kiinnittämään huomiota.
Seuraaminen 9,5. Tuntui hyvältä ja kaikki tarpeellinen tuli tehtyä. Pienet askelmäärät oikealle ja vasemmalle tarvitsevat treeniä, en oikein tiedä miten ne pitäisi tehdä.
Liikkeestä istuminen 10, ei huomauttamista.
Luoksetulo 9. Frescomaisesti ei tuulennopea, seisominen olisi voinut olla terävämpi.
Ruutu 10. Hieno ! Meni vähän oikeaan laitaan mutta hyvää vauhtia ja suoraan sisään. Pysähtyi nätisti, maahan mennessä otti askeleen tai pari eteen. Treenattava.
Hyppynouto 0. Ihan oma moka. Heitin vinoon, koira kävi aika kuumana ja katsoi jo nyt kapulaa eikä estettä. Silti sanoin tapani mukaan vain hae enkä ottanut mukaan luvallista hyppy-komentoa. Pääh.
Metallinouto 10. Hyvä. Toi tapansa mukaan ravaten mutta erittäin reippaasti häntä pystyssä.
Tunnari 10. Hieno taas ! Meni laukalla, alkoi tarkistaa, otti oman heti kun tuli kohdalle ja toi laukalla ! Onkohan tuo ikinä tuonut mitään laukalla?
Kauko-ohjaus 8. Ihan ok. Pari väärää asentoa jotka kyllä korjautuivat tuplakäskyllä. Ekalla käskyllä makuulta seisomaan ei tainnut itse asiassa nousta ollenkaan. Treeniä tuollekin.
Kokonaisvaikutus 10.

Eli tuloksena ykköstulos pistein 284,5 ja toinen sija heti Sampan ja Töpön hienonhienon tuloksen 298,5 jälkeen. Tuomarina oli Harri Laisi.
Vitsi että olen tyytyväinen. Hieno poika Rekku !

Nyt aletaan ihmetellä EVLn liikkeitä, tuskin kisataan voittajassa enää enempää.

Ja jotta päivä olisi täydellinen, Kissaliiton rotutoimikunta hyväksyi kokouksessaan meidän Tenkasen liiton rekisteriin. Se on nyt siis ihan näyttely- ja jalostuskelpoinen kissa Suomessa. :)

Mustiakin kiinnostaa mitä tarhassa touhutaan:

Keskiviikkona peltojäljelle linjoille. Nyt Mustin puussakiinniodottelu sujui jo hiljaisemmin kuin viimeksi, haukkui vaan hetken alussa. Jouduin virittelemään sen Frescon ylisuurella pannalla kiinni kun sen oma oli mystisesti hukkunut johonkin matkalla.
Jäljet aika samanpituiset kuin viime perjantaina, Frescolle vähän pidempi. Mustilla kaksi purkkia ja kolme keppiä. Reagoi selvästi keppeihin kunhan sitä ei päästä kaahaamaan. Pari ilmaisi jo ihan oma-aloitteisesti. Veto oli ihan kamalaa, vauhtia pitäisi saada pois. Jotenkin.
Frescolle kuusi keppiä joista yksi jäi matkalle. Lisäksi pyöri kahdessa kohdassa ihan kuin olisi etsinyt keppiä mitä noissa ei ollut. Mikä lie haju.
Paluumatkalla Penni Hyötykoira paikansi Mustin pannan. En kyllä tajua miten sen lukko alunperin oli auennut kesken lenkin. Toivottavasti tuota ei tapahdu kriittisemmässä paikassa. Onneksi lukon saa "lukittua", pitää alkaa käyttämään tuota jatkossa.

Päivällä oli vielä ihan pakko kokeilla evl-liikkeitä eilisen onnistumisen jälkeen. Merkkiä Fresco ei vielä osaa eli sille en lähetä vaan vein seisomaan. Ruutuun meni evl-tyylisesti lujaa ja innolla. Ruutu on muutenkin parantunut, siihen on tullut lisää vauhtia ja määrätietoisuutta. Alkaisikohan tuo pikkuhiljaa vähän tajuta niiden törppöjen merkitystä ? Ehkä.
Ohjatun kapuloita haki samoin mielellään ja jopa sieltä puolelta jonne näytin. Ei kyllä tehty tuota läheskään täyspitkillä matkoilla. Loppuasentoon pitää kiinnittää huomiota, tuo helposti vinoon ohjatussa.
Tunnaria ei taaskaan osannut. No, hyvä kun se eilen muistui mieleen. :D Ja onnistuihan sekin sitten lopulta pienen miettimistauon jälkeen.

Illalla muutama ampuminen seuraamisessa Frescolle. Käänsi päätään parissa ekassa. Palkkasin frisbeellä aina kun otti kontaktin uudestaan, nousi joka pätkällä enemmän eikä paineistunut tms. yhtään. :) Ei huono.

Torstaina aamupäivällä jäljelle Tuusulaan Niinan ja tollereiden kanssa.
Frescolle Niinan tallaama tunnin vanha kiharainen jälki seitsemällä kepillä. Kepeistä kolme jäi jostain syystä. Eka oli ihan selvä, jouduin kepin tienoilla pysäyttämään koiran ja laittamaan sen maahan kun odoteltiin että läheisellä tiellä kulkeva nainen sai oman koiransa pois metsästä. Kahdesta muusta ei havaintoa, koira ei merkannut niitäyhtään.
Ajoi ja nostikin jäljen ihan mukavasti, mehän ollaan ajettu tosi vähän vieraiden jälkiä. Ei näytä tekevän isoa eroa.
Mustille ekaa kertaa vieras jälki, kaksi purkkia ja kolme keppiä. Meinasi hukata jäljen muutaman kerran, maastossa oli selvästi paljon muitakin hajuja. Eikä ihmekään, tuo on vilkasta treenimetsää. Muuten painalsi ihan pätevästi ja innokkaasti eteenpäin. Purkki-ilmaisut ok, kepeillä sai jarruttaa ihan kunnolla. Ekalla meni maahan ilman että itse oikein tajusikaan miksi.
Mitähän Niina noilla jäljillä oli pituutta ?

Aloin naksutella Mustille noutoa. Tuo on eka kerta kun teen noutoa ihan puhtaan operantisti, saapa nähdä mitä siitä oikein tulee. Musti kokeili ensin haukkua, ehkä 60 haukun sarja lähti aika helposti. Kun maahanmenollakaan ei tullut palkkaa, se alkoi huomioida kapulaa. Aika äkkiä homma eteni siihen että pulikkaa alettiin järsiä etuhampailla. Tuossa kohtaa pohdin vähän aikaa että onkohan tämä sittenkään hyvä idea. :D Nyt kolmen treenin jälkeen penne ottaa kapulan suuhun, tosin ei kyllä pidä sitä kauaa. Eikä kaiketi vielä ole tarkoituskaan. Tuo on hauskaa Mustin kanssa kun se ei väsy eikä kyllästy vaan yrittää sinnikkäästi koko ajan jotain millä naksun ja palkkion saisi. Jatketaan harjoituksia ja pidetään treenihetket lyhyinä.

Tässä kyytiä saa ruutumerkki. Jotain tekemistähän se pitää pienellä koiralla olla kun yksin pihalle jätetään.

Perjantaina sadepäivä. Oltiin ja ihmeteltiin ja lenkkeiltiin. Illalla laivaan ja Tallinnaan jossa  viikonloppuna kissanäyttely kera Nuupin. Tuloksena se mitä haettiinkin eli kaksi CACEa. Nyt niistä kaikkiaan kahdestakymmenestäviidestä sertistä puuttuu enää yksi. Tosin kahdessa seuraavassa näyttelyssä on sen verran kilpailua että voipi olla että joudutaan valmistumista vielä odottelmaan hyväkin tovi. Mutta joka tapauksessa seuraavan sertin myötä Nuupista tulee joko EC, Eurooppa Champion (jos valmistuu tänä vuonna) tai SC, Supreme Champion (jos valmistuu ensi vuonna). Muuttavat titteli nimen vuodenvaihteessa, siksi noin hassusti.

Kaikkiaan viikonloppureissu sujui hienosti, Saarikoski hoiti taas järjestelyt esimerkillisesti. Koirat olivat kotona isännän seurana, kivaa oli ilmeisesti ollut niilläkin.

Maanantaina ennen hakutreenejä metsäjäljelle Porvooseen. Mustille merkkaamaton jälki n. 200 m, neljä purkkia ja kolme keppiä. Vanhentui alta puoli tuntia. Musti selvisi taas urakastaan kovin hienosti. Ilmaisi kaikki purkit menemällä itsenäisesti maahan. Kepeistä yksi jäi, yhdellä hidastin sitä vähän jolloin meni maahan ja yhden ilmaisi itsenäisesti. Hyvä pentu !
Frescon jälki ehkä noin 400 m (?), kuusi keppiä. Ajoi nätisti, meno alkaa tuntumaan jo ihan rauhalliselta höyryjyrä-Mustiin verrattuna. :D Toiseksi viimeinen keppi jäi, muuten homma sujui mukavasti.

Jäljen jälkeen lenkille samoihin maastoihin. Päästin koirat autosta ja laitoin auton lukkoon. Ja hups, Musti oli hävinnyt. Frescon jäljelle tietysti, olisihan tuo pitänyt arvata. Nenä kun vie niin tuo poika ei kuule eikä pysty ajattelemaan mitään. Kymmenen minuuttia odoteltiin kunnes pentu palasi autolle. Pitää kiinnittää itse enemmän huomiota noihin tilanteisiin.

Seuraavaksi hakutreeneihin lähimaastoihin. Mustille neljä maalimiestä valmiina 20-30 metrissä. Lähdettiin lähestymään liinassa ja päästin irti kun tuntui että poika sai hajun. Parilla meni suoraan, viimeisellä tarkasti alkualueen ja kiersi jostain tosi pitkältä takaa maalimiehelle. Kaikilla lyhyt ilmaisu.
Pitää jatkossa jättää pari jäljetöntä päivää ennen hakua. Tai ainakaan ei treenata samana päivänä. Nyt sotki vähän jonka seurauksena pentu eteni turhan nenä maassa. Ihmekös tuo, käytetään vielä samoja valjaitakin molemmissa. Pitää kohta hankkia kunnon jälkivaljaat ja unohtaa valjaat haussa kun poika vielä vähän kasvaa.
Frescolle käytettiin tallattuja kaistaleita vasemmalla puolella. Maalimiehet kaistaleiden (2) päässä, samoin kaksi toisella puolella. Kaikki valmiina, ihan nätit pistot, löytyi kivasti. Ei huomauttamista vaan ihan helppo treenihän tuo olikin.

Viikonloppuna saatiin viimeinen iso portti käyttökelpoiseksi eli koko piha on nyt aidattu ja koirat ovatkin viettäneet huomattavasti enemmän aikaa itsekseen ulkona.
Mustilla on tuon myötä uusi harrastus: se kiipeilee verannan tuoleilla ja pienellä pöydällä nähdäkseen sisään.

Pöydällä on mukava myös makailla (ja järsiä korista pöllittyä tunnaripalikkaa):

Tiistaina aamupäivällä Petikkoon tottistamaan Sinin kanssa. Kiva treeni, Frescolle vähän nostattavaa seuraamista ampumisella ja tunnari. Jälkimmäinen oli taas älyttömän hidas ja epävarma kun se tehtiin vieraassa paikassa vierailla hajuilla.
Iltapäivällä Itikseen luovuttamaan verta. Mielenkiintoinen uusi kokemus, pitääpä mennä toistekin.

Keskiviikkona lenkillä Lauran kanssa jonka jälkeen meidän pihalle tokoamaan. Sama kuin eilen, hidas tunnari vierailla hajuilla. Ismon avustuksella tuo sujuu jo mallikkaasti ja reippaasti mutta muut hajut vetävät vielä epävarmaksi. No, ehkä se siitä muotoutuu aikanaan.

Torstaina Aijalle ruokkimaan kissanpennut jonka jälkeen jäljelle Lemmenlaaksoon. Älyttömän kuuma, en jaksanut tallata kuin vajaat 200-metriset pätkät molemmille. Mustilla neljä purkkia, Frescolla sama määrä keppejä. Musti oli hyvä, Fresco vähän heikompi kun eka keppi ja viimeinenkin meinasi.
Jälkien jälkeen lenkki samoissa maisemissa ja sitten Agitokolaan Pennin agitreeneihin, Jonna Väyrynen taas kouluttamassa. Omassa ohjauksessa löytyy edelleen rukkaamista aika lailla. Penni on kyllä ihan pätevä.

Perjantaina edelleen järkkykuuma ja hiostava ilma. Lähdettiin linjoille lenkeille ja ajettiin samalla linjojen päässä peltojäljet.

Tässä matkalla linjoille, sivistyneesti remmissä:

Vaikka nuo paperilla ovatkin samanvärisiä niin silti ovat niin eri näköisiä. :)

Mustille jälki ehkä reilut 200 metriä, kolme purkkia ja kaksi keppiä. Purkit ilmaisi taas hyvin, kepeistä eka jäi kun mentiin liian lujaa yli. Toisen ilmaisi hienosti itsenäisesti.

Musti loikkaa jäljelle:

Tämä ei siis ole oikeaoppista peltojäljestystä. ;)

Avaa jo, avaa jo ! Ihan itse löysin !

Musti sai myös harjoitella puussa kytkettynä olemista. Alussa se piti kamalaa räksytystä mutta pikkuhiljaa sille valkeni ettei äänenkäyttö vie mihinkään. Ajoin ensin Mustin jäljen ja se väsytti sen verran että Frescon jäljen aikana pentu oli jo ihan hiljaa.

Frescolle jälki ehkä 300 metriä, kuusi keppiä. Kaikki nousivat ja muutenkin jäljestys oli suorastaan tarkkaa. Yhdessä kulmassa vähän pyörähti, muuten nekin sujuivat.

Fresco jäljestää:

Ja tuo keppiä:

Molemmat pojat ovat saaneet valita keppejen ilmaisutavan omien taipumustensa mukaan. Frescolla oli keppejä opetettaessa jo nouto valmiina ja se otti heti keppiä suuhun ja toi luokse. Mustilla taas oli tuossa vaiheessa vahva maahanmeno jota se muutenkin tarjoaa ties missä. Aika näyttää miten toimivat kokeissa jos sellaisiin joskus mennään mutta nyt tuntuu hyvältä näin.

Koko lenkin ajan katselin osittaista auringonpimennystä hitsauslasin läpi. Olipa vinhan näköistä.

Lauantaina kissanäyttelyyn kaapelitehtaalle. Nuupilla oli samassa luokassa venäläinen kilpailija joka oli ehkä kaksi kertaa Nuupanderin kokoinen. Onneksi tuomari ei ollut sitä mieltä että kyseessä on kokokilpailu ja antoi CACEn Nuupille. Lisäksi poika oli vielä teepeekin. :) Hienoa.
Tassulähteeläisiä oli mukana Lassi (Tassulähteen Lilliputti) joka tällä kertaa joutui tyytymään Ex kakkoseen ruotsalaisen kissan saadessa jaossa olleen CAPEn. Sama kohtalo oli pikkusiskollaan Selmalla (Tassulähteen Xelda) joka jäniksenkorvineen hävisi sievälle Lotalle. Selman sisko Siiri Sinitiikeri oli tapansa mukaan ainokainen värissään ja sai Ex ykkösensä hienoin arvosteluin. Se onkin kyllä erityisen nätti ja tasapainoinen tyttö.

Sunnuntaina Maunulaan ATDn järkkäämään Sanna Alanderin agilitykoulutukseen. Teemana olivat keppikulmat. Opettavaista taas oli. Tehtiin neljä pätkää jotka kaikki saatiin toimimaan Pennillä nätisti osa parillakin eri tavalla vietynä. Yksi huomionarvoinen asia oli että yksikään ei onnistunut ensiyrittämällä. Pitäisiköhän itse vähän tsempata lisää heti alussa eikä antaa koiran huiskaista ekaa yritystä ties minne ?
Mukavaa oli myös se että Penni käyttäytyi hyvin. Ei kiihtynyt mahdottomasti kentälle kävellessä eikä ujeltanut vieraille koirille kuin vähän ihan alussa.

Illalla pizzat ja kebabit Nikkilän Servicestä (uusi tuttavuus koko paikka ja erittäin hyvää smetanapizzaa !) ja koirille luut. Mustilla on ihme pakkomielle syödä luunsa aina jonkun kyljessä kiinni.
Tässä uhrina Penni:

Meillä on olohuoneessa tosi leveä ikkuna. Ostin siihen pari tällaista killutinta:

Jos vaikka jatkossa ikkunaan kopsahtelisi vähän vähemmän lintuja. Kissatkin ovat antaneet killuttimien olla ihmeen rauhassa mitä nyt Valo on vähän pureskellut niitä ja Tenkanen olisi tykännyt että ovat kivoja leluja.

Vuodatus tökkii näköjään pahasti kuvien kanssa, välillä näkyvät ja välillä eivät. Kärsivällisyyttä, kyllä ne kuitenkin siellä ovat.  

Kotona löhöilyä, pitkiä metsälenkkejä, jälkeä ja tokoa. Plus Mustille muutama hyvin sujunut ilmaisuharjoitus maanantaina. Ei saatu varsinaisia hakutreenejä kasaan kun porukka lomailee niin tehokkaasti joten päädyttiin Ninan kanssa kahdestaan tekemään ilmaisuja.
Jäljellä Fresco ei edelleenkään tajua janaa ollenkaan. Mustin kanssa vaihdettiin pellolla nami joka askeleella -etenemisestä metsään ja jätetiin namit pois. Vauhtia on turhan paljon ja yritetään jarrutella sitä pois mutta muuten homma sujuu metsässä paremmin. Pari jälkeä on tehty ja jo ekalla tuo oppi menemään ruokapurkilla maahan eli ilmaisee sitten ilmeisesti kepit maahanmenemällä. Mustillahan on tosi vahva maahanmeno, tarjoaa sitä jokaisessa mahdollisessa tilanteessa kun jotain halutaan.

Jatkokommentti jälkeen vielä loppuviikosta: Fresco alkaa sittenkin tajuta janan idean, piti vaan lakata antamasta sille käskyä. Katsotaan jatkuuko kehitys samanlaisena jatkossa.
On ajettu tuoretta jälkeä, tunnin vanhaa jälkeä, lyhyttä janatreeniä ja pitkää jälkeä kepeillä. Homma on toiminut kaikkiaan oikein kivasti. Ihan muutama keppi on jäänyt matkalle muttei mitään ihan hälyttävää vielä tuossakaan. Janat ovat jopa toimineet (!) ja jäljelläkin vauhti on ollut vähän rauhallisempaa, ainakin silloin kun ne on ajettu tunnin metsässä juoksemisen jälkeen.

Ohjattua treeniä tällä viikolla vain Pennin agi torstaina, kouluttajana tällä kertaa Heli. Teemana kepeillemeno sieltä ja täältä kulmasta. Sujui yllättävän hyvin, muutaman kerran meni sisään väärästä välistä mutta nuo olivat ihan puhtaasti omia kämmejä. Eikä lopettanut pujottelua kertaakaan kesken kaiken. :)

Tässä kuvasarjassa eläimiä ei ole vahingoitettu, kaikki ovat edelleen yhtenä palana, hengissä ja hyvissä voimissa:

Who me ? Onko jollain jotain asiaa ?

Ihan kavereita ollaan vaan, uskokaa pois:

Tenkanen on nyt veritestattu, kaikki on kunnossa niinkuin pitääkin ja veriryhmä on A.

Lauantaina lähdettiin mökille koirain ja isännän kanssa. Ekaa iltaa lukuunottamatta ilmat olivat aika koleat ja sadettakin tuli mutta kun tarkoitus oli vaan olla ja levätä niin eipä tuo haitannut.

Ensin mökille saavuttua tarkastettiin rantapolun vierus ja poimittiin kanttarellisaalis:

Sitten ihailtiin ranta-idylliä muuten vaan:

Musti tutustui veteen ja opetteli uimaan:

Ihan namihoukuttelun voimalla kylläkin:

Tuntuu poika tulleen tuossa isäänsä. Vesi ei häiritse muttei varsinaisesti vedä puoleensakaan sen kummemmin. No, ehkä se siitä vielä uimiseen syttyy.

Mustilla oli ainakin ekat päivät kumma käsitys mökkeilystä.

Se vaan nukkui:

Ja nukkui:

Ja nukkui:

No ei vaan, oli se välillä hereilläkin:

Mukavan rauhaisa loppuviikko siis. Taitaa pennulla ottaa emännän lomailu voimille.

Pitää ihan laittaa oma merkintä noille kun ovat niin hienot. :) Isäntä väsäsi meille upeat portit.
Nythän meillä on yksi sivu tonttia aidattu puuaidalla, siinä kaksi aukkoa ja toisessa niistä portit. Toiseenkin tulee aikanaan ja muut kolme sivua olisi ajatus aidata puutarha-aidalla kunhan ehditään. Sitten saisivat koiratkin olla vähän enemmän keskenään pihalla.

Mustilla on nyt omat kotisivut. Niille pääsee meidän koirasivun kautta. Ai niin, eilen oli 9-viikkoissynttärit ja painoa 7,2 kg. Kivan maltillisesti paino nousee nyt, pentu tuntuu hyvältä. Ei kyllä tarvitse yhtään enää laihtua.

Lisäilin blogiin uusia kuvia vanhoihin merkintöihin 8.5. alkaen. Juu, pitäisi laittaa nuo samalla kuin kirjoittaa mutta meillä on tuossa pientä logistiikkaongelmaa.

Nuupista tuli taas tänään isoisä. Sen tytär Helmi (Tassulähteen Pilkkumi) sai viisi ihanaa pentusta, neljä poikaa ja yksi pikkuprinsessa. Onnea pennuista Aija ja Helmi !

Iltapäivällä käytiin koiran kanssa aktiiviajelulla. Ensin Ojankoon. Siellä Pennin kanssa agia, kontakteja, keppejä ja vähän rataa. Ei ongelmia, tietenkään kun kahdestaan tehtiin.
Mustikin teki agia. Tehtiin leveät matalat kontaktiesteet läpi nakin perässä kävellen. Vähän ensin jännitti mutta kivaa taisi olla kun pikkuinen alkoi karkailla puomille heti kun silmä vältti. Sitä tehtiinkin sitten usampi kerta. Ja putkea, se vasta kivaa olikin ! Musti paineli tassut töpisten putkea päästä päähän ja kävi aina välillä hakemassa nakin palkaksi. Sikakivaa !
Fresco joutui tyytymään tottikseen vaikka taitaahan tuo siitäkin tykätä. Tehtiin lisäksi pk-esteet. Ei ongelmaa, hyppää molempiin suuntiin eikä yritä kiertää.

Kotimatkalla pysähdyttiin jälkipellolle jossa Frescolle kolmen kepin ja noin kolmensadan metrin jälki. Kulmistahan se vetää iloisesti yli ja kaartaa sitten takaisin jäljelle, tosin viimeiset alkoivat jo sujua mallikkaammin kun puristin vielä vähän vauhtia pois. Kepit nousivat nätisti.
Myös pikki-Musti sai päiväruokansa pellosta.
Alkaa tuokin pelto olla jo sen verran kasvanut että siihen tuskin enää montaa kertaa mennään, pitää siirtyä metsään. Ja Mustin kanssa nurmikoille.

Kesäkauden aloitus AgiTokolassa. Treenataan tällä kaudella itse kasatussa pikku porukassa johon hommataan ulkopuolisia kouluttajia. Tällä kertaa kouluttajaa ei vielä ollut joten pyöriteltiin itseksemme ratapätkää.
Penni kulki oikein kivasti. Ekalla pätkällä tippui muutama rima, oma moka. Kepeille meni ekan kerran liian lujaa, jatkossa ihan ok. Saatiin taas aikaiseksi ihan virheetönkin rata.

Mustikin oli haistelemassa hallin tuulia. Istui tyynen rauhallisena pöydällä ja katseli muiden menoa. Eivät pelottaneet haukkuvat koirat hallissa tai ulkona.
Autossa se matkustaa jo takaosastossa isojen kanssa, tuo tuntuu sopivan kaikille oikein hyvin vaikkeivät Fresco ja Penni vielä pikku naskalihampaasta oikein tykkääkään. Musti kuitenkin nukkuu autossa rauhassa eikä kiipeile muiden päällä tai kisko karvoista kuten esim kotona.

Alkuviikosta ollaan kokeiltu kaikenlaista. Käytiin ajelemassa Sisulla ja Hiacella ja ihmettelemässä pyöräkuormaajan kauhaa. Pieniä "jälkiä" on tehty päivittäin.

Frescolle on tehty muutama pitkä peltojälki. Jälki nousee kivasti kunhan jana on tarpeeksi lyhyt, samoin kepit löytyvät. Jäljellä pysytään mutta vauhtia on ehdottomasti liikaa. En tiedä viitsinkö tuota alkaa ihan älyttömiä jarruttelemaankaan enää, ei me peltojälkityyppistä tarkkuutta haeta (tai saavuteta) kuitenkaan.

Agitreenit molempien (!) kanssa. Halusin kokeilla nyt vielä Fresconkin että kestääkö jalka vai ei. Agia lukuunottamatta ollaan viimeiset kuukaudet liikuttu ja treenattu ihan normaalisti ontumatta.
Kiva treeni, tein radan muutamaan kertaan molempien kanssa ja sitten hinkattiin vielä erikseen muutamaa teknistä kohtaa parilla eri tavalla. Jos ei muuta, ohjaaja taas ainakin oppi lisää.
Pennillä vähän ongelmia keppejen kanssa. Sisääntulokulma oli vaikea, siinä piti ehtiä auttamaan. Lopetti myös muutaman kerran ennen viimeistä keppiä. Tuossa pitää olla tarkkana eikä päästää sitä luistelemaan yhtään.

Illalla ja seuraavana aamuna Fresco ei mielestäni liikkunut ihan täydellisesti, joskaan ei selvästi ontunutkaan. Oliko ranne kipeä vai juoksiko se itsensä vaan maitohapoille ? Jälkimmäinenkään ei ole kaukaa haettu.
Kokeillaan vielä uudelleenkin mutta kuitenkin edelleen eletään siinä ajatuksessa että Frescon enimmät agit on juostu.

Ojangossa myös vähän tokoilua. Fresco on alkanut valumaan paikallaanmakuussa lonkka-asentoon. Nyt ei sentään liikuttanut jalkoja tai mitään muutakaan kun palasin luokse, tuotakin on tupannut vähän tekemään.
Muutama ruutu agin jälkeen, oli selvästi väsynyt mutta meni kuitenkin ok, tosin vähän rauhallisempaa vauhtia kuin yleensä. Ekalla kerralla kaarsi selvästi oikealle, ehkä viereisen esteen suuntaan ? Korjasi kuitenkin itse ennen ruutua, ehkä näki silloin lelun.

Kotimatkalla Frescolle n. 200 m jälki pellolle. Pellolla ei olla ikinä ennen jälkeä tuolle tehtykään. Alku oli vähän haparoivaa seilausta sinne tänne, kova tuulikin varmaan hankaloitti kun en jaksanut edes vanhentaa jälkeä yhtään. Loppuun kuitenkin päästiin ihan kunnialla, jarruttaa sai kyllä aika lailla koko matkan. Kepit (vaivaiset kaksi) nousivat varmasti.

Keskiviikkona oltiin talvikauden viimeisissä hallitreeneissä. Sikälihän tuo ei tee meille isoa muutosta kun kesälläkin jatketaan hallissa.
Tehtiin rataa, saatiin ratapiirros etukäteen ja kehitettiin sen pohjalta radat itse. Mukavaa ! Ja Pennin kanssa vallan onnistuttiin ja tehtiin ensiyrittämällä nolla. Tuo ei ole meille valitettavasti kovin tavallista treeneissäkään. Mutta nyt sujui hyvin kaikki keppejä myöten. Isoja kaarroksiakaan ei tullut mihinkään. Seuraavilla yrittämillä Penni oli vähän kisamoodissa ja keppejen suorituksessa oli ongelmia, tuli liian kovaa ja yritti lintsailla keskellä. Teki kuitenkin kun vähän keskusteltiin asiasta nätisti.
Ehdottoman kiva kaudenlopetustreeni, kiitti Anna ! Muutenkin kiitos koulutuksesta, viihdyin ryhmässä erinomaisen hyvin.

Musti-riiviö kiusaa isoja koiria (ja vähän ihmisiäkin) Kiteellä. Oli jo saanut vähän enemmänkin palautetta mm. siitä että aikuisen uroksen palleja ei ihan välttämättä kannattaisi purra. Vaan uskoiko tuo mitään ?

Kuvissa kasvattini Fanni (Tassulähteen Frieda). Väri on sinikilpikonna harlekiini (BRI g 02) ja ikää tulee marraskuussa 10 v.

Frescolle jälki lähimetsään. Sai vanheta reilun tunnin kun käytiin isännän kahvittelun aikana lenkki Keravalla. Aika kamalaa, sivumennen sanoen. Penni otti taas häiriötä ihan miljoonalla joka hajusta ja ihmisestä. Ja Frescokin kun on sattuneesta syystä aika energinen niin enpä voi sanoa että lenkkeilystä olisi kovin nautittu. Käveltiin puolisen tuntia, pisin pätkä Frescon loman aikana. Ja tuota ennen vartin verran jälkimetsään.

Mutta jäljelle siis. Siellä olikin jo huomattavasti leppoisampaa. Lyhyt alta kymmenmetrinen jana hienosti suoraan. Noita pitäisi alkaa pidentämään.
Jäljestys kaikkiaan hyvää, tosin välillä eteni pää ylhäällä. Tuohon vaikutti myös ohjaajan tumpelointi liinasta nykiminen hankalassa maastossa. Kuudesta kepistä nosti viisi ja nekin erittäin vakuuttavasti. Välillä meni metrin pari yli mutta palasi ja nosti kepin oma-aloitteisesti.
Jäljellä pituutta ehkä 300-400 metriä. Pitäisi olla gps että noita sais mitattua, minä olen ihan onneton matkojen arvioimisessa.

Iltapäivällä koirat saivat totutella (kissa)tarhaelämään ja järsiä siellä ydinluita. Mukavuudenhaluinen emäntä kun ei jaksanut istua kylmässä pihalla niitä vahtimassa. Itsekseen en noita pitkiksi ajoiksi uskalla jättää kun meillä on aita vaan tien puolella eikä siinäkään portteja. Eiväthän ne mihinkään häipyisi mutta kuitenkin.

Illalla käytiin Jokelassa katsomassa serkun perheen kultaisennoutajan pentuja. Ihania pötkylöitä ! Noita on kymmenen kaikkiaan ja ikää nyt 4,5 viikkoa. Jaksoivat vielä kölliä sylissä pallutettavina eivätkä purreet kovin lujaa. ;)
Vaan on se aika rumba tuollaisen lauman kanssa etenkin kun emonkaan kanssa kaikki ei ole mennyt niin hyvin kuin olisi voinut. Tsemppiä viimeisille viikoille ennen luovutusta !

Fresco alkaa olla kohtuu hektinen ulkona. Eilen jopa lenkkeiltiin parikymmentä minuuttia, aletaan nyt totuttautua liikkumiseen ensin remmilenkeillä. Tai liikkuuhan tuo sisällä ja remmissä pomppien koko ajan sen verran että tuskin tässä nyt isompia totuttautumisia on.

Ensin vastaan tuli auto. Pysäytin hurtat tiensivuun ja otin Penniä pannasta kiinni kun oli irti. F kiihtyi ja alkoi kiljua autolle. Huoh. Sitten puolen kilsan päässä kohdattiin Pöpö ja seurueensa. Tulivat yllättäen pimeästä mutkasta ja taas herra kiljuu.
Tuo siis ei räyhää tai mitään sellaista vaan kiljahtelee innosta kovaa ja korkealta. Tosi raivostuttava ääni.
Käveltiin sitten vielä kerran Pöpöä vastaan ja saatiin hallittu nätti ohitus höystettynä vain parilla vingahduksella. Vaan tuostakin otus meni niin kierroksille ettei se malttanut kunnolla edes etsiä nameja maasta ohituksen jälkeen.

Viikonloppu vietettiin mökillä. Sen isompia ei saatu aikaiseksi, koirat lähinnä loikoilivat pihalla (ja pimeällä sisällä, tuolla rajan pinnassa en uskalla jättää koiria yhtään pimeällä yksin pihalle) ydinluita syöden kun me puuhasteltiin pihahommia.
Frescolle sentään tehtiin kaksi jälkeä. Ensin poljin itse n 400 m pitkän jäljen. Ajettiin se melkein tuoreeltaan. Keskimmäinen keppi jäi, muuten ei kamalasti huomauttamista.
Toinen jälki oli Ismon polkema, keppejä kaksi ja pituutta ehkä 150 m. Aika tuoreeltaan ajettiin tuokin. Otti jäljen hyvin, vieras jäljentekijä ei näköjään vaikuttanut mitenkään. Samoin kepit nousivat hienosti. Itse luulin että käytiin keskivaiheilla joku ylimääräinen kieppi mutta onneksi kerrankin en puuttunut koiran työskentelyyn vaan annoin mennä, oikealla jäljellä kun kuitenkin oltiin. Olin taas vaan kerran olettanut että se menee vähän erilailla. Noita vieraita pitäisi ajaa enemmän, lähinnä näköjään ohjaajan takia.

- lähes kirjaimellisesti.

Lähdin töistä aikaisemmin Sipooseen hammaslääkäriin (reikä löytyi, jee.). Kotimatkalla tallasin Frescolle n 350 metrin pituisen jäljen kuudella kepillä. Kävin kotona hengähtämässä ja hakemassa koirat, sitten jäljelle joka ajettiin reilun tunnin vanhana. Lyhyt jana meni hyvin, koira lähti suoraan eteenpäin, nappasi jäljen ja lähti etenemään. Ensimmäinen keppi jäi taas, yllätys yllätys. Ei ilmeisesti aukaise nenäänsä alussa ollenkaan.
Toisen kepin nosti nätisti. Vähän pyörimistä siellä ja täällä, kaksi keppiä jäi mäen alle aukeaan ryteikköön. Maasto turhan hankala, itse en meinannut pysyä kipeällä nilkalla perässä ja nypin koiraa ihan turhaan. Seuraavan kepin nosti nätisti. Sitten eteenpäin, vähän matkaa ihan mallikkaasti jonka jälkeen koiruus hukkasi jäljen. Vei minut ties mihin ja vielä niin vakuuttavasti että kesti tajuta ettei olla enää lähelläkään jälkeä. Pysäytin homman siihen ja riisuin valjaat, ei lähdetty takaisin jäljelle. Vein koiran autoon kohtuu tyytymättömänä mutten kommentoinut mitään suoraan sille. Vaan tajusihan tuo ettei homma loppunut ihan niinkuin piti. 
Syynä tuohon oli varmaan ohjaajan häirintä vaikeassa maastossa ja se että päästin koiran liian aikaisin pidemmälle liinalle ja liian kovaan vauhtiin. Tylsää.

Ajettiin toiseen paikkaan johon tallasin ihan simppelin 200 metrisen pätkän kahdella kepillä, helppo maasto.
Käytiin pienellä lenkillä, Penni vapaana ja Fresco edelleen narussa.
Sitten jäljelle. Otti jäljen hyvin. Vähän ärähdin ekan kepin kohdalla jolloin poimi ja toi sen. Toinen keppi nousi hyvin. Kolmannen kepin lähestyessä vauhti oli sopivaa joten päästin liinasta irti ja katsoin reagoiko koira keppiin kun en ole lähimaillakaan. Nosti kepin kivasti ja toi luokse. :)
Jäljen jälkeen tultiin tielle koira vapaana kun ohi meni naapurin hevonen. Fresco käyttäytyi tosi nätisti, ei kiihtynyt tai kitissyt tai yrittänyt lähteä hevon luo. Kuljettiin sen perässä autolle, koira edelleen oikein mallikkaasti.

Illalla pihalla istuskelua, koirilla luut. Penteleen pimeä alkaa olemaan jo viiden maissa, eihänä tässä enää näe tehdä mitään.

Fresco alkaa olemaan ihan kierroksilla liikkumattomuuden seurauksena. Pitää liikaa ääntä ja kiihtyy nollasta sataa pienimmästäkin asiasta. Tärisee horkkana kun joutuu odottamaan uloslähtöä eteisestä, intokiljuu lenkillä vastan tulevalle naapurille jne. Olen aina pitänyt tuota hyvinkin helppona koirana mutta näköjään sillä on vaan ollut sopivasti liikuntaa ja virikkeitä. Tällaisenaan tuo on aikamoisen rasittava. Voi kun jo kohta päästäisiin liikkumaan normaalisti !

Aamupäivällä ohjelmassa talvirenkaiden vaihto kun lähdetään mökille lähiaikoina. Koirat järsivät pihalla ydinluitaan.

Ennen Pennin kisoja Frescolle jälki metsään. Pisin mitä tuolle on tehty, pituutta arvioilta reilut 500 m. Neljä keppiä, aikataulu petti joten ajettiin melkein tuoreeltaan.
Eka keppi jäi (taas!), muuten hyvää etenemistä. Kerran jälki hukkui, palattiin vähän takaisin ja koira löysi takaisin oikealle jäljelle. Jäljellä useampikin kaatunut puu joista mentiin yli. Pysäytin koiran siksi aikaa kun itse kömmin runkojen yli, malttoi odottaa rauhassa ja jatkoi kehotuksesta hyvin hommia.  
Lopussa tahaton harhajälki jolle lähti. Noita pitää näköjään harjoitella jossain vaiheessa. Meno rauhoittui ihanasti lopussa, kuljin liinanmitan verran koiran perässä enkä parin metrin päässä liina käsien ympärille kiedottuna ja koko kropalla jarruttaen kuten yleensä.
Muut kolme keppiä nousivat, tosin tuntuu että olen alkanut itse varmistella niitä jotenkin ja vinkkaamaan koiralle jos yrittää ylittää kepin. Tuota pitää tarkkailla.

Sitten Purinalle jossa Pennin kanssa yksi agistartti. Kiva rata, tuomarina Leena Rantamäki-Lahtinen. Tuloksena 15 kolmesta rimasta.
Pysyi lähdössä (viimeksihän karkasi) tosi nätisti. Otin kutsuna kahden aidan takaa, kummastakin tiputti riman vaikka videolta katsottuna en liikkunut tai kumarrellut liian aikaisin. Sitten kepeille jotka menivät virheettä ! Historiallista Penniltä, milloinkohan se on viimeksi tehnyt noin kisoissa ? Pienet ovat ihmisen ilot. ;) 
Loppurata meni oikein nätisti ja sujuvasti, tosin viimeinen rima vielä tippui. Koira hyppäsi nuo kolme tippunutta laiskasti ja huolimattomasti. Kontaktit Penniksi ok, tosin aalla räkytti ja puomilla lähti ilman lupaa mutta otti kontaktit kuitenkin.
Radasta jäi tuloksesta huolimatta tosi hyvä fiilis, koira meni tismalleen sinne minne käskettiin ja itsekin osasin käskeä silloin kun piti. Ehkä tämä vielä tästä.

Radalta poistuminen tosin ei mennyt ihan nappiin, rata-alueella ihmisjoukossa täysin löysällä remmillä seisoskeli koira joka hyökkäsi melkein Penniin kiinni kun poistuttiin radalta. Ei onneksi saanut otetta tai ainakaan en Pennistä jälkiä löytänyt mutta jompikumpi tilanteessa kiljaisi. Ikävää, Penni ei noita kokemuksia tarvitsisi. Ja toivoisi että jos koiran kanssa on pakko rata-alueella ahtaassa kohdassa seisoskella, sen edes pitäisi tiukemmalla remmillä tai muuten hallinnassa. Kaikenlaista sattuu mutta toivoisi että koiran omistaja edes huomioisi tilanteen jotenkin ja vaikka pahoittelisi.

Frescon kanssa vielä vähän tottista Purinan parkkialueella. Seuraamista eri nopeuksissa, jääviä liikkeitä. Meni tosi hyvin, alueella oli paljon häiriötä mutta Fresco keskittyi hienosti. Ääntelyäkään ei tällä kertaa tullut. Eikä vääriä asentoja jäävissä liikkeissä.

Aamu aloitettiin jäljestämällä kettu-pahkeista joka vei lintujen talipötkön korkealta puusta. Sujui hyvin, Fresco pontevasti näytti mistä kettu oli poistunut tontilta. Metsään ei viitsitty jatkaa kun oli vielä pimeää.

Iltapäivällä n. 150 metrin jälki ruohikolle, enimmäkseen pitkää suoraa, muutama kulma. Ajettiin tuoreeltaan. Neljä keppiä. Sujui kivasti, kaikki kepit nousivat ja koira pysyi jäljellä. Yhdessä kulmassa vähän eksyi mutta löysi takaisin jäljelle oma-aloitteisesti.

Myöhemmin metsään, siellä n 300 metrin kaksi tuntia vanha jälki. Alku huono, ei meinannut edetä janalla ollenkaan. Läheisessä talossa haukkui koira, tuo selvästi häiritsi. Ensimmäinen keppi jäi, muut nousivat kivasti. Seilasi myös huomattavasti vähemmän jäljen päällä kuin tuoretta ajettaessa. Kaikkiaan oikein hyvä kokemus.

Lisäksi saivat makailla pihalla ja järsiä ydinluita. Noin Frescokin pysyy paikallaan ja rauhassa ja voi olla hetken vapaana.

Käytiin (ekaa kertaa, johan tuo on tuossa varmaan puolisen vuotta ollut ...) Keravan Mustissa & Mirrissä ostamassa elämäni ensimmäinen light-koiranruokasäkki. Penni saa nyt popsia tuota hetken, jos saataisiin painoa pikkuisen alas. Ei tuo paha ole mutta aavistuksen pyöreä kesän jäljiltä. Isännän kanssa sattui pieni kommunikaatiokatkos ja koiruudet söivät vahingossa koko kesän melkein tuplaruoat. Frescoon tuo ei vaikuttanut mutta Pennin ympärysmitta kyllä pääsi vähän kasvamaan.

Jälki Frescolle. Pituus ehkä 200-300 m, parikymmentä minuuttia vanha ja kolme keppiä.

Jäljen vanhentuessa käytiin taas kävelyllä samoin kuten joka päivä tällä viikolla, Penni vapaana ja Fresco jalan takia remmissä. Ja että alkaakin olla rasittavaa ! Frescokin on ihan kypsä remmiliikuntaan, vikisee ja kiljahtelee vähän väliä. Sai jopa illalla sisällä oikein kunnon ravihepulin mitä ei ole tehnyt varmaan ikinä ennen. Siis sisällä, ulkonahan tuo on yksi hepuli koko koira.
Toivottavasti sunnuntaina päästään jo liikkumaan normaalisti.

Mutta jäljelle. Lähetin n. viiden metrin päästä jäljestä, eteni nätisti suoraan ja otti jäljen hyvin. Mentiin kireällä liinalla, koitin jarrutella tasaisesti. Ekasta kepistä meni yli, tarkisteli kyllä mutta annoin mennä kun muistelin että keppi on vasta seuraavan kannon kohdalla. Hyvä, noin sitä taas pitää. Annetaan nyt kuitenkin sen koiran hoitaa nenähommat ja keskitytään itse roikkumaan mukana.
Palattiin sen verran takaisin että saatiin keppi mukaan. Kepistä kunnon palkka, turvotettua ruokaa ja kissanruokaa. Meno on kiihtynyt paljon ja keppejen merkitys hieman vähentynyt eli paras lienee palkata niistä kunnolla taas vähän aikaa. Auttaa myös rauhoittumaan kunnolla ennen kuin jatketaan.
Loppujälki sujui kivasti, pysyi jäljellä joskin meni turhan kovaa, jouduin jarruttelemaan. Nosti loputkin kepit nätisti, molemmilta kunnon palkka.

Sitten hakuryhmän tottistreeneihin. Treenasin omat ennen muiden tuloa. Pennin kanssa seuraamista (edistää, muuten nättiä, erinomaisen hyvät käännökset), idarin (hyvät pysähdykset, oikeat asennot, pysyi nätisti paikallaan mutta seuraaminen huonoa), suoria luoksetuloja (ei ongelmaa paitsi että kaartaa vähän niinkuin on aina tehnyt ja saisi tulla vähän lujempaa) ja kaukot (erittäin hyvät !).

Frescolle seuraamista (ihan hyvää, vähän liikaa intoa), luoksetulon loppuasentoa (hyvä), sivulta eteentuloa (vihdoin on tajunnut tuon) ja vähän kaukoja maasta seisomaan (ei varmuutta edelleenkään, tuohon pitäisi vähän paneutua ennen kuin menee kiville koko liike).

Paikallaolot treeniryhmän kanssa kun tulivat, otin molemmat omat mukaan. Istumista ja makaamista. Penni hyvä, tosin normaalin hakatun näköinen kun tulin takaisin. Tuohon ei ole näköjään tauko vaikuttanut ollenkaan. Frescolle eka istuminen ikinä, meni kerran maahan kun en ollut ollenkaan tarkkana. Makaaminen aavistuksen levotonta. Kävin minuutin piilossa, P istui ja F makasi. Fresco levoton. Tuota on treenattu ihan minimaalisen vähän ja nyt koira käy muutenkin ylikierroksilla remmilevon takia.

Ojankoon kouluttamaan raunioryhmäläisille tottista.

Tuota ennen käytiin tuttuun tapaan Frescon kanssa jäljellä. Ja menikin kaikki pieleen mikä voi mennä. Jälki oli puolisen tuntia vanha. Maasto oli hankalaa, kosteaa ja paljon risuja ja puita jotka vaikeuttivat omaa kulkua joka taas häiritsi koiraa. Lisäksi päästin sen suhaamaan ihan liian pitkällä liinalla, seilasi edes taas. Jotenkuten pysyttiin jäljellä mutta tyylipisteitä tuosta ei kyllä tule. Eikä noussut kepeistäkään kuin puolet ja nekin aika huolimattomasti. Loppupalkan sen sijaan onnistui löytämään eli olihan se sitten annettava.

Tottistreenin jälkeen Pennin kanssa ihan nopeat agitreenit, kontakteja ja sylkkäriä.

Ennen agitreeniä taas jälki Frescolle. Pituus 300-400 m, neljä keppiä, tiheämpää maastoa kuin eilinen. Ehdittiin antaa jäljen vanheta vain 20 min kun pimeys ja sade pääsivät yllättämään.
Alussa lähti taas painamaan aika vauhdilla mutta siksakkasi vähemmän kuin eilen. Eka keppi heti alussa n 15 m jäljestyksen jälkeen. Nappasi sen vauhdissa suuhun ja jatkoi matkaa, pyysin tuomaan ja palkkasin. Pitää muistaa jatkossa rauhoittaa homma paremmin kepeille, nyt ollaa jatkettu aika lennossa.
Kaikkiaan jäljestys meni kivasti, vauhtia on toki liikaa jarrutteluista huolimatta mutta pysyi hienosti jäljellä ja nosti kaikki kepit oma-aloitteisesti. Viimeiset 30 m jälki kulki tien suuntaisesti alle 10 m päässä tiestä. Vähän painoi lopussa tielle päin mutta pysyi jäljellä ja loppupalkkakin löytyi.

Janaa pitäisi alkaa opettaman ihan tosissaan, siitä tuolla ei ole hajuakaan. Yllätys yllätys kun sitä tosiaan ei ole tehtykään. ;D

Sitten AgiTokolaan ja agiloimaan Pennin kanssa. Alussa tehtiin taas este ja kaksi ja käteen kuten viimeksikin. Toimi hyvin, Penni selvästi muisti homman. Sitten vähän vapaatreeniä, keinu, putkia ja hyppyjä. No problem, tuli hyvin käteen ja meni minne käskettiin pienillä kaarroksilla.
Ohjattu treeni aa, sylkkärillä putkeen, hyppy, rengas vasemmalle 90 asteen kulmassa kepit, hyppy hyppy ja aan ja puomin välistä putkeen.
Eka kierros ihan katastrofi, en taas saanut itseäni ohjaamaan ollenkaan vaikka olevinaan keskityin juuri siihen. Noottia tuli ja ihan aiheesta. Toinen kierros "paineen alla" (muut ryhmäläiset yleisönä katsomassa) meni sentään virheettä.
Fiilis treenin jälkeen ei kovin korkealla vaikka Penni käyttäytyi taas oikein nätisti. Itse vaan pitää muistaa pitää kontakti koko ajan, muuten alkaa ihmetellä muita koiria.

Oma jalka oikkuilee edelleen. Nilkka vinksahti ilkeästi Frescon edellisen remmiloman aikana kun koirapoika rynni remmissä ovesta pihalle ja minä perässä. Tuosta on nyt jotain pari kuukautta ja nilkka ei kun pahenee pikkuhiljaa. Lääkärissäkin kävin mutta tuo ammattilainen sai itsestään irti vain toteamuksen että on vähän turvonnut ja pitää liikuttaa normaalisti muttei kipuun asti. Okei, muuten hyvä mutta ei tunnu paranevan tuolla ja kipukin tulee niin yllättäen ettei sitä voi aina välttää.

Torstaina käytiin pidempi remmilenkki ja lenkin jälkeen Fresco näytti taas ensin epäpuhtaalta ja sitten ontuikin muutama askeleen.
Perjantaina vielä arvottiin että päästäänkö sunnuntaina hakukokeeseen vai ei mutta päädyttiin loppujen lopuksi perumaan osallistuminen kun ei koira kuitenkaan täysin kunnossa ollut. Oli oikea ratkaisu, lauantaina käytiin vartin lenkki jossa F hyppäsi parin ojan yli ja epäpuhtaallehan se lykkäsi heti taas. Tuleehan noita kokeita ensi vuonnakin.

Sunnuntaina aloitettiin sitten viikon remmilepo again. Eli tylsää tiedossa itse kullekin.
Jalkavaiva (vasen etujalka tällä kertaa) juontanee juurensa viikon takaisesta puomilta tipahtamisesta. Toivottavasti menee levolla ohi.

Maanantaina tehtiin vähän tottista kotipihalla ja tiellä, lähinnä jääviä liikkeitä (kaikki jopa oikein) ja seuraamista. Nyt on hyvä hinkata perusasentoa ja seuraamista tarkemmin kun ei voi mitään paljon lennokkaampaa tehdä.

Ennen tottista käytiin piiiitkästä aikaa metsässä jälkimässä. Frescolle merkkaamaton jälki n 300 m, neljä keppiä. Mukavaa sammalpäällysteistä aukeaa metsää. Vanhennettiin jälkeä puolisen tuntia jonka aikana käveltiin poluilla Fresco remmissä ja Penni irti. Sivuhuomautuksena voin sanoa että tuo ei ollut niin kovin nautinnollista muiden kuin Pennin mielestä.
Mutta jäljelle. Alussa meno oli melkoista, sain jarrutella ihan tosissaan ja koirakin siksakkasi edestakaisin jäljen päällä. Rauhoittui kuitenkin lopulta ja viimeisen kolmanneksen meni kuin juna liina lähes löysällä. :) Kepit nousivat hienosti. Kerran hukkasi jäljen ja teki ylimääräisen pyörähdyksen mutta löysi itse takaisin jäljelle.

Ai niin, lauantaina käytiin faijan ja broidin perheen kanssa katsomassa Sirkus Finlandiaa. Olikin oikein viihdyttävä esitys hevosineen ja koirineen. Siitä onkin aikaa kun on sirkuksessa tullut käytyä.

Ja Pennikin starttasi pitkästä aikaa. Viimeksi tuo on tainnut olla radalla aika tasan vuosi sitten. Treeneissähän Penni kulkee nätisti, ei nyt salamana mutta pienet tiet kompensoivat vauhtia. Kisoissa homma lähtee aina jossain vaiheessa käsistä kun jätän koiran ajattelemaan yksin ja se päättää tehdä jotain ihan muuta kuin mitä minä tarkoitan.

Nyt rata (hyppäri) meni ihan mukavasti, kerran meinasi eksyä omille teilleen mutta sain pelastettua. Pidin sen aika tiukkaan hallussa ja väärin ajoitetuilla käskyillä sain kaksi rimaa alas loppuradasta. Lisäksi kepeiltä odotettu vitonen eli yhteistulos 15. Ihan näppärän hallittu rata kuitenkin, ei Pennin tavanomaista kaahailua. Vielä kun tuohon saisi yhdistettyä ohjaajan rentouden, nyt olin paskajäykkänä koko radan ajan. :D

Frescolla sen sijaan kakkosten vakiotulos eli hylly taas, hyppäriltä siis tuokin. Tällä kertaa jo neljännellä esteellä kun alun välistävedossa tuli hässäkkää ja olin sijoittunut putkella väärin joten meni väärään päähän. Muutenkin vähän huitelevainen rata, esteitä jäi välistä sun muuta. Ei ihan helppo rata kaikkiaan, maxeissa yksi nolla ja pienemmissä koirissa muistaakseni yhteensä kolme.
Mutta jos suorituksesta kuitenkin haetaan jotain positiivista, Fresco pysyi lähdössä. Edelleen mennään samoilla maneereilla, remmi irti jo kehän ulkopuolella, koira tähän-käskyllä vieressä lähtöön ja jättö maahan. Jos pitää jättää kauemmas, tarkastus ja uusi käsky muutaman metrin välein. Mennään varman päälle. Vaikka toisaalta on se nähty että jos se tuolta haluaa lähteä, ehtii kyllä tehdä sen vaikka kuinka varmistelen.

Loppuviikko ollaan muuten nautiskeltu helteistä, ihmetelty uutta konetta Vistoineen ja lenkkeilty. Pari jälkeä Frescolle, toinen meni vähän alta riman kun maa oli paahtunut ihan kovaksi koppuraksi. Tunnaria ollaan myös tehty jokunen kerta, sujuu vähän vaihtelevasti. Ruohikosta etsii hyvin mutta tuo hitaasti. Tuo oikean myös kasallisen vääriä vierestä mutta en tiedä oikein haisteleeko tuossa vaiheessa vai nappaako vain erillään olevan.
Vauhtia sain yhteen treeniin kun haetin kapulaa ensin Pennillä Frescon katsoessa vieressä. Penni on muuten totaalisesti unohtanut mitä tunnarissa tehdään. No, eipä tuota ole jokuseen vuoteen treenattukaan. Enkä taida enää alkaa taitoa elvyttämään. Mutta tuo vauhtikikka täytyy muistaa, jos toimisi toistekin.

Aamulla hammaslääkäriin, sitten taas koneelle. Muutama ohjelma suostui asentumaan loppuun asti eti eli homma etenee. Vanha konekin käynnistyi edelleen nätisti, sain sieltä talteen kaiken tarvittavan. Huh helpostusta, hetken luulin jo sunnuntaina että kaikki olivat mennyttä.

Tein Frescolle takapihan nurmikolle jäljen. Pituutta ehkä n 100 m, paljon erilaisia kulmia ja kaaria. Ei namia, lyhyet askelvälit. Neljä keppiä jotka kaikki nousivat hienosti ilman ylimääräisiä apuja. Muutenkin jäljestys sujui kivasti, koira ei rynninyt eikä hukannut jälkeä. Selvästi alkaa kärsivällisyyttä löytyä tuohonkin. :)

Tunnariakin alettiin vähän harjoitella etsimällä omaa kapulaa pidemmän ruohon seasta. Toi nätisti pureskelematta, vauhtia olisi kyllä saanut olla enemmän. Käytti kivasti nenäänsä.

Illalla Ojankoon raunioryhmän treeneihin. Joihin pääsi paikalle yksi ainoa ihminen. No, tehtiin telineitä minkä koira jaksoi, lämmintä on edelleen vallan riittämiin.
Fresco pääsi ennen tuota tottistamaan. Tottispuoli on ollut tauolla melkein koko kesän mutta ei näytä paljon menoon vaikuttaneen. Seuraaminen ok, kaikki jäävät asennot moitteetta. Luoksetulo hidas kuten yleensä. Eteenmeno hyvä, vauhtia voisi olla aavistus lisää. Hyppynoudot ok.  

Me jaksetaan vaikkei varsinaista tulosta olekaan näköpiirissä. ;)

Tehtiin möllirata kun kisaavien vastaava olisi ollut niin myöhään. Ensin Penni. Hohhoijaa. Meno oli juuri sitä minkä takia viime vuonna lopetettiin kisaaminen kokonaan. Koiruus porhalteli tuhatta ja sataa pitkin rataa, enimmäkseen esteiden ohi. Tuo sitten on niin ärsyttävä piirre. Ei se mitään jos mopo joskus lähtee käsistä mutta kyllä sitä voisi esteitäkin samalla edes suorittaa eikä vain juosta. Nyt mentiin ainakin kolmesta aidasta ohi niin että jopa ohjasin sitä niille, ainakin omalla juoksulinjalla ja kädellä. Mutta Pennin mielestä olisi varmaan pitänyt osoittaa vielä selvemmin ja sanoa aina se hyppy. No, sekään ei eilen joka kerta auttanut. Ja rimoja lensi tai kolisi ainakin pari. Tuota ilmaantuu kuvioon aina heti kun Penni on Räyhäpetteri-päällä kuten tänään. No, sillä ainakin ilmeisesti oli ihan kivaa.

Frescolle siisti rata. Pysyi lähdössä, jätin istumaan. Odotin ekan aidan takana kohtuukauan ennen kuin annoin luvan lähteä. Ekan kerran lähti aalta jatkamaan ilman lupaa, otin uudestaan. Toisella kerralla pysyi hienosti. Rimojakaan ei tainnut tippua yhtään ?

Frescon kanssa kotipihalla nurmikkojälki ennen lähtöä. Tallasin tihein painavin askelin, ei namia jäljellä. Kunnon serpentiiniä, kulmat pyöreitä ja niitä oli paljon. Kaksi keppiä joista hyvä palkka. Jäljesti kivasti, ei pahaa rynnimistä. Kaksi kertaa meni kulman yli niin että meinasi hukkua mutta löysi itse uudestaan jäljelle. Reagoi keppeihin hyvin ja nosti ne oma-aloitteisesti. Homma on tainnut kypsyä päässä vaikkei tuota ole taas hetkeen tehtykään.

Sama juttu kuin eilenkin, varasti lähdössä sen aavistuksen. Kepit ok, kaikki kontaktit nippa nappa ok, ei kuitenkaan kunnolla odottanut lähtökäskyä vaan jatkoi matkaa enemmän tai vähemmän oma-aloitteisesti. Harmittavasti kaksi rimaa kuitenkin tippui (no, toisesta esteestä vähän enemmänkin kuin pelkkä rima) joten tuloksena 10.

Jälkiopit ovat olleet hetken hautumassa. Nyt tehtiin kuitenkin taas n 40-metrinen about vajaan ovaalin muotoinen jälki takapihan nurmikolle. Liina parimetrisenä ja tiukalla ettei koira pääse rynnimään. Menikin nyt rauhallisemmin, liekö alkaa vähän hiffata mistä hommassa on kyse ? Vähän on mietityttänyt että ohjailenko sitä liikaa liinalla. Nyt sitten kokeiltiin ajaa jälkeä (ohjaajan) silmät kiinni ja kun perille päästiin niin on todettava että en sitten varmaan ohjaile. Kiva kokeilu tuokin. Jäljellä kaksi tunnaripalikkaa, pysähtyi molemmille ja pienellä kehulla nosti ne käteen.

U-pennut täyttävät tänään maagisen 12 viikkoa ja sen kunniaksi päästettiin emo Milli omaan kotiinsa. Millihän oli sijoituskissa ja nyt siis Minnan ja Samin ihan oma. :)

Tiistaisen paimennusreissun kuvat ovat nyt netissä.

Näköjään Järvenpään keskuskentällä sataa aina. Onneksi sade taukosi sen verran että ykköset saatiin juosta ilman sadekamppeita.

Frescolle tuttu tulos eli HYL. Varasti aavistuksen lähdössä, kielto nelosaidalta ja kun otin sinne takaisin, oli väärin sijoittunut jatkoa ajatellen. Koira aalle ja sieltä väärään päähän putkea kun ei pysähtynyt kontaktille vaikka sen muuten tekikin. Loppurata kohtuusiisti, taisi siellä vielä yksi kielto olla huolimattomasta ohjaamisesta johtuen. Nätit kepit ja kontaktit, pysähtyi kivasti myös keinulla. Ai niin ja pitää vielä erikseen mainita että yhtään rimaa ei tippunut. ;)

Lähtöjättö pitäisi saada kuntoon kisatilanteessakin, noista karkaamisista tulee ihan liikaa ongelmia.

Noita kisoja lukuunottamatta pidettiinkin melkolailla vapaa viikonloppu, viihdytettiin kissankatsojia, käytiin metsälenkillä ja tehtiin yksi pienenpieni jälki. Kokeilin ilman nameja kepit jäljellä, pienellä kannustuksella reagoi hyvin keppeihin. Mutta namit siellä on oltava, muuten vauhti kiihtyy liikaa ja koira alkaa seilata edestakaisin.

Tein pihalla Frescolle ihan lyhyen jäljen nurmikolle. Ensin tallattu ruutu jossa syötävää josta lähti muutaman kymmenen metrin tiheään tallattu jälki jossa myös ruokaa. Intoa oli edelleen riittävästi mutta nyt nenä pysyi hyvin maassa ja koira jäljellä. Jarruttaa saa edelleen kaikin voimin.

Esineruutu Keinukalliossa. Ruudun koko ehkä 50 x 30 m. Lähetys asvalttitieltä ojan yli. Esineitä kaksi, takakulmissa. Josta tulikin mieleen että edessä ja keskellä olevia esineitä pitäisi treenata enemmän, nyt nuo ovat olleet pääasiassa takana. Eka esine löytyi tosi nopeasti, toi hyvin käteen. Sitten lähetys seuraavalle. Etsi vähän pidempään mutta teki koko ajan hyvin töitä ja löysi kuitenkin kohtuunopsaan. Toi käteen, sitten palkka. Nyt tein ekaa kertaa niin että palkkaa ei tullut ekan esineen jälkeen vaan lähetin suoraan toiselle. Tähän asti on palkattu aina jokaisesta esineestä.

Frescollehan noutojen palautus on aina ollut vaikeaa, se paineistuu jostain syystä ja tuo kapulan takaisin suht hitaasti. Menee kyllä kapulalle halukkaasti ja lujaa. Eilen tajusin että jostain syystä tuota ei esiinny esineruudussa lainkaan, tuo yleensä aina loppuun saakka laukaten oikein rennon oloisena. Hmm. Tuota pitääkin pohtia, voisiko hommaa jotenkin hyödyntää tasamaanoudoissa.

Esineruudun jälkeen Maunulaan agilitytreeneihin. Penni jäi taas matkalla Ismon hoiviin. Treenissä viikonloppuisen Suoknuutin koulutuksen radasta pätkä esteet 2-14. Fresco taisi vähän muistaakin rataa kun homma sujui melkoisen ongelmitta viimeistä putken lähetystä lukuunottamatta. Tuossa koira menee suoraa jonka päässä 180 asteen käännös ja putki jonka sisäänmenolle pitää vielä edetä viitisen metriä viimeiseltä hypyltä. Fresco tahtoo kääntyä takaisin tai tulla putken yli kun itse ohjaan sen toiselta puolelta. Omasta ohjauksestahan tuokin tuntui paljon olevan kiinni, hidastan tai lasken käden ja ongelmia tulee. Muutenkin noita hankalampia putkeenmenoja pitäisi selvästi treenata.

Netistä löytyi Irene Vinhan ottamia agikuvia Nummelan kisoista joissa esiintyy myös Fresco. Asennetta !

Aamulla käytiin tekemässä muutama jälki piiitkästä aikaa. Toinen pellolla, toinen metsässä lenkin lomassa. Ajoin kummatkin melkein heti tallaamisen jälkeen, ei nameja jäljellä. Pari esinettä oli joista palkka. Esineet nousivat erinomaisesti ilman mitään apuja mutta jäljen "ajo" oli kyllä ihan kamalaa. :D Fresco poukkoili sata lasissa ympäriinsä sen minkä liina salli, nippa nappa pysyi jäljillä niin että päästiin loppuun saakka. Pellolla tuulikin kohtalaisen kovaa, se varmaan sekoitti hajua entisestään.

Jälkeähän tuolla on tehty hyvin satunnaisesti ihan muutama kerta. Ja totuttuun tyyliin tuokin on hoidettu sen kummempia opettamatta, valjaat koiralle ja menoksi. Nyt olisi varmaan hyvä aika ihan oikeasti opettaakin se alusta alkaen, nykyisellä tyylillä hommasta ei tule mitään.

Mutta koira kun ei tyyliseikoista ymmärrä niin sillä oli kyllä hauskaa. Ja omistajallakin siinä vaiheessa kun sain sen lenkillä pois jäniksen perästä, varmaan ekaa kertaa. Penni ei huomannut koko pitkäkorvaa, sillä oli muuta tekemistä.

Otettiin myös tarkkuusetsintää omalla pihalla. Tallasin metri x metri -ruudun, kolikko sinne ja koira etsimään. Tehtiin aika monta toistoa. Enimmäkseen löysi tuon aika näppärästi ja toi käteen. Sai itse valita ilmaisutavan ja valitsi tuomisen vaikka maahanmeno voisi olla järkevämpi, tuo kun tuppaa kaivamaan kun saa hajun esineestä ja sitten tietysti hukkaa esineen sinne kaivuunsa keskelle. Mutta sieltäkin se löytyi ilman apuja.

Koko tarkkuusetsintä on minulle ihan uusi homma, en ole sitä ikinä kokeissa tai treeneissäkään nähnyt. Mutta katsotaan tuleeko tuosta mitään meidän metodeilla ja jos ei niin viimeistään sitten kysytään viisaammilta apuja. Toki niitä saa nyt jo kertoa jos tuntuu että mennään ihan metsään.

Iltapäivällä veljenpojan ristiäisiin. Pojasta tuli Jonne Salvador, aika ihana nimi. :)

Pirokin kissanäyttelyssä oli Nuupin lapsia ainakin kolme, pärjäsivät oikein mukavasti. Gioia (Ruusutarhan Gioia) taas TP, kuinkahan mones kerta tuo oli putkeen ?

Eilen rokotettiin U-pennut Linus ja Finsson. Eivät olleet tuosta moksiskaan. Kolmen viikon päästä vahvistus plus eka rokotus pienemmille.