Mukavalla pitkällä metsälenkillä Lauran kanssa. Koirat saivat juosta rauhassa eikä tarvinnut itsekään jaksaa kuin tallustaa. Väsyttää aika lailla edelleen, olo ei ole läheskään priima.

Kissanpentuja sen sijaan ei väsytä. U-pojat painaltavat ympäriinsä kuin pikkupyörremyrskyt. Ja koko yötähän ei tietenkään voi nukkua vaan painituokioita on ainakin pari. Hauskoja pentuja nuo, tosi mukavia luonteeltaan. Vaan kuukauden päästä nekin alkavat jo lähteä maailmalle.

Valo-pentu pyllähti jo pesästä pihalle. Laitoin sen vielä takaisin, saisivat muutaman päivän olla pesässä. Ovat niin pieniä tallustamaan ympäriinsä. Noiden nimet olisi hyvin voinut laittaa toisin päin. Valo on varsinainen vimma koko pentu, vaatii vimmatusti huomiota heti kun bongaa ihmisen. Vimma-poika vaan istuu ja hymyilee. Sillä on tosi nätti pää ja tosiaan suorastaan hymyileväinen ilme.