Mosabackaan jossa lenkki Lauran ja koirainsa kanssa.

Ennen lenkkiä tein esineruudun. Kivaa sammalpohjaista metsää, ruudun koko n 40 x 15 m, ei tuulta. Ruutu ylämäkeen. Neljä vierasta muovipussissa ollutta esinettä joista se pieni pehmeä vas takakulmassa, pienet uimalasit keskellä ruutua ja kaksi kovaa (kännykkä ja lapsen lelu 2 x 4 cm) etulaidalla.
Fresco lähti ruutuun erinomaisen innokkaasti ja reippaasti ja nosti takalinjan esineen melkein samantien (!). Eli erittäin nopeasti Frescoksi. Myös palautus alamäen saattelemana huippunopea. Aivan erinomainen suoritus paitsi että etulinjan esineen päältä kaahasi nenä kiinni. Liian vähän ollaan otettu mitään ihan alueen etuosaan.
Toista etsi pitkään mutta ihan väärässä osassa aluetta. Kävi myös kakalla, oma moka kun en käyttänyt ennen ruutua. Jatkoi hyvin etsimistä ja löysi uimalasit. Joutui paikantamaan niitä kohtuukauan mutta teki hyvin töitä koko ajan eikä jättänyt esinettä.
Pienet kovat otettiin hajuhaulla, kovat ovat Frecolle vaikeita. Mentiin ihan lähelle esinettä ja kun koira haistoi sen, vein sen kauemmas ja lähetin. Toi hienosti.

Lenkillä ensin hämärässä ja sitten pimeässä metsässä. Kesken lenkin (onneksi ei vielä pimeällä) törmättiin pellolla lehmälaumaan. Voivatko lehmät laiduntaa ilman minkäänlaista aitaa ? Saatiin noista onneksi ennakkovaroitus eli koirat olivat tiukast hanskassa kun lähestyttiin oletettua lehmäpeltoa.

Joku pahkeinen on alkanut aamuisin lenkkeillä koiran kanssa samoilla pätkillä samaan aikaan kun minä. Yleensähän tuolla ei ole oikeasti ketään. Tuo aiheuttaa aina ylimääräistä sydämentykytystä, meidän lenkkiaikaan kun on vielä aivan pilkkopimeää ja toisen läsnäolon kuulee vain askelista ja koiran komennuksesta, ei tosiaan näe yhtään mitään vaikka oltaisi aika lähekkäinkin. Pitää ottaa itsellekin valo jatkossa, koirillahan jo onkin vilkkupannat.