Fresco alkaa olla kohtuu hektinen ulkona. Eilen jopa lenkkeiltiin parikymmentä minuuttia, aletaan nyt totuttautua liikkumiseen ensin remmilenkeillä. Tai liikkuuhan tuo sisällä ja remmissä pomppien koko ajan sen verran että tuskin tässä nyt isompia totuttautumisia on.

Ensin vastaan tuli auto. Pysäytin hurtat tiensivuun ja otin Penniä pannasta kiinni kun oli irti. F kiihtyi ja alkoi kiljua autolle. Huoh. Sitten puolen kilsan päässä kohdattiin Pöpö ja seurueensa. Tulivat yllättäen pimeästä mutkasta ja taas herra kiljuu.
Tuo siis ei räyhää tai mitään sellaista vaan kiljahtelee innosta kovaa ja korkealta. Tosi raivostuttava ääni.
Käveltiin sitten vielä kerran Pöpöä vastaan ja saatiin hallittu nätti ohitus höystettynä vain parilla vingahduksella. Vaan tuostakin otus meni niin kierroksille ettei se malttanut kunnolla edes etsiä nameja maasta ohituksen jälkeen.

Viikonloppu vietettiin mökillä. Sen isompia ei saatu aikaiseksi, koirat lähinnä loikoilivat pihalla (ja pimeällä sisällä, tuolla rajan pinnassa en uskalla jättää koiria yhtään pimeällä yksin pihalle) ydinluita syöden kun me puuhasteltiin pihahommia.
Frescolle sentään tehtiin kaksi jälkeä. Ensin poljin itse n 400 m pitkän jäljen. Ajettiin se melkein tuoreeltaan. Keskimmäinen keppi jäi, muuten ei kamalasti huomauttamista.
Toinen jälki oli Ismon polkema, keppejä kaksi ja pituutta ehkä 150 m. Aika tuoreeltaan ajettiin tuokin. Otti jäljen hyvin, vieras jäljentekijä ei näköjään vaikuttanut mitenkään. Samoin kepit nousivat hienosti. Itse luulin että käytiin keskivaiheilla joku ylimääräinen kieppi mutta onneksi kerrankin en puuttunut koiran työskentelyyn vaan annoin mennä, oikealla jäljellä kun kuitenkin oltiin. Olin taas vaan kerran olettanut että se menee vähän erilailla. Noita vieraita pitäisi ajaa enemmän, lähinnä näköjään ohjaajan takia.