Agilitymusti näki päivänvalon ! Eli maanantaina Musti aloitti säännölliset agilitytreeninsä kerran viikossa AgiTokolassa. Päästiin ryhmään vasta näin kesken kauden yhden maastamuuttajan tilalle, kiitos vaan. :) Ryhmä koostuu mini- ja medikoirista mutta sehän ei meitä haittaa kun ei mitään täysikokoista suoritettaisi vielä mekään.
Ekalla kerralla harjoiteltiin ihan perusaidalle irtoamista, ilman rimaa luonnollisesti. Hyvin meni, ei ole Mustilla yllättäen vaikeuksia irrota namipalalle. ;) Lisäksi tehtiin siivekkeen kiertotreeniä ja valssia sen jälkeen, hyvin sujui tuokin.
Itsenäisesti tehtiin putkia, mustaa ja muun väristä. Tuotahan tehtiin muutama kerta jo ihan pikkupennenä, muistikuva oli selvästi olemassa. Takaleikkauskin onnistui putkella. Ihan uutena oli rengas, tajusi idean nopsaan. Lopuksi mentiin jokunen kerta putki putki rengas -rataa ja samaa toisin päin.
Musti oli kaikkiaan innoissaan ja keskittyi hyvin tekemiseen. Malttoi olla paikallaan ja odottaa käskyä. Kerran lähti vierestä tarkastamaan pussista tulleen pikkurusselin eikä tuolloinkaan mennyt ihan sen lähelle vaan kääntyi ja tuli huudosta luokse kun tajusi että sehän olikin vaan toinen koira.

Oli niin perhanan kivaa että nyt täytyy haudata viimeisetkin haaveensa agilityn lajivalikoimasta poisjättämisestä ja siitä saadusta lisäajasta muihin lajeihin. Tehdään nyt talvi rauhassa tekniikkaa ja katsotaan ensi kesänä korkeampia esteitä sun muuta.

Käytiin ennen treeniä poikien kanssa kaupunkikävelyllä. Noita on tullut tehtyä luvattoman harvoin nyt kun korvessa asustellaan. Vaan eipä ongelmia, Musti ei reagoi pyöräiljöihin, juoksijoihin tai ohikulkijoihin muutenkaan. Ainoa jonkinmoinen probleema ovat roskat joita tuo poimii kyytiin ihan innoissaan. Hyvähän se on kun reagoi esineisiin maassa mutta ei niitä nyt ihan syödä tarvitsisi yrittää.

Tiistaina iski yskä ja kuume ja oli pakko jäädä töistäkin pois pariksi päiväksi. Koirain mielestä tuo on tietysti vain plussaa, Penni oli sisällä kainaloisena ja pojat viettivät aikaansa pihalla luita syöden.

Yöllä oli näköjään tullut ripaus luntakin, tosin nyt tuolla on jo lämpötila plussalla ja märkää (taas). Saisi pysyä kyllä vähän pakkasella.
Musti ei välittänyt lumesta niin yhtään mitään, tokko tuo edes huomasi mitään outoa.

Kissapojat yhteispesulla:

Tiistai-iltana käytiin flunssaa uhmaten AgiTokolassa tokoilemassa Riitta Korrin kahden tunnin koulutuksessa. Aiheena olivat seuraaminen ja kaukokäskyt.
Frescon seuraaminen oli kuulema oikein hyvää, alun pienen keulimisen voisi ottaa vielä pois jos haluaa. F oli hyvässä vireessä, seurasi oikein nätisti mutta yhtään alussakaan piippaamatta. Tehtiin peruskuviot, sivuaskelia sekä ympyräseuraamista molempiin suuntaan. Ympyrää en ole tainnut juurikaan aiemmin tehdä. Itsestä se tuntui varsinkin myötäpäivään vaikealta, koira irtosi aavistuksen. Pitää tehdä jatkossa tuotakin.
Seuraamisesta:
- tärkeä liike, sillä esitellään koirakon osaaminen tuomarille. Muista suorat linjat.
- tokossa oikea paikka koiran varpaille ohjaajan jalkaterän puolivälissä. Tullut viidessä vuodessa kymmenisen senttiä taapäin.
- huipputokon ja pk-puolen seuraaminen tänä päivänä aika erilaista.

Kaukoja tehtiin ihan läheltä. Muuten sujuu mutta istu-seiso-istu tekniikka pitää tehdä uusiksi. Vaihdan käsimerkin tuohon, nykyisellä siirtää helposti takapäätä etupään sijaan. Myös namipalkan heittämistä taakse täytyy tehdä enemmän, sillä saisi varmaan nopeutta. Seisomaannousu maasta on vähän epävarma, tarvitsee usein kaksi käskyä. Oma seisomisen käsimerkki selvemmäksi ja ylemmäs.
- Mieti ensin tekniikka, kumpi pää pysyy paikallaan.

Koko viikko sujui flunssaillessa eli ei ihmeempiä aktiviteetteja koirille. Vähän tehtiin kotitottista, Frescon kanssa kaukoja ja Mustin kanssa perushommia plus noutoa. Noudossa onnistuin opettamaan sen tökkäisemään minua kuononkärjellä esinettä tuodessaan. Se oli niin kivaa että sitä piti vielä vahvistaakin oikein kunnolla. Tuota tulen vielä katumaan myöhemmin.

Lauantaiaamuna Veikkolaan Mia Skogsterin viettikoulutusluennolle. Oli oikein mielenkiintoista kuunneltavaa niinkuin yleensäkin kun kuuntelee ihmistä joka tietää mistä puhuu. Tunnen itse varsinaista viettikoulutusta aika huonosti mutta nyt aukeni ainakin ihan perusteoria.
Luennon jälkeen pysähdyttiin pikaiseen Myyrmäessä katsomassa pohjoismaidenmestaruustokoa. Ehdittiin valitettavasti nähdä vain pari liikettä, sitten piti jo jatkaa matkaa.
Ajatuksia tuosta kyllä heräsi. En ole ihan varma tykkäänkö siitä mihin suuntaan tokon huipputason seuraaminen on menossa. Tai siis minkälaista menoa siellä nykyisin vaaditaan. Osa koirista näytti hyvinkin kivalta mutta osan kohdalla seuraamisesta oli jo tehty niin eleetöntä että se ei enää miellyttänyt, etenkin katsekontatiton tyyli oudoksutti vähän. No, lajissa lajin tavalla.

Sunnuntaiaamuna hakutreeneihin alkavaa myrskyä uhaten. Meitä oli paikalla vain neljä koiraa ja kolme ihmistä joista yksi puolikuntoinen minä eli tehtiin aika lyhyet treenit. Ei tallattu edes aluetta. Ilma tuulinen ja lumisateinen, tuuli Frescolla etulinjalta rataa pitkin ja Mustilla toisin päin. Käännettiin siis rata, ei tuulta.
Frescolle ensin vasemmalle tyhjä pisto. Meni hienosti lähtöulvausta (!) lukuunottamatta. Nätti syvä pisto, työskenteli oikein päin. Sitten oikealle. Sielläkin lähti suoraan ja syvälle, kääntyi jossain vaiheessa metsässä oikeaan suuntaan kun löysi maalimiehen n. 30 metrin päästä radalta. Ilmaisu n. 30 haukkua ja palkka, raahustin itse hitaasti piilolle kun ei kunto kestä vielä juoksemista yhtään.
Seuraavaksi taas vasemmalle, ajattelin ottaa tyhjän sinne ja oikealle. Pistosta vaan tuli sen verran iso että koira paukkasi suoraan maalimiehelle ja se oli siinä. Ilmaisu samaan tyyliin kuin edellinenkin.
Hyvä ilmaisut, hyvät pistot ja koira intopiukassa. :) Ei valittamista.

Mustille ekat maalimiehet niin että se näki keskilinjalta kun maalimiehet lähtivät piiloihin. Siirryttiin syrjään vähäksi aikaa, edettiin radalla ja lähetin pennun. Ekasta pistosta oikealle tuli lähetyspaikasta johtuen pitkä, varmaan 60 m. Pentu eteni hyvin, etsi maalimiehen tasolla hetken ja löysi. Ilmaisu vajaa 20 haukkua jonka jälkeen pölli itselleen kahdet palkat. :D
Sitten lyhyempi vajaa kolmikymppinen pisto vasemmalle. Ei ongelmia. Siirsin vasemmalla olevaa maalimiestä ja otettiin se uudestaan. Hieno suora pisto ja kiva ilmaisu. :) viimeinen oikealla ison kiven takana. Meni ei ihan läheltä ohi, kävi tarkastamassa vähän pidemmällä jonkun vanhan piilon ja sen jälkeen löysi maalimiehen.
Tein suurimmalla osalla lähetyksiä niin että päästin Mustin selkästi irti remmistä ja käskin istumaan ja lähetin. Aiemmin olen pitänyt pannasta / niskasta kiinni. Pari kertaa meinasi varastaa mutta tuli nätisti käskystä takaisin ja lähetyksellä lähti suoraan kuin tykin suusta.
Hyvä treeni tuli Mustillekin.

Treenin jälkeen Ninan ja tolleripoikien kanssa lenkille. Valitettavasti niille tuli kunnon rähäkkä kun Nemo ärtyi Mustiin ja kävin sen päälle jolloin Fresco painui Nemon päälle. Vähän aikaa pojat nujusivat kunnes saatiin kiskottua ne erilleen. Ei henkisiä tai fyysisiä jälkiä kenessäkään. Nemo kulki loppumatkan remmissä ja muut vapaana, ei jäänyt mitään kyttäilyjä tai muuta vaan kaikki juoksivat ihan rentoina. Ikävä tapaus mutta noita tapahtuu, onneksi kehenkään ei sattunut.

Sunnuntaina alkoi myös Pennin päässä talvi siinä mielessä että se kieltäytyi lähtemästä mukaan kun lähdettiin autolla. :( Tylsää. Pitää yrittää jättää sitä nyt kotiin mahdollisimman paljon, kun ei talviautoilusta tykkää niin ei tykkää.

Viikonloppuna oli (yllätys yllätys kun säätä katseli ;)) Turun kissanäyttely. Toivon mukaan tulevien pikku-tassulähteeläisten isäpappa Kiho pärjäsi hienosti. Se saalisti viikonlopun aikana kaksi CAP-sertiä ja oli ekana päivänä vielä bonukseksi VP ja TP. Onnea Kiho !

Synttäreitäkin on Tassulähteellä vietetty. Keskiviikkona Piin ja Nuupin O-pentue täytti keskiviikkona neljä ja Ludden ja Qiprin T-poika Leevi perjantaina kaksi vuotta.
Noista ekan pentueen emä ja toisen mummo Pii täytti maanantaina kahdeksan. Onnea ja pitkää ikää kaikille !