Ja kuten otsikostakin näkyy, jatketaan ainakin toistaiseksi viikkomerkinnöillä. Kannatusta tuntui olevan molemmille muttei kummallekaan ylivoimaisesti enemmän. Eli here we go.
Muistakaa että viikon viimeiset merkinnät tulevat usein vasta seuraavan viikon puolella.

vasemmalla neiti, oikealla herrapentu.

Maanantaina lenkkiä lähimetsässä valoisalla kun olin ajoissa kotona (kiitos hammaslääkärin), keittiötokoa ja Mustin agitreenit.
Agissa ensin putki hyppy hyppy putki hyppy hyppy jne pyöritystä. Kivaa ja vauhdikasta, pentu irtosi mukavasti. Haki hyvin esteet yhtä putken lähestymistä lukuunottamatta, se saatiin onnistumaan vasta kolmannella tai neljännellä yrityksellä.
Seuraavaksi yhdellä aidalla twistiä. Tuo oli minulle uusi juttu ja olikin hankala saada jalat menemään oikein. Koira kyllä teki juuri sitä mitä milloinkin pyydettiin, se reagoi kroppaan ja ohjaukseen tosi hienosti ja tekee pienenpieniä käännöksiä.
Itsenäisesti tehtiin aidan kiertoa molemmilta puolilta ja puomin alastulokontaktia joka oli kyllä ihan sikahieno! Puomiinkin on tullut uutta vauhtia, varmuus alkaa löytyä.

Jossain vaiheessa pitäisi alkaa tosissaan miettimään miten opetan kepit ja sen myötä myöskin tekemään sitä. No, ei tässä vielä kiirettä.

Seuraavilla tunneilla muista tehdä itsenäisesti twistiä ja pakkovalssia. Kevyempiin kenkiin voisi myös vaihtaa, meno Mustinkin kanssa alkaa olla ajoittain sen verran vauhdikasta.

Penni jäi agireissulta kotiin, varmisti sen itse kömpimällä isännän taakse sohvalle kun aloin laittaa kenkiä jalkaan.

---

Pieni (tai siis nuori, tuo ei tosiaan ole ikäisekseen pieni) Mörkö-poika on jo saanut oman kotisivunsakin. Viralliset nimet tosiaan ovat vielä auki mutta mietintämyssy on päässä, kyllä nekin kohta valmistuvat.
Pennut ovat kyllä ihan superihania, varsinkin Mörkö on Mr. Persoonallisuus.
Lilli on hyvä emo ja hoitaa pennut ihan priimasti, ei ole tarvinnut puuttua hommaan yhtään.

--- 

Tiistaina missasin historiallisen Obaman valan ja kaikki muut oheishärpäkkeet kun lähdettiin poikien kanssa kaupunkilenkille Konalaan ennen Frescon tokotreenejä. Asiat tärkeysjärjestykseen.
Penni maastoutui taas isännän taa sohvalle, ei autoilu kiinnostanut neitiä niin että olisi mukaan halunnut.

Kimppatoko vuorossa siis, paikalla kolme koirakkoa eli hyvin ehdittiin taas tehdä. Frescolle priva-ajalla
- ohjattu nouto. Meni tosi nätisti merkille joka kerta. Ekalla kerralla lähti ruutuun joka oli samalla puolella kuin noudettava kapula mutta minun takanani. Näytti vähän hölmistyneeltä siellä että mitäs tämä nyt on. :D Seuraavalla yrityksellä haki keskikapulan. En kommentoinut sen kummemmin, halli on ahdas joten kapuloiden välit olivat pienet ja hälinää tavaroiden muodossa on seinillä aika paljon.
Kolmannella yrityksellä tuli sitten ihan oikea kapula.
Tehtiin poikkeuksellisesti perään vielä toinen, ok sekin paitsi että ekan kapulan viennin jälkeen F yritti karata merkille. Kääk, tämäkin vielä ! Ei lähtenyt kyllä kovin täpäkästi vaan epävarmasti, taisi tulla pojalle joku aivohärö tuossa.  
- ruutu. Ei ongelmaa. Ensin lelu ruudussa, toisella yrityksellä ilman lelua koko liike kisanomaisesti, toimi nätisti. :) Ruudussa pitkästä aikaa narut reunoilla, ei ongelmaa.
Kapuloiden vientitilanteeseen pitää alkaa kiinnittämään huomiota sekä tässä että tunnarissa. Piippaa vähän ja valuu alas kyttäämään bc-tyyliin.
- tunnari. Toimi hyvin.

Lisäksi "yhteisvuorolla" luoksetuloja suoraan, yhdessä pysähdys seisomaan. Kohtuuhyvä pysähdys, luoksetulojen vauhti olisi toki voinut olla parempi.
Seuraamista. Liikkeestä seiso ja tosi pitkä seisominen jonka aikana mm halliin tuli muita koiria.

Loppuun yhteispaikallaistuminen ja -makuu evl-tyyliin, ok.

Loppuviikko pelkkää lenkkeilyä ja pientä kotitokoa, ei mitään erityisen mainittavaa. Mustin seuraaminen ei vaan etene, epätoivo meinaa iskeä kun junnataan samaa. Pitää vaihtaa tekniikkaa. Ja ai niin, esineen pitämistä voisi opettaa liikkeessäkin, tällä hetkellähän tuo pitäminen on noudon heikoin lenkki.

Keräsin Frescon jalkavammatekstit omaan kategoriaansa. Nyt ne löytää näppärästi jos on joskus tarpeen. Tuohan ei ole ontunut sitten heinäkuun alun eli hyvin menee toistaiseksi. Oli ajatus käydä talvella kuvaamassa se ihan omaa uteliaisuutta jotta näkisin onko rikko edennyt mutta nyt vointi on onneksi ollut niin hyvä ettei ole tullut mentyä. Kisakaudella ei mennä ellei ala oiria jalkaa, dopingtauko rauhoituksen takia on turhan pitkä ottaa ihan huvin vuoksi.
Muutenkin lisäilin blogiin kategorioita ja järjestelin vanhojakin tekstejä noihin.

Lauantaina kissanäyttelyyn Lahteen. Mukaan piti lähteä nuoriso eli Tenkanen ja Valo molemmat mutta edellisenä iltana iski lievästi sanottuna epävarmuus Valon käyttäytymisen suhteen ja päätin jättää sen kokonaan kotiin.
Tenkasen kanssa siis lähdettiin. Sehän on vasta 10-kuinen eli minimi-iässä avoimeen luokkaan ja ulkonäöltään täysin keskeneräinen etenkin pään suhteen. Mutta siitoslupa tarvittiin ja siksi siis tämä näyttely jo nyt. Kissoillahan tarvitaan avoimesta luokasta vähintään ex-tulos toisen pentueen rekisteröinnin yhteydessä. Tenkasella ei vielä ole yhtäkään mutta kun suunnitelmia on keväälle ja seuraava meille mahdollinen näyttely on vasta huhtikuussa niin lähdettiin sitten tuonne.
Tuomarina oli vanha tuttu Jarmo Räihä ja tuloksena ensimmäinen CAC.
Arvostelukin oli vähintäänkin kelvollinen:
Tyyppi: Nuori uros, vartalo vielä kehittymässä, lyhyt vartalo.
Pää: Upea pyöreä ja leveä, ex päälaki. (hmm, omistajan huomautus)
Silmät: Avoimet, ex väri.
Korvat: Upeat, pienet. (hmm taas)
Turkki: Upea lyhyt ja paksu turkki, ?? vähän lisää pohjavillaa. Ex creme.
Häntä: Upea brittihäntä.
Kunto: Ex esiityvä ja hoidettu.
Yleisvaikutelma: Lupaava nuori uros.

Mukavinta reissussa oli se että vähän näyttelytetty teinikolli Tenkanen käyttäytyi ihan viimeisen päälle hienosti, oli rento ja rohkea koko päivän ajan.

Muita tassulähteeläisiä mukana oli Lassi (GIP Tassulähteen Lilliputti) joka sai ensimmäisenä suomalaisena brittinä vuodenvaihteen tittelimuutoksen seurauksena uuden CAPS-sertin sekä Siiri-neito (Tassulähteen Xinnia) joka valmistui hienosti Championiksi.

kuva: Heikki Siltala

Täällä lisää kuvia Siiristä ja muista näyttelyssä olleista kissoista, kuvaaja Heikki Siltala.

Sunnuntaina jatkoivat Lahdessa erilaisella kokoonpanolla ja illalla tulikin iloinen uutinen: Nuupin lapsenlapsi Feronian Begonia Luxurians oli hienosti Kategorian Paras Nuori ! Onnea tytölle ja taustajoukoille !

Sunnuntaina aamusta Heurekalle tottistamaan.
Mustille pentupyöritystä eli
- ihan lyhyitä paikallaoloja lumisessa maassa
- sivulta maahanmenoa ja nousemista, malttamista että odottaa käskyt
- seuraamista, tehtiin neliötä jonka jokaisella sivulla ehkä 3-5 askelta. Tuo toimi aika kivasti, kontakti pysyi eikä koira lähtenyt loittonemaan sivulle. Vasemmalle käännökset enimmäkseen aika kivoja, käyttää takapäätään mukavasti.
- luoksetuloja. Vauhtia saisi olla lisää mutta loppuasento alkaa muotoutua, tehdään vauhti sitten joskus. Laukalla kuitenkin tulee kohtuuloppuun asti.
- ampumisen kuuntelua maassa ollessa. Vähän korvat pyörivät kun ihmetteli ekaa pamausta, sen jälkeen ei kiinnittänyt mitään huomiota moiseen.

Frescolle
- pidempää seuraamista. Alussa pari piippausta ja vähän edistystä, ei paha kuitenkaan.
- luoksetulo hidas, pysähtyi toisen ohjaajan käskystä.
- ruutua. Eka ok lelulle. Sitten piti ottaa uudestaan ilman lelua, pysähtyi ennen ruutua. Seuraavalla käskyllä meni ruudun viereen ja sitten ehkä viidennellä itse ruutuun. Laitoin vielä kerran lähempää, silloin meni suoraan ruutuun.
- ohjattu. Merkille ok, tosin vähän hitaasti. Ekalla lähti keskikapulalle. En kommentoinut sen kummemmin, otin kapulan ja lähetin uudestaan. Tällä kertaa ok.
Tehtiin vielä toisen kerran, nyt ihan nätti.
- tunnari. Etsi ja etsi pitkään. Otti oikean, toi pari metriä ja tiputti. Meni uudestaan etsimään. Kutsuin pois kun alkoi hamuta vääriä.
Toisella yrityksellä ok. Odottaako nyt kehua kun ottaa oikean vai mikä tuo eka yritys oli ?
- paikallaanolot muiden kanssa, ok.

Ei kamalan kummoinen treeni, fiilis hyvä mutta jostain syystä virheitä tuli.

Kotona umpihankilenkki treenin jälkeen. Otti voimille etenkin emännällä mutta myös Fresco kulki enimmäkseen aika lähellä. Ottiko lenkki jalkaan vai tympikö sitä vaan poikansa joka yritti taas härkkiä ja rajoittaa isin kulkemista ? Veikkaan jälkimmäistä, ei ainakaan ontunut tms.

Lenkin jälkeen oli aika hiljaista, koirat olivat väsyneitä samoin kuin Tenkanen. Kissapoika vilisti päivän aikana pariin kertaan talon läpi mutta muuten tapojensa vastaisesti vain nukkui. Tuolle tekisi hyvää aktiivipäivä kerran pari kuukaudessa.

Iltapäivällä piti ottaa vielä revanssi treenistä. Otin auratulla (!) kotikentällä ohjattua niin että merkki oli kentän reunassa ja vein (tai isäntä vei osan) vain haettavan ja keskikapulan. Noin sai paremmat etäisyydet. Väärälle puolelle lähtöongelmaahan meillä ei ole ollut pitkään aikaan eli hakee keskimmäisen jos jonkun väärän.
Kaikki neljä otantaa (eri suunnista kaikki) menivät hienosti ja oikea kapula palautui. Kerran oli menossa suoraan keskikapulalle mutta pysähtyi käskystä merkille ja lähti vasemmalle kapulalle kuten pitikin. Ja kerra oli menossa suoraan oikealle mutta kaarsi loppujen lopuksi oma-aloitteisesti merkille.
Mustin kanssa vielä vähän seuraamista aamuiseen tapaan. Hyvin sujui paitsi että lunta satoi koiraparan korvaan, se pisti vähän puistelemaan hetkittäin.