Maanantaina aamupäivästä viikottainen (ainakin näin lomalla, sitten taitaa lopahtaa ...) 10 km fillarilenkki.
Illalla Mosabackaan. Tällä kertaa treeniporukka kutistui niin pieneksi että tehtiin Niinan kanssa haun sijasta jälkeä.
Frescolle jana samaan tyyliin kuin viimeksi eli releet päälle, näytettiin jäljentekijä jäljen alussa, koira autoon ja myöhemmin ajamaan. Kiitti vaan Niina painostuksesta ja ideasta alunperin, tuo tuntuu ainakin tällä hetkellä toimivan. 
Jana ja jäljennosto menivät taas hienosti, samoin jäljen alku. Ekan neljänneksen jälkeen tuli vastaan kaksi kovaäänistä sakemannia omistajineen. Fresco jäljesti tyylikkäästi niiden ohi nenä maassa. Hieno suoritus, toisesta mentiin muutaman metrin päästä ohi ja ääntä todellakin lähti. No, ohituksen jälkeen eksyttiin noiden jäljelle ja siinä piti vähän auttaa että löydettiin taas oma.
Muutama keppi jäi, muuten ok työtä.

Mustille keppijälki n. 100 m ja kymmenen keppiä. Kiirettä oli sen verran että nenä ei tainnut auta keppejä etsimään heti edellisen jälkeen sillä seurauksella että puolet noista jäi metsään.

Illalla kotipihassa vähän tottista ja Mustille keppejä. Frescon eteenmenot vähän huonot, ekassa ei tarpeeksi vauhtia ja tokassa kaartoi lopussa oikealle jossa vajan takana oli palloarsenaali. Jos jatkossa lähettäisi eri kohdasta tuon suhteen.

Tiistaina puolilta päivin Ojankoon. Frescon kanssa tottis ja pk-esteet. Ei moittimista.
Sen jälkeen agiloimaan. Musti oli tosi erikoinen. Kuumui jostain ja päästeli radan kuin isänsä konsanaan. Hyvä tietää että siitä löytyy tuollainenkin vaihde mutta voisi pysyä pienemmällä vielä hetken, turbo-Mustin ohjaaminen on jo huomattavasti nykyversiota vaikeampaa.
Pennikin pääsi suhaamaan vähän agilityä. Mitään ei enää vaadita, kunhan pitää kivaa. Ja sehän piti. :D

Kotimatkalla pysähdyttiin metsänlaitaan tekemään Frescon kanssa pari pudotetun noutoa (noutomatka n. 100 m) ja tarkkuutta. Tarkkuudessa hylsy nousi hyvin ja nopeasti, viiden sentin kolikon kanssa kesti.

Illalla taas vähän tottista ja keppejä.

Keskiviikkoaamuna n. seitsemän kilsan fillarilenkki kera Frescon.

1248790193_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Illalla Mustin agitreeneihin kera kouluttajan taas pitkästä aikaa. Tehtiin pari aika näennäisen suoraviivaista pätkää joilla sitten riittikin taas vääntämistä. Teemana irtoaminen ja esteen jälkeiset pienet kaarrokset. Huomattiin että pituutta on tehtävä lisää, se kolisi tai vastaavasti jos vein pidemmälle, sen jälkeen tuli aikamoista kaarrosta.

Torstaina suursiivousta kotona. Kaikki Valoa itseään lukuunottamatta on siis varsin valmiina pentujen saapumiseen.

Jaa mitkä pennut ? Ikinä en ole moisista kuullutkaan, tuumaa Valo.
1249639867_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Niukasti lauantain puolella eli vähän ennen yhtä yöllä Valo vihdoin päätti ruveta tositoimiin. Synnytys oli suhteellisen helppo mutta jotain oli mennyt pieleen, pennut olivat ihan liian pieniä. Painot 45-96 g. Pentuja oli seitsemän joista kolme pienintä olivat kuolleita jo syntyessään ja yksi kuoli lauantai-iltana.

Pääasia kuitenkin että kolme jäljelle jäänyttä ovat hyvävointisen oloisia ja painotkin jo nousussa. Meillä on siis musta uros sekä kaksi todennäköisesti kilpikonnahopeatäplikästä naarasta. Täplikkäitä ovat varmasti ja kilpikonna löytyy, toisen hopea vielä vähän kysymysmerkillä. Vieraita värejä minulle nuo.

Pennuista viimeinen syntyi 5.40 eli ihan hyvin jäi vielä aikaa katsella että kaikki lähtee toimimaan ja pakata itse kamat kasaan Frescon parin tunnin päästä alkavaa hakukoetta varten. :D Hulluja on monenlaisia, montaa tuntia ei yön aikana siis ehtinyt nukkua. Pari tuntia ennen synnytyksen alkua, siitä eteenpäin sitten valvottiin.

Kouvolassa oli lämmintä +25 ja koe oli suhteellisen pieni kolmella tuomarilla. Meidän luokka teki kaikki tiiviisti putkeen, maastoon mentiin Frescon kanssa joskus puoli yhdentoista maissa ja tottikseen kahdeltatoista. Ilma veti veronsa ja koira oli selvästi tahmeampi kuin yleensä.

Tulos kuitenkin tuli, HK3-koulari pistein 266 eli neljä (!!) pistettä vaille ykköstulos. Tyytyväinen kai tuohon pitäisi olla olosuhteet ja ohjaajan väsymys huomioon ottaen.

Ensin mentiin etsimään ukkoja. Rata oli mukava, aavistuksen nousevassa rinteessä suhteellisen tasaista kosteaa kangasmetsää. Noin sadan metrin kohdalla ylitettiin sähkölinja jossa oli erittäin kuivaa ja kuumaa. Sää siis kuiva ja melkein täysin seisovan tuuleton. 
Eka maalimies muistaakseni n. 150 metrissä oikealla. Toiset 250 metrissä molemmin puolin. Fresco oli hidas ja tahmea ja irtosi metsään suhteellisen huonosti. Maalimiehille irtosi hyvin, ilmaisut kohtuullisia. Ekalle maalimiehelle karkasi pistolta tullessaan keskilinjan yli. Näin että sai hajun mutten huutanut luokse kun oli niin hyytynyt, tykkäsin että tarvitsi tsemppiä.
Pisteitä ukoilta 160.

Sitten vartin huilin jälkeen esineruutuun. Ruutu suurinpiirtein samanlaista metsää, taaempaa tiheämpää niin ettei koiraa nähnyt koko ajan. Kolme esinettä nousi, tosin viimeinen ihan nippanappa ajan puitteissa. Pisteitä 29.

Sitten tottikseen. Lepäiltiin tuossa välissä varmaan reilut puoli tuntia ajo-matka mukaan lukien, sitten helteiselle kentälle. Voittajaluokan koiria oli kolme joita pyöritettiin. Me aloitettiin paikallaanmakuulla, ei huomauttamista. Sitten lepovuoroon.
Tottiksessa seuraaminen vähän epätarkkaan ja Frescoksi väljää. Istumaanjäänti ok. Maahan ok, luoksetulo hidas. Seisominen vähän hidas, oli ottanut pari askelta perään. Luoksetulo hidas. Tasamaanoudon takaisintulo hidas. Ja sitten katastrofi, törmäsi tosi lujaa reisistään hyppyesteeseen. :( Toi kapulan kuitenkin ilman eri käskyä, tosin esteen ohi. Aalla muisti tapahtuneen ja kiersi, takaisin tuli aan yli. Eteenmenossa meni 15 m, jäi miettimään ja jatkoi toisella käskyllä. Maahan suhteellisen ok, olisi voinut olla nopeampi. Pisteitä 77.

Otettiin kokeen päätyttyä muutamaan kertaan vielä hyppy. Toivottavasti koiralle ei jää kammoa tuosta, ohjaajalle ainakin jäi.

Sunnuntaina sankaria sitten väsytti oikein urakalla, näytti enimmän aikaa tältä:
1249819914_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vaan taisi helle ottaa voimille muillakin:
1249819928_img-d41d8cd98f00b204e9800998e