Paremmalla voinnilla tähän viikkoon, flunssa alkaa olla selätetty.

Maanantaina hakutreenit lentokentän lähellä. Keskilinja taas vähän eri kohtaan kuin yleensä, siitä alkuperäisestä vasemmalle samansuuntaisesti. Ei kuitenkaan ihan notkelmaan asti.
Tallattiin n. 250 metrin rata. Ensimmäisille koirille tuuli aika mukavasti mutta meidän poikien vuorolla tuuli kuoli kokonaan ja kummatkin tekivät töitä ihan seisovassa ilmassa.

Ensin vuorolle Fresco. Maalimiehet oikeassa etukulmassa ja takakulmissa eli paljon tyhjää välissä. Ensin tyhjä vasemmalle. Sikanätti pisto, ainoastaan haukkui (!) lähetettäessä. En kieltänyt, kivahan se on kun intoa riittää. Tuskin tuosta tapaa tulee.
Sitten oikealle. Ok ilmaisu siihen asti että tulin paikalle.
Ja tyhjää. Ja tyhjää. Kohtuullisia pistoja, tosin syvyyttä olisi saanut olla etenkin oikealle enemmän. Muutama oikean puolen pisto kääntyi taapäin, tuota näkyi tulevan etenkin kun korjasin piston. Pitää pohtia tuota.
Takakulmissa pitkät ilmaisut, viimeisellä haukkui siihen asti että tulin paikalle. Vähän poikki oli mutta ei pahasti.
Kiva treeni, koira intopinkeänä.

Mustille ensin pisto oikealle etukulmaan jossa maalimies. Sain lähettää kolmeen kertaan, teki lyhyttä laakapistoa. Oli jostain syystä vähän pihalla. Löysi kuitenkin, kiva ilmaisu 25 haukkua.
Sitten tyhjät molemmille puolille, ihan ok. Seuraava maalimies vasemmalla n. 20 metrissä kiven takana. Löysi vasta tulomatkalla. Onneksi löysi maalimiehen eikä pappaa joka lenkkeili alueen läpi juuri tuolloin. Ilmaisu 25.
Sitten pommitettiinkin vasemmalle kolme - neljä tyhjää. Papan lenkki jatkui ja jatkui pitkin aluetta enkä viitsinyt lähettää Mustia samalle puolelle moisen häiriön kanssa.
Ihan kivoja tyhjiä, välillä kääntyi vähän taapäin.
Viimeinen maalimies ison kiven takana oikealla. Ilmaisu kuulema vähän levoton, oliko se nyt sitten 35 haukkua.

Illalla pienet agitokotukset pihalla kaikille, Penni mukaan lukien.

Tiistaina Sarille agiloimaan. Haastava radanpätkä jolla myös kepit, aa, keinu, rengas. Aalla namialusta jotta sain koiran nopeammin esteeltä alas, toimi ok. Saisi pysyä kontaktilla paremmin jos itse etenen, nyt lähtee herkästi perään. Fiilis oli kiva ja koira sopivan innokas kiiruspiipistä päätellen.

Illalla taas pihatreeniä. Muuten kivaa mutta Musti unohti kokonaan liikkeestä maahanmenon. Mikä lig who me ? Ikinä kuullutkaan. Seuraamisen alkuun on ilmestynyt pientä intovingahtelua pallopalkan myötä. Pitää yrittää tasapainoilla sopivan innon ja hiljaisuuden välillä.

Mutta pahus kun työssäkäyvälle jää vähän aikaa harrastaa ! Pitkällä lomalla ehti jo tottua siihen että ehtii tehdä ja paljon, nyt ovat taas tunnit kortilla.

 

Keskiviikkona Maunulaan agitreeneihin, ei kouluttajaa tällä kertaa.
Tehtiin enemmän ykkösluokkatyylistä rataa muutamalla hankalammalla viennillä. Radalla kaikki kontaktit ja kepit sekä pitkä suora. Tehtiin rata sekä etu- että "takaperin".
Musti kulki kivasti. Yksi selvästi hankalampi vienti löytyi, tuota pitää treenata itsenäisesti.
Kepit sujuivat hyvin, suorassa viennissä Musti haki hienosti itsenäisesti kepit, ysikympin avokulmassa vein tarkemmin. Oikein taisi mennä joka kerta ?

Frescolla on jotain silmissä, siristelee molempia ihan kunnolla. Liekö rysäyttänyt johonkin nokkospuskaan tms. kun eilen iltapäivällä jahtasi naapurin kissan pois meidän tiluksilta. Oli hurjaa menoa, kattiparka oli erehtynyt ihan väärään paikkaan tonttia enkä huomannut sitä ennen kuin laskin koirat ulos työpäivän jälkeen. Sai juosta reppana melkein koko tontin ympäri ennen kuin pääsi paikkaan mistä pääsee aidan ali. Onneksi se selvisi vahingoittumana omalle puolelleen. Nuo eivät vieraita kissoja pihalla katsele vaikka kissojen kanssa elävätkin eivätkä jahtaa omia sisällä missään tilanteessa.

Torstaina fillarilenkillä Frescon kanssa, jonka silmät sivumennen sanoen ovat taas jotakuinkin normaalit. 10 km ja 50 min, tuo oli reippain lenkki tähän mennessä. Ja koira määrää tahdin edelleen, itse lähinnä jarruttelen.
Illalla vielä metsälenkki koko katraan kanssa, lenkkipäivä siis.

Hiiret pahkeiset. Jouduttiin tuomaan täydet koiran- ja kissanruokasäkit autotallista sisään kun pariin niistä oli ilmestynyt paljonpuhuvia reikiä. Tuo on meidän kesäriesa, autotallin ovi on paljon auki kun touhutaan pihahommia ja ne penteleen siimahännät vipeltävät suoraan ovesta sisään. Talvella siellä ei hiiriä näy kun ovea pidetään enimmäkseen kiinni.
Hellämielisiä vielä ollaan, ei noita raaski loukuttaa. Kerran piti viileillä ilmoilla laittaa ovi kiinni vaikka tiedettiin että hiiriparka jäi sisään. Vein sitten sille vettä ja ruokaa. :D Voi elämän kevät.

Onko kukaan lukija sohvaa vailla ? Täällä olisi julmetun mukava kahdenistuttava vailla kotia. Sininen, kangaspäällysteinen. Materiaalin nimeä en muista mutta hylkii likaa ja on helppo puhdistaa karvoista. Menee vähintään koirasohvana tai ei niin niuholle muutenkin.
Saa hakea pois meiltä Sipoosta jos jotain kiinnostaa.

Koirat eivät kuulu kauppaan.

Ja jatkoa, sohva löysi jo kotinsa.

Lauantaina seitsemältä aamulla metsälenkille (voi haukotus) jossa törmättiin kauden ekaan hirvikärpäseen n. 200 metriä omalta tontilta. Great.

Lenkin jälkeen kohti Nahkelaa ja Kennelliiton koulutustiloja jossa pidettiin Helsingin kennelpiirin järjestämä tokokoulutusohjaajien jatkokoulutustilaisuus, vetäjänä Pipa Pärssinen. Pipaa kuulee näillä leveysasteilla harvemmin joten sikälikin tuo oli kovin mielenkiintoinen tilaisuus.
Oppia tuli taas jos jonkinlaista teorian ja muutaman mallikoirakon muodossa. Kannatti ehdottomasti kuunnella. Ja tuttujakin oli paikalla paljon, oli kiva nähdä kaikkia !

Sunnuntaina jatkettiin aamulenkkeilyllä, nyt tosin aavistusta myöhemmin. Ja pahkeinen, taas hirvikärpänen ! Noita alkaa olla näköjään meidän kulmilla enemmän kuin on pyydetty, tämä tuskin jää tähän.

Päivällä käytiin Aijan kanssa katsomassa Tenkasen kolmosia Annalla. Sieviä pentusia ja isänsä päät enemmän tai vähemmän näkyvissä. Tuosta voi olla sitten mitä mieltä itse tahtoo. ;)

Illalla tokotettiin vähän pihalla. Mustin jäävät eivät toimineet kovin hyvin, Frescolla niihin sen sijaan on saatu toivottua terävyyttä ja vauhtia, hyvä.

Ja tokotuksen jälkeen vielä 7 km fillarilla vaikka vähän alkoi laiskottaa. Turhaan, tuo on kyllä ihan oikeasti kivaa sekä koirasta että emännästä.