Maanantaina haun sijasta Sipooseen Jessican tokokoulutukseen.

Yhteispaikallaanolot. Musti nuuski vähän maata jättämisen jälkeen. Kröhähdin, lopetti ja makasi asiallisesti. Menin joksikin aikaa piiloon (koko makuu 4 min eli pisimpiä mitä ollaan tehty). Muuten ok mutta vinkui ja flirttasi aavistuksen Dorille yhdessä välissä josta kielsin. Sen jälkeen ok.

Yksittäisinä liikkeinä nouto ja kaukot.
Noudossahan meillä on ongelmana (mm.) hidas palautusvauhti ja pureskelu jotka liittyvät kiinteästi yhteen. Nyt jätettiin jalkapallo pois (koska ei vaihda kapulaa siihen sujuvasti?) tehtiin niin että heitin kapulan, koira perään, peruutin ja houkuttelin kunnolla kun toi. Ei loppuasentoa, irrotuksen jälkeen suoraan uusi heitto. Tuo lähti toimimaan kivasti, koira toi kohtuulujaa ja pureksimatta.

Kotona olen tehnyt tuota tuon jälkeen muutaman kerran. Eka meni ok, toisella jostain syystä hidastu ja pureskeli. Pitää pohtia taas. Tai tehdä enemmän ?

Toisena ongelmaliikkeenä kaukot. Niissä meillä on ollut heti alusta paljon ongelmia vaikkei tehdä vielä juurikaan kuin ma - is - ma vaihtoja. Istumaan noustessaan joko a) jumittaa b) jää puoli-istuvaan asentoon c) peruttaa.
Neuvoina tehdä paikassa jossa koiran takana on jotain, näin peruutus pois. Myös käsimerkki pois, sillä jää helpommin puolikönötysasentoon. Jos koira ei nouse, nostetaan rauhallisesti poskista ylös. Myös kestoa tehtävä.

Paljon tuli taas uutta ajateltavaa, katsotaan mihin noilla päästään.

Tiistaina käytiin Sarilla pikaisesti agiloimassa pari pätkää (ohjaaja aika surkea, jopa radan muistaminen tuntui olevan ylivoimaista) ja näyttämässä poikia puolalaiselle Justynalle jota kiinnosti käyttämänsä uroksen lähemmät ja kauemmat sukulaiset.

Torstaina agitreenit Kim Kurkisen vetämänä. Kiva ratapätkä josta suurin osa saatiin sujumaan aika mukavasti. Tosin yksi kohta oli kovin vaikea, Musti kun halusi välttämättä hypätä hypyn pituuden sijaan ja kurvasi sinne useamman kerran jopa minun selkäni takaa. :O Tuo kun jotain päättää, sen mieltä ei heti horjuteta, etenkään tyhmän ohjaajan toimesta joka Mustin mielestä on ihan varmasti väärässä.

Ihana Nella (Tassulähteen Citronella, BRI g):

Lauantaina Järvenpäähän Peetsa Vilanderin agilitykoulutukseen. Tehtiin helppoa ratapätkää ja keskityttiin koiran ongelmiin. Alku oli lupaava, nollaradan jälkeen Peetsa kommentoi: "tuo koira kun tuli radalle, ajattelin että tuosta ei kyllä tule yhtään mitään". Mitä, Mustihan oli vaan oma äänekäs ja vallaton itsensä. :D Ja radalla tosiaan kuunteli kuten huomattiin mutta tuohan ei olekaan meidän pääongelma vaan vauhti. Tai siis vauhdin puute.
Kepeillä käsivedätys mukaan, näin saatiin heti lisävauhtia. Ja muualle opetettava kirityssana plus palkattava enemmän lelulla. Katsellaan, josko homma tuosta etenisi.

Agitreenin jälkeen Lemmenlaaksoon esineruutuilemaan kera Hannan ja lagottojen. Ja nyyh, taas on yksi hakumetsä pistetty sileäksi. Ei asiaa tuonnekaan enää.
Esineisiin sopiva vähän hankalahkoalustainen pläntti kuitenkin löydettiin. Tallattiin aika täysikokoinen ruutu.
Molemmille pojille kolme esinettä: nahkainen lompakko, ponnarilenkki, ikkunankuivain. Ensimmäiset kaksi takakulmissa, kuivain aika keskellä ruutua.
Fresco nosti lompakon helposti ja ponnarinkin pienen etsiskelyn jälkeen. Kuivain oli selvästi vaikein mutta nätisti toi kun sattui kohdalle. :) Ihan viiteen minuuttiin tuo kaikki ei varmaan mahtunut.
Musti nosti esineet samassa järjestyksessä, tosin ponnarin nopeammin kuin isänsä. Kuivaimeen tarvitsi vähän apuja, huusin "tarkkana" kun taas kerran viiletti siitä ohi. Tuominen oli vähän hankalaa, Pumppanen mietti että mitenkäs moista värkkiä oikein kannetaan.

Lemmenlaaksosta Korson kautta Turun motarille jonne vastaan tuli Mörön Sari. Siiri-neitonen pääsi viettämään laatuaikaa Mörön luo, tosin nyt myöhemmin näyttää ettei tuostakaan reissusta taida tulla tulosta. Mietimmä uusia konsteja saada neitokainen innostumaan sulhoistaan.

Kovin sievähän tuo olisi. :)

Sunnuntaina aamusta jäljelle. Tein molemmille pojille kohtuupitkät jäljet pienillä kepeillä ja useilla kulmilla. Penni olisi päässyt mukaan tallaamaan mutta kiipesi kutsuttaessa sänkyyn isännän naaman päälle ja sai jäädä kotiin.
Jäljet jäivät turhan tuoreiksi, 40-50 min. Tienoo kuhisi sienestäjiä ja olisi ollut vaan ajan kysymys kun tuonnekin olisi ilmaantunut ylimääräistä kulkijaa joten päätin ajaa mieluummin tuoreet kuin sotketut jäljet.
Fresco oli ihan ässä. Jana oli helppo, n. 30 m pitkä ja vanhaa metsäkoneen jälkeä pitkin. Jälki lähti oikealle kuten koirakin. Keppejä kuusi joista kaikki nousivat helposti. Mukana mm. yksi tien ylitys jota oli itse kulkenut pariinkin kertaan jäljenteon jälkeen. Alkuperäinen ajatus oli siis katkaista jäljestys viimeiselle kepille ennen tietä ja nostaa jälki uudestaan tien toiselta puolelta mutta päätin kokeilla mitä sanoo sotketun tien ylityksestä kun ajoi niin hienosti. Ja niinhän siitä mentiin kuin kiskoilla yli. :) Hieno Rekku !
Ja ei niin hieno Musti. Hra Pumppasella oli intoa ja vauhtia enemmän kuin aivoa jonka seurauksena liinan päässä roikkuminen oli ihan tuskaa. Keppejäkin (niitä lyijykynää kapeampia) jäi pari. Kulmissa oli hakemista, yhdessä meinattiin hukkua kerrassaan. Pari terävää kulmaa meni jotenkuten. Eli Mustille vanhempaa ja taas kerran vanhempaa jälkeä. Taidan myös vielä vaikeuttaa, jos hukkuu niin sitten hukkuu. Ehkä pistää ajattelemaan?

Iltapäivällä katsomaan ja kuvaamaan Sarin Vespan MH. Mielenkiintoista oli taas kerran.

Ja siinähän se meni taas sekin viikonloppu. Tätä vauhtia ei mene kuin vilaus niin on jo joulu. Tai ainakin talvi.