Josko nyt sen verran eforttia löytyisi että kokeet kuitenkin kirjoittelisi tänne, niitä kun tulee välillä jopa vilkaistua jälkikäteenkin.

Aamu alkoi herätyksellä 4.30 maissa jonka jälkeen pojat autoon ja nokka kohti Parkanoa ja etsintäkoetta. Vitsi että väsytti matkalla, välillä kyllä mietityttää koko harrastuksen järkevyys. Kun noita pääsisi edes ajelemaan kimpassa jonkun kanssa ...

Ensimmäisenä lajina ajettiin jälki. Jana ihme pyörimistä, lähinnä kyllä ohjaajan kämmi. Ensi kerralla tietänen mitä "takaisin janalle" tarkoittaa ... No, matkaan päästiin kuitenkin. Ja ei kun tröötille heti ekan kulman jälkeen, tuosta näkyy tulevan Frescolle tapa. No, ei sentään janalle tuomarin silmien alle tällä kertaa. Matka jatkui tuon jälkeen suhteellisen varmasti ja keppejä nousi kaikki neljä. :) Pari kertaa tehtiin joku ylimääräinen pyörähdys. Jälki taisi olla about D:n muotoinen, janalta oikealle, kulma ja loppu aika lailla kaarta?
Pisteitä 46/50 janasekoilusta johtuen.

Seuraavaksi haku. Voi elämä, ei uskoisi tuota meidän ukon paraatilajiksi. Eka maalimies löytyi ekalla pistolla oikeasta etukulmasta mutta ilmaisua ei tullut. Ei siis missään vaiheessa. Haistoi maalimiehen jo autolta (joka jätettiin n. 10 metrin päähän maalimiehestä, alue ihan metsätien vieressä.) ja joku hämäsi niin ettei ilmaissut. Musti kyllä toitotti autossa koko suorituksen ajan. Huusin koiraa juuri ekan haukun kohdalla, liekö se hämäsi noin paljon ?  En tiedä. Pyöri piilolla pitkään muttei ilmaissut, huusin sitten pois. Laitoin uudestaan pari kertaa mutta ei mennyt enää piilolle, tykkäsi kai että tuo ukko ei kuulu tähän leikkiin.
Toinen maalimies puolenvälin jälkeen vasemmalla, se löytyi ja tuli ilmaistua jotakuinkin normaalisti.
Pisteitä 43/80, työskentelystä lähti kanssa pisteitä kun ei tehnyt nättejä tyhjiä.

Sitten esineruutu. Merkkasi yhden esineen muttei jaksanut tarkentaa vaan jatkoi matkaa. Mentiin enemmän pistottamalla kuin yleensä, yleensähän tuo ei tule takaisin ennen kuin löytää.
Pisteitä 29/30.

Pudotetun noudossa tappoi hanskaa tosi rumasti jo ottaessaan sen, lisäksi lähetettäessä ylimääräinen käsiapu. Pudotti lähellä pari kertaa, olisi leikkinyt ennemmin kuin tuonut käteen. Possu koiraksi.
17/20.

Tarkkuudessa meni pari kertaa yli takarajasta ja pudotti prikan tuodessaan.
17/20.

Eli maasto nippanappa läpi pistein 152. Kallis tössi kyllä tuo maalimies. Kaikkea sitä näkee.

Tottiksessa ei ihmeempiä. Luoksetulo vähän hidas, esteeseen kosketti takaisin tullessaan, eteenmeno aika rauhallinen.
Pisteitä 91 ja ohjaajan toiminnasta voisi kuulema tehdä vaikka opetusvideon. :)

Tuomarina kaikissa osioissa Matti Viljamaa.

Koulari EK1 plakkarissa. Ehkä katsellaan vielä syksyllä kakkosta. Tai sitten ei, saas nähdä.

----

Muuten elämä on mennyt entisellä mallillaan. Treenipuolella pitää kiirettä, joka ilta on joku treeni joko kouluttajan tai koulutettavan tai ties minkä ominaisuudessa. Mustin kanssa käytiin perinteinen keväinen Riitta Korrin tokokurssi Järvenpäässä, oli taas oikein hyödyllistä. Hyviä vinkkejä ja kivoja uusia treenitapoja. AVO alkaa olla jotenkuten kasassa, tosin luoksetulon pysäytys ei vielä toimi kuten haluaisin ja pientä viilaamista löytyy vähän sieltä ja täältä. Ja seuraaminen on valunut eteen taas, argh! Tuo on näköjään ikuinen riesa meillä.

Hakua ollaan treenattu kerta viikkoon. Siitä ei mitään erityisen uutta. Jälkeä ja etsintäkokeen osioita on tehty vähän laiskasti mutta kuitenkin. Mustilla on pikkuisen aloitettu tarkkuutta. Pudotettua ei ole tehty vielä yhtään, pitäisi aloittaa sekin.

Ja agia ollaan tehty sekä kisattu. Tällä hetkellä Mustin SM-nollat ovat kahta irtoaginollaa vaille. Ei tuolla sikäli isoa väliä että SM-päivälle on joka tapauksessa jo muuta aktiviteettiä enkä muutenkaan ihan meitä siellä näkisi.

Pojat tulevat entiseen tapaan toimeen keskenään. Sisällä ovat vielä suurimman osan ajasta erillään. Tuo edelleen ehkä enemmän minun kuin niiden takia. Ahvenanmaalta paluuilta oli tiukkaa mutta vuorokaudessa olivat taas kavereita. Tai ainakin sietivät toisensa, sitä kai tuo enemmänkin kuin varsinaista kaveruutta.

Penni sai Cartrophen-kuurin ajoittaisiin parin askeleen keventämisiin ja on sittemmin liikkunut paremmin. Noita voisi alkaa ottamaan jonkun kerran vuodessa. Tuskin siinä isompaa vikaa, toista etujalkaa vaan vähän keventää isomman riehumisen ja sitä seuranneen levon jälkeen.

Mytty allergoi taas. Oireilu alkoi joskus huhtikuun puolenvälin tietämillä. Ruoka yms on pysynyt täysin samana kuin talvellakin eli eiköhän tuo sitten ole jotain siitepölyallergiaa? Tänä vuonna iho-oireilu on toistaiseksi vähän eri kohdissa kuin viime vuonna eli viime vuotiset pahimmat kaula ja korvanedustat ovat toistaiseksi ihan puhtaat (koputtaa puuta) mutta maha on pikkuhiljaa mennyt aika ärtsyn näköiseksi. Konsultoimme lääkäriä että millä oireilua voisi helpottaa.

Peppi ripuloi edelleen. Nyt kokeilussa menossa kortisoni, ekan viikon jälkeen ei apua. Tosi hankala tilanne jolle eivät lekuritkaan näy voivan mitään. :( Kissimummo itse on kuitenkin pirteä ja ihan hyvävointisen oloinen.

Pii liikkuu nätimmin kuin joku aika sitten. Mummeleiltahan löytyi molemmilta lekurissa spondyloosi, Pepiltä tosi isotkin muutokset. Ovat syöneet Seraquinia ja varsinkin Piillä (joka näkyvästi siis vasemmalla takajalallaan oireilikin) tuntuu auttavan. Peppi ei ole näkyvästi oireillutkaan, liekö selkä jo luutunut kivuttomaksi. Ehkä se aiemmin ilmennyt etujalan ontuminen onkin ollut tuota? Sehän kuvattiin joskus viisi-kuusi vuotta sitten mutta en muista kuvattiinko selkää vai vaan koipi.