Maanantaina Koneen kentälle perinteiseen ATD-Munkka -ystävyystoko-otteluun. Kyseessä on vuosittainen häppeningi johon osallistutaan jo .. ööö .. monetta kertaa. Epävirallisessa kisassa kisataan normaaliluokan säännöin siinä luokassa josta koiralla ei vielä ole virallista ykköstä.

Fresco osallistui siis EVLään. Vähän aikaista sikäli että osa liikkeistä on vielä aika paljolti opettamatta mutta nytpä nähtiin mitä tarvitsee tehdä ja millä intensiteetillä.
- Paikallaanmakuussa ei huomauttamista.
- Istumisessa meni maahan juuri kun palasin kehään. Tuota ei ole treenattu, taisi reppana luulla siinä vaiheessa olevansa väärässä asennossa. Kehässä liikkeen ajan pomppinut varis ei häirinnyt koiraa.
- Seuraaminen enimmäkseen hyvää. Vähän edisti normaalikävelyssä ja juoksussa, hidas ihan priimaa lukuunottamatta sitä että ei istunut hitaasta pysähdyttäessä. Tuota ei ole ikinä tajuttu kokeillakaan. Muutenkin perusasentoihin istumiset saisivat olla nopeampia.
- Idari ok. Maahanmenossa meni ehkä aavistuksen vinoon. Ainakin istuminen saisi minusta olla nopeampi.
- Luoksetulo :D meni ihan pelleilyksi. Kutsuin, lähti tulemaan, annoin voimakkaan suullisen käskyn (enkä muista edes olenko aiemmin käyttänyt käsimerkkiä vai en) jolloin meni maahan. Seuraavasta luoksetulokäskystä koira kääntyi 180 astetta ympäri ja lähti miljoonaa lähtöpistettä kohti. Tajusi itse virheensä, kääntyi ja meni maahan. Siitä taisi lähteä tulemaan kohti ehkä kolmannella käskyllä. Oikea maahanmeno ok, viimeinen luoksetulopätkä vähän hidas.
- Ruudussa merkillemeno hyvä, jäi tosin merkin eteen. Vaan eipä sitä ole vielä opetettukaan menemään taakse. Ruutu-käskyllä lähti taas miljoonaa - luoksetulon ekalle merkille. Kehässä oli aika paljon hälyä, kuivia lehtiä, kehänauhat maassa ja paljon merkkejä. Hämäsivät varmasti kokematonta koiraa.
Tässä välissä homma poikki ja toinen koira jatkoi. Fiilis pysyi kivasti yllä tauon ajan.
- Ohjattu nouto onnistui hienosti ! Yllättävää, sitä ei ole ikinä tehty kokonaisena ja ohjatun kapulaakin on tuotu vasta ehkä kolmessa treenissä. Pysähtyi merkille (onneksi, pelkäsin että painuu suoraan kapuloille) nenä vasemmalle eli tuotavan kapulan suuntaan. Jännä juttu, ruudun merkillä pysähtyi nenä oikealle eli ruutua kohti. Ihan voisi luulla että se tajuaisi nuo mutta ehkä ei vielä kuitenkaan. Vähän vino luovutus. Vilkaisi keskikapulaa tuodessaan vasenta mutta ei onneksi lähtenyt vaihtamaan, hyvä.
- Metallinouto ok. Vähän löysä ote, kapula kalisi hampaissa.
- Tunnarissa toi viimein oikean mutta nosti kahta väärää. Epävarmuutta, ei silti tarvinnut apuja.
- Kaukokäskyt alkoivat istumisella. Pariin vaihtoon lisäkäsky ja yhtä ennakoi. Ei liikkunut kuitenkaan juurikaan eteenpäin, hyvä.

Loppupisteet huikeat 195 ja luokkavoitto kahdesta koirasta. ATD voitti myös koko ottelun, onnea me kaikki !

Mitä pitää treenata:
- paikalla istumisia, etenkin piilosta palaamista
- seuraamisen edistäminen pois
- perusasentoon istuminen nopeammaksi
- hitaan kävelyn pysähdykset
- jäävät (etenkin istuminen) nopeammiksi
- luoksetulo :D
- merkki, koira merkin taakse
- ruututreeniä paljon eri kulmista, ei hahmota mikä ruutu oikeasti on
- ohjattua, sujui nyt mutta ei silti vielä oikeasti osaa asiaa
- tunnariin rutiini
- kaukoja

Kuka heitti omenan aidan yli ?

Tiistaina tottistelua ensin Ojangossa Frescon kanssa. Seuraaminen ok, edisti vähemmän kuin välillä. Vingahdus parissa liikkeellelähdössä. Jäävät suhteellisen ok, istuminen hidas. Mistähän tuo jäävien hitaus on oikein yhtäkkiä putkahtanut ? Pitää alkaa tosissaan kiinnittämään noihin huomiota.
Hyppy- ja estenoutoa. Yritin hakea hypylle oikeaa etäisyyttä, pitää näköjään heittää kapula vähän kauempaa mitä aiemmin olen tehnyt. Pidemmässä heitossa koira liikahteli levottomasti koska tein itse kropalla isomman liikkeen. Pahus, tuokin on ihan uusi ongelma meillä.
Eteenmeno hyvä, edisti seuraamisessa vähemmän kuin yleensä. Tuohonkin voisi puuttua ihan oikeasti.

Ennen Frescon tottiksia Pennin kanssa agipätkä. Oli kivaa, tehtiin rennoin rantein ja ihan ex tempore, en edes nostanut rimoja tai suunnitellut mitään etukäteen. Kunhan puuhaillaan.

Ojangosta Paville jossa vielä tokottelut Niinan kanssa. Frescolle paikallaanistuminen, hyvä. Viivyttelin tahallaan "kehän laidalla", ei mennyt maahan tällä kertaa.
Pari ruutua. Ekalla meni vinoon ja tarkisti jonkun jutun maasta, siitä sitten ruutuun. Merkin yritti lintsata pari kertaa mutta vähän tiukemmalla komennolla meni sinnekin. Ihan hyvä kun kokeilee tuon nyt.

Mustille perusasentoa, askeleen seuraamista. Seuraamisessa se on keksinyt vingahtelun jos palkkaa ei ala tulla. Palkkaa perusasennosta ennen liikkumista, jätä palkkaamatta liikkumisesta jos vingahtaa. Muuten hyvä, koira on oikealla paikalla ja erittäin tiivis, katsekontakti hyvä. Ehkä asento voisi olla vielä aavistuksen suorempi, takapää pyrkii ohjaajan taakse. Kiinnitä huomiota.
Vähän myös paikallaanistumista, ei ole tehty ennen ja meni hetken ennen kuin tajusi mitä haen. Käden liikkeet häiritsevät sitä, tulee niistä luokse.
Luoksetuloa, alkaa älytä eteentuloasennon pikkuhiljaa.

Keskiviikkona lepopäivä, tehtiin piiitkä metsälenkki kera hirvikärpästen ja liitovarjojen. Vinhan näköisiä vekottimia !
Lenkin jälkeen Frescolle ampuminen (hyvä, ei reagoinut pätkääkään), kaksikiloisen nouto (pää valui vinoon vasemmalle kun pidensin luovutusta) ja seuraamista (erittäin hyvää).

Torstaina etätöissä kotona, koirat ulkona ison osan päivää. Fresco varsinkin nukkuu tosi mielellään pihalla, Musti on siellä kun se sinne tuupataan ja Penni sitten mieluummin makoilee sisällä.
Töiden jälkeen moikkaamaan Annen ihanaa pikku-Capoa. Pennuthan ovat aina sika ihania mutta etenkin nyt kun itselle ei sattuneesta syystä nouse minkäänlaista kuumeenpoikastakaan niiden palluttelemisesta.

Järvenpäästä Jäniksenlinnaan jossa tallasin pojille jäljet. Jälkien vanhentuessa vajaan puolen tunnin lenkki läheisellä hiekkakuopalla koko katraan kanssa.
Sitten jäljille. Ensin vuoroon Musti. Lähti liikkeelle heti autolta tosi määrätietoisesti. Kuljettiin kohti jälkeä ja sen bongattuaan pentu lähti jäljestämään. Vähän tarkisteli välillä, meni metrin verran vinoon ja hyppäsi takaisin jäljelle. Tosi vakuuttavaa työtä, tosin vauhtia joutuu pidättämään aika reilusti koko ajan. Kepeillä meni heti maahan. Tajuaa jo selvästi kepin idean ja etsii myös sitä, ei pelkkää hajua. Parilla kepillä joutui vähän tarkentamaan että missäs se keppi onkaan, teki tuon hyvin. Yhdestä meni yli (vähän ohi, ei ollut ihan jäljen päällä), otin takaisin ja ilmaisi hienosti. Ylitettiin pari kertaa hiekkapohjainen ratsastuspolku, ei ongelmia. Ihan lopussa jälki hukkui kerran, Musti teki aktiivisesti työtä löytääkseen sen uudestaan ja löysikin vihdoin. Voisihan noita vähän merkatakin niin ei itse olisi niin pihalla jos jotain yllättävää tapahtuu.

Kuten Frescon kanssa sitten tapahtuikin. Nosti jäljen hienosti ja lähti ajamaan ja hukkasi jäljen melkein saman tien. Ehti ajaa kuitenkin eteenpäin sen verran matkaa etten enää itsekään tiennyt missä jälki meni. Pyörittiin aika hukassa jonkun aikaa ja juuri kun ajattelin palata autolle, koira toi minulle kepin. Jatkettiin siitä enemmän tai vähemmän jäljellä, keppejä nousi tasaiseen tahtiin. Ratsupolun ylitys meni hyvin mutta sen jälkeen Fresco vei minua pitkään pientä polkua pitkin jossa en ollut itse kävellyt, oli tainnut vaihtaa siis jonkun muun jäljelle. Otin pois ja mentiin takaisin ratsupolun varteen josta nousi oikea jälki. Tuon jälkeen jäljestys parani ihan silmissä, mentiin suhteellisen rauhassa ja tarkasti. Kaikesta sähellyksestä huolimatta kaikki kepit nousivat  hienosti ja ilman apuja.

Mustin jäljellä pituutta vajaa puoli kilsaa ja Frescolla varmaan vajaa kilsa. Ikää puoli tuntia tai reilut. Mustilla neljä keppiä, kepin paikat merkattu, Frescolla kahdeksan ja ei merkattuja.
Vitsi kun olisi se gps, tahtoisin tietää mitä Frescon jäljellä oikein tapahtui ja kuinka paljon se oli jäljellä ja kuinka paljon ei.

Lauantaina aamusta raunioradalle hakuryhmän kanssa, osalle häiriötreeniä rauniokokeita varten ja osalle umpipiilojen ilmaisua.
Mustille kuusi maalimiestä. Neljä kahdessa eri maakuopassa ja yksi kaksi kertaa samassa muovilaatikko"umpparissa" johon Musti tosin änkesi sisälle.
Aloitettiin maakuopilla. Ensimmäisellä lähetyksellä Musti bongasi hajun kohtuuhyvin muttei meinannut ymmärtää millään mistä se tuli. Tarkensi ja tarkensi varmaan kolme neljä minuuttia ennen kuin keksi että ahaa, ihmiset pääsevät myös maan alle ! Teki tosi hyvin töitä, etsi ja etsi kohtuullisen pienellä alueella, ei jättänyt hajua (vai yrittikö kerran lähteä vähän pidemmälle ?) eikä myöskään kysellyt minulta apuja. Ilmaisu kohtuullinen, ehkä vähän pätki. Maakuopan päällä oli kansi vähän raollaan.
Sitten toiselle kuopalle jolle tarkensi huomattavasti nopeammin. Tuota ennen kävi tarkastamassa kelan jossa muille oli ollut maalimiehiä, ei ilmaissut onneksi sitä vaikka kiinnostuikin. Maakuopalla ihan kiva ilmaisu, pontevampi kuin ensimmäinen. Kuopan päällä kantena kuormalava jossa rakoja.
Otettiin vielä molemmat kuopat toiseen kertaan, ilmaisut ja tietysti tarkennus nopeutui koko ajan kun pentu tajusi kupletin juonen.
Sitten käveltiin vähän tyhjää, Musti pomppi rauniokasoilla ilman mitään pelkoa tai varomista. Tipahti kuulema johonkin rakoonkin, muut näkivät. Ei haitannut menoa. Meni ohi muovipiilosta mutta kääntyi heti takaisin, tutki vähän ja ilmaisi.
Viimeiseksi sama piilo näkölähtönä. Ei hyvä idea parillakaan tapaa. Ensin maalimiesparka meni näyttämään Mustille avointa ruokapurkkia jolloin Musti vahingossa haukkasi maalimiestä sormeen ruokaa tavoitellessa. Sori Niina ! Odotin että mm pääsi piiloon ja lähetin koiran joka kävi niin kierroksilla että juoksi useamman kerran piilosta ohi eikä malttanut käyttää nenäänsä. Vihdoin paikansi maalimiehen, meni piiloon sisään ja ilmaisi.

Hyvä treeni pennulta, tehtiin paljon uutta ja varmasti tulevaisuudessa hakumetsässä hyödyllistä hommaa. Vähän vähemmän voisi vaatia ilmaisujen suhteen ja varsinkin uusissa asioissa ottaa enemmän takapakkia ettei tule pätkiviä haukkuja, nyt niitä oli vähän.

Frescolle ihan tavallista umppareiden ylläpitotreeniä, ei mitään uutta eikä ihmeellistä. Neljä maalimiestä valmiina. Ensimmäinen Mustillekin käytetty Frescolle uusi piilo eli muovilaatikko pitkän sivun aidan vieressä. Meni sisään piiloon kuten poikansakin ja ilmaisi ok. Toisena kela, sama kuin edellinen ja sisään sinnekin. Seuraavaksi maakuoppa ihan kelan vieressä. Bongasi sen hyvin kun oli lähdössä eteenpäin etsimään, nenä siis auki koko ajan. Haukahti pari kertaa ja lähti jostain syystä tulemaan minun luokseni mutta palasi heti piilolle ilmaisemaan. Viimeisenä toinen maakuoppa. Ehkä vähän hidas haukun aloitus, muuten hyvä.

Pitää jatkossakin käydä radalla ainakin pari kertaa kaudessa treenaamassa umppareita. Noita tulee kuitenkin hakutreeneissä tehtyä vähemmän ja esim maakuoppia ei lainkaan kun ei meillä ei ole hakurataa jolle niitä voisi kaivaa.

Kuvavertailua taas, ensin isä-Fresco 28 vk:

Ja poika-Musti 28 vk:

Frescon pää:

Frescon kuvat: Laura Lönnberg

Ja Mustin kuuppa:

Melkein eniten noista kuvista minun silmääni pistää olemus ja asenne. Fresco on mukava lupsukka ja Musti taas kipakampi tosikko, sanoo tiukalla ilmeellä että hommiin siitä mars.

Viikonlopun ohjelmaan kuuluu myös Helsingissä pidettävien agilityn mm-kisojen tarkka seuranta. Harmi kun en itse ehdi paikan päälle, tunnelma on varmaan mahtava. Ratoja sentään näkee netistäkin vaikka täältä ja tuloksia vaikkapa täältä.

Sunnuntaina palveluskoiraliiton koulutusohjaajille järkkäämässä hakuseminaarissa Orimattilan Salusjärvellä. Aamu aloitettiin Ilona Erhiön kerrassaan hyvällä luennolla.
Seuraavaksi maastoon. Jakauduttiin kolmeen ryhmään. Joka ryhmässä oli reilusti toistakymmentä ihmistä ja 6-7 seitsemän etukäteen valittua koiraa. Fresco oli mukana harjoituskoirana.

Haukkuvien koirien ryhmä lähti maastoon Ilona Erhiön johdolla. Käytiin läpi koirien tasoa ja ongelmia ja alettiin treenaus. Maasto oli mukavaa kohtuullisen avointa metsää, keskilinja nousi ylämäkeen välillä hyvinkin jyrkästi.

Frescon treenissä kaksi maalimiestä ja jokunen tyhjää. Teki jonkun verran vakivirheitään kuten muutaman piikkimäisen piston. Enimmäkseen työskenteli kyllä oikein päin. Ekalla lähetyksellä ei edennyt kunnolla, otin uudestaan. Ilmaisut ok.
Kaikkiaan ihan frescomainen treeni, ehkä enemmän kisa- kuin treenimoodissa kuitenkin kun liikkui rauhallisemmin mitä tavan treenissä.
Ei olla kuulema ollenkaan toivottomia. Ohjaaja sai jopa kehuja hetkittäin selkeästä toiminnastaan vaikka ei se ihan siltä aina itsestä tuntunut.

Päivä oli kerrassaan erittäin antoisa. Uuttakin asiaa tuli jonkun verran mutta enimmäkseen sain varmuutta vanhoihin eli ei me ihan päin häntiä olla ennenkään treenattu.
Ainoa pieni kritiikki tulee ryhmäjaosta. Meidän ryhmässä oli haukkuvat koirat ja kahdessa muussa ilmeisesti rullakoirat, ryhmät oli jaettu kouluttajien ydinosaamisen perusteella. Minusta noita olisi voinut vähän sotkeakin, olisi ollut kiva kuulla rullakoirien ongelmien ratkaisuja kun niistä tiedän itse hyvin paljon vähemmän. Aamun luennolla käsiteltiin kyllä rullajuttuja jonkun verran, siitäkin sai jo jotain evästä niiden kouluttamiseen.

Jatkossa muistettavaa treeneihin:
- etene keskilinjalla aina, myös etukulmissa.
- ota askeleet lähetyssuuntaan ennen lähetystä. Pennulla viitisen metriä, aikuisella pari askelta.
- kaikki turha säätäminen pois keskilinjalta.
- vaadi kunnolliset suorat pistot. Ainakin 45 m suoraan niin hyvä tulee. Jos suoruus ei riitä, kutsu takaisin, etene vähän alueelle ja lähetä uudestaan. Toista jos tarvetta. Älä jää hinkkaamaan, ota apuja jos koira kertakaikkiaan ei etene/löydä.
- keskilinjan ylitseheittoja niin että palkka ja pysäytys alussa keskilinjalla.
- hallinta ! Ei turhaa huutelua, yksi käsky ja se on siinä. Selkeyttä omaan käskytykseen.

Tämä kirjoitus on tosi köyhä verrattuna itse seminaariin, en ala tänne kaikkea kirjoittaa enkä saa vielä kaikkea asiaa jäsennettyä omassa päässänikään. Hakuryhmäläiset, kyselkää jos jotain tulee mieleen.