Kissalapset kasvavat kovasti. Ovat tosi tasakokoisia, neljän paino mahtuu 12 gramman sisään. Kilpparineiti sitten kulkeekin omia teitään, se painaa 50 g seuraavaa enemmän.

Toistaiseksi viihdytään vielä pesässä mutta meno alkaa olla sen mukaista että eiköhän sieltä kohta laajenneta reviiriä.
Hetty on erityisen hyvä äiti, millään tavalla ei ole tarvinnut puuttua mihinkään.

---

Maanantai-iltana Jokelaan tokottelemaan ja Hannele Pörstin arvosteltavaksi.
Ennakkoaavistuksista huolimatta fiilis oli ihan hyvä vaikka osa liikkeistä sujuikin jostain syystä vähän hitaalla.

Paikalla istuminen 8 - valui maahan kun kävelin palatessa sitä kohti. Pahus soikoon jos tuokin nyt hajoaa.
Makuu 10 - vaihteli kyllä lonkkaa ihan huolella pariinkin kertaan. Nousu voisi olla täpäkämpi.
Seuraaminen 8 - pompahteli alussa, muuten minusta ihan kelpoa. Ollut kyllä meillä jonkun verran parempaakin.
Idari 10 - seuraaminen etenkin kulmissa olisi voinut olla parempaa.
Luoksetulo 6 - hitaat pysähdykset, hidas vauhti. Jostain syystä annoin käsimerkin maahanmenoonkin. Miksi ihmeessä, kysyi koirakin ?
Ruutu 0 - meni huonosti jo merkille, toinen etutassu ulkona ympyrästä. Ruudun löysi mielestään toisesta takakulmasta josta lähdettiin luoksetuloon. Eli tänään keltainen merkki löytyi. ;) Ruutu oli erittäin selvä ja visuaalisesti ainakin minusta helppo mutta koirasta näköjään ei.
Ohjattu nouto 9 - hidas palautus, vähän huonosti merkille. Ei piipannut kapuloita vietäessä.
Metallinouto 10.
Tunnari 8 - meni kapuloille, merkkasi oman, tarkasti loput ja toi ravilla. Ei piipannut, ei pureskellut.
Kaukot 8 - Eka istuminen vähän vajaa, nätit muuten minusta.

Loppupisteet 235 p, kakkostulos. Taas kerran.

Alkaa olla ranne auki ruudun kanssa. F ei älyä sitä ei niin yhtään vaikka päälläni seison. Tai siis minä en osaa kertoa sille mitä haluan. Muutenhan suoritusvarmuus on ollut aika kivaa, muista liikkeistä ei ole (vielä) tullut nollia. Vauhti hidastuu näköjään kerta kerralta, alkaa (liian) ahkera kisaaminen viedä veronsa.

Ruutua on siis tahkottu Frescon kanssa viime kesästä saakka. Aloitettiin perinteisellä lelu ruudussa -menetelmällä. Nyt jatkossakin palkka on ollut ruudussa ainakin 80 % toistoista. Lisäksi nykyisin tehdään lennosta lähetyksiä lähempää joilla haetaan paikkaa ruudun keskellä. Silloin palkka heittämällä koiralle.
Voittajan ruutu sujui ok, samoin evl alkutreeneissä. Sitten alkoi mennä mönkään, koira ottaa häiriötä heti jos näkyvissä on jotain muuta kuin ruutu. Esim. sihteerin pöydät, peräkärryt, muut merkit.
Se ei edelleenkään tajua että neljän merkin sisään pitäisi mennä, hakee usein jonkun merkin taakse jos ruudulle eksyy. Tuntuu että alkutreenissä meni pieleen se että oppi hakemaan katsellaan lelua eikä huomioinut merkkejä ?
Samoin merkiltälähtölinja on ihan hukassa, koiruusparka voi lähteä mihin suuntaan tahansa.
Treenattu on runsaasti eri paikoissa, erilaisilla merkeillä, vieraan rakentamalla ruudulla, niin ettei koira näe ruudun rakentamista jne. Isoa eroa en noissa huomaa, kun ruutu on hukkuakseen, se voi yhtä hyvin hukkua kotipihalla kuin jossain muuallakin.
Treeneissä ehkä 80-90 % ruuduista sujuu, kisoissa ei, kuten on huomattu.

Mutta loppupointti siis on ettei koira kuitenkaan oikeasti osaa ruutua sillä tavalla kuin sääntökirja sanoo.
Viisaammat, mitä nyt ? Mikä meni pieleen ja miten se korjataan ?

*itkupotkuraivari*

Tiistaina hakutreenit. Tiputin matkalla isännän ja Pennin Myrtinojalle jotain autoa hakemaan ja jatkoin poikien kanssa Jäniksenlinnaan.
Meiltä vuorossa poikkeuksellisesti ensin Musti. Isänsä ei ollut tuohon järjestelyyn yhtään tyytyväinen ja jäi lohduttomana autoon ulvomaan.
Mustille neljä maalimiestä, kaikki valmiina ilman apuja. Oikealta puolelta tuli voimakas tuuli vähän vinossa, vasen puoli siis täysin hajuton lähetettäessä.
Ensin vasemmalle. Musti lähti vähän vinoon, kävi pienen piston, palasi vähän takaisin ja jatkoi sitten oma-aloitteisesti nätisti syvemmälle. Nappasi hajun ja ei kun kiven yli maalimiehelle haukkumaan. Haukku 30-40, rauhallisempaa minusta nyt eli ei seilaa vaikka palkka viipyy. Vähän vilkaisi kun tulin itse lähelle.
Oikealle nätti pisto, samoin seuraava vasemmalle. Ilmaisut samaa luokkaa kuin ekalla. Viimeisellä oikealle lähti vähän vinoon taapäin, irtosi tosi pitkälle ja sai sieltä hajun. Ilmaisu viimeisellä 10-15 haukkua ?
Kiva treeni Mustille. Pätevä penne lähtee lujaa ja halukkaasti ilman apujakin ja osaa käyttää nenäänsä maalimiehen löytämiseksi. Jatkossa vahvistettava pistojen suoruutta, välillä ehkä apujakin että saadaan menemään suoraan.

Frescolle löytötreeni. Kuusi maalimiestä joista osa suoran piston päässä, osa vähän edempänä rataa niin että saataisi niitä pahuksen laatikoita aikaiseksi. Nättiä työtä kaikkiaan, välillä jopa aika rauhallisen näköistä ja kuuloista kun poikaansa vertaa. Yhdellä pistolla ei mennyt tarpeeksi pitkälle eikä siis löytänyt, tuli takaisin aika piikkinä. Ja tuota varmaan vahvisti se että tyhmä ohjaaja seisoi taas paikallaan odottamassa haukun alkua. Milloinkahan sitä oppisi etenemään silloinkin kun itse tietää että pistolla on maalimies ? Hohhoijaa.
Frescolla suurimmalla osalla maalimiehistä ilmaisu siihen asti että tulin paikalle, viimeisellä lyhyt haukku. Toiseksi viimeinen maalimies oli liikkuva maalimies maastoverkko päällä. Tuota Fresco aavistuksen ihmetteli mutta meni kuitenkin halukkaasti luokse (syliin) ja alkoi pienellä kehulla (?) ilmaistakin. Liikkuvia ei ole taidettu Frescolle tehdäkään ? Mukavaa vaihtelua treeniin vaikka niihin ei pk-kokeissa törmääkään.

Keskiviikkona aloitettiin virallisesti agilityn kesäkausi. Tällä kaudella treenataan Mustin kanssa Maunulassa (ainakin näin aluksi kun siellä vielä kenttä on) Ville Liukan opastuksessa. Ville on paikalla noin puolet kerroista, muut kerrat tehdään itsenäisesti.
Aloitettiin itsenäisellä treenillä. Oltiin saatu valmiiksi pari treeniradan pätkää joilla tehtiin kaksi erilaista treeniä kullakin. Ja yritettiin löytää niitä erilaisia ohjausvaihtoehtoja ..
Musti kulki tosi nätisti, teki juuri sen mitä osaa ja minusta vähän enemmänkin. Toistaiseksihan se on aika kiitollinen kuskattava, palkka on niin tärkeä että se kuuntelee hyvin ja menee sinne minne käsketään tai ainakin minne luulee käskettävän. Vauhtia pitää tehdä jossain vaiheessa lisää mutta toistaiseksi en ole tuosta huolissani, helpompi tuollaista on opettaa kuin matalalento-isäänsä joka meni sata lasissa ekasta kerrasta alkaen.
Tehtiin myös rengasta radalla joku vajaa 10 kertaa ja joka kerta penne sujahti moitteetta sieltä mistä pitikin. :)

Kotiin palattuani Fresco oli ehtinyt tehdä tuttavuutta näyttäytymään tulleeseen Myy-chihuun jolla vielä sattui olemaan juoksu. Tulipa todettua että kyllä Fresco ainakin nykyisin tietää mikä on juoksu, koiraparka meni ihan sekaisin hajuista. Illalla yritti vielä iskea Armi-parkaa. Joka kyllä on jo painavampi kuin Myy mutta meiltä lähinnä sen kokoluokkaa, tarkka Fresco !
Samalla reissulla Tenkaselle tuli morsmaikku, sininen Hippu. Joka on meille jo ihan tuttu, se on nimittäin Nuupin tytär ja Hettyn emo.

Torstaina vähän kotipihatreeniä. Frescolle
- terävämpää ylösnousua maasta kaukojen ja paikkamakuun jälkeen heittolelulla
- suoraa nopeaa luoksetuloa
- terävämpää kaukojen ekaa nousua josta palkka
- ruutua lyhyellä matkalla niin että ensin hetsaan, sitten jätän seisomaan ja loittonen muutaman metrin, luon jännitteen ja lähetän. Lentävä palkka ohjaajalta heti kun etumerkit ohittuvat.
PS. Miten sen saisi menemään siitä keskeltä ? Fresco kun menee aina (etu)laidasta läheltä toista etumerkkiä, hakee kai enemmänkin merkin taa kuin ruudun keskelle. Näyttöruutuakin on tehty.
Putkiaivoparka, se on varmaan kohta ihan sekaisin.

Mustille seuraamista, sujui kivasti. Lisänä käännöksen oikeaan namiavulla, noita ei ole juurikaan tehty.

---

Torstai-iltana pentukatras päätti neljäviikkoissynttärinsä kunniaksi lähteä liikenteeseen pesälaatikosta. Armotonta piipitystä puolen yötä kun porukalla oli vielä koordinaatit vähän hukassa. Ääntä aiheutti myös hääpari Tenkanen & Hippu. Ihan hyvä, sehän se on tarkoituskin. Hippu pääsee perjantaina jo takaisin kotiinsa.

---

Ai miten niin isä ja poika ? :D

Lauantaina lähinnä pidettiin sadetta kotona. Pikkuisen tokotettiin ja lenkkeiltiin. Ihan hyviä tällaisetkin päivät välillä, hermo lepää ja kotihommia tulee tehtyä. Plus tietysti kissipieniä pallutettua, se on aina rauhoittavaa.

Sunnuntaina Espooseen Jessica Ristimäen vetämään hakukoulutukseen. Tehokas päivä, aloitettiin kympiltä ja lähdettiin neljän jälkeen ajelemaan kotiin. Asiaa tuli hyvin, noilla selvitään taas jonkin aikaa eteenpäin.

Mukana oli seitsemän koirakkoa omasta hakuryhmästämme sekä Jessican omat kolme koiraa joilla otettiin pieni treeni kullakin. Meidän ryhmästä kaikki Frescoa lukuunottamatta taisivat treenata kaksi kierrosta. Frescolle riitti yksi, sillä oli kuusi löytöä joista koira jo väsähti sen verran että tuo sai riittää.

Maasto oli suht helposti edettävää. Kummallakin puolella oli kalliota ja toisella jonkun verran nousua. Kallion taakse pääsi hyvin piiloon, muutenkin hyviä piiloja oli paljon. Ilma oli aurinkoinen eikä erityisen tuulinen, varsinaisia tuuliharjoituksia ei tehty.

Musti aloitti päivän. Neljä maalimiestä valmiina. Ekalle oli sovittu otettavaksi ääniapu mutta jätettiin se pois kun penne oli täpsynä lähdössä ilmankin.
Enimmäkseen pistot olivat nättejä ja kohtuusuoriakin. Ilmaisut kai ok ? Haukku kuului tuolla kovin huonosti pitkälle eli niistä ei isompia kommentteja. Määrät vaihtelivat. Kouluttaja tykkäsi että haukkuja saisi enemmänkin pidentää loppua kohden että koira oppii lopussa väsyneempänäkin ilmaisemaan kunnolla.
Viimeisellä pistolla penne meni epävarmaksi ja teki pikkupiston. Seuraavalla lähtyksellä ei lähtenyt juurikaan jaloista.
Jessica tykkäsi että noissa ei tarvitse välttämättä ottaa koiraa uudestaan lähetysasentoon vaan odottaa että se itse tekee ratkaisunsa. Toki jos koira lähtee johonkin ihan muualle kuin pitäisi se kutsutaan takaisin ja lähetetään uudestaan. Tai jos näyttää ettei se tosiaan lähde niin sitten autetaan.
Viimeisellä oli myös vähän aikaa katsellut purkkia ja ennen haukun aloitusta eli tuosta muistutettava maalimiehiä, purkit piiloon !

Kouluttajalla ei ollut isompaa huomauttamista koiran työskentelystä kaikkiaan. Ohjaajan lähetykset ja keskilinjakäytös sen sijaan olivat sähläämistä, noihin pitää taas kiinnittää huomiota. Miksi sitä paitsi en lähetä Mustia vapaana vaan pidän taas pannasta kiinni ? Tai edes yritä kuljettaa sitä piilolta vapaana ? Hmm.

Frescolle kuusi maalimiestä. Joka maalimies lähti ilmaisun jälkeen piilolta etenemään sivulaitaa pitkin niin että koira näki sen. Sitten koira takaisin keskilinjalle ja lähetys. Tällä voi vahvistaa sekä suoria pistoja että laatikoita lähetyskohdasta riippuen. Samalla treeni mielestäni nostaa kivasti koiraa.
Lyhyet ilmaisut. Nenänkäyttö ei ollut kovin kummoista, parille sain lähettää uudestaan kun ei maalimiestä ekalla pistolla löytynyt. Pitää vähän funtsata tuota. Onko tehty liikaa tyhjiä, onko motivaatio laskussa vai onko koiralla peräti nenäpunkki ? Mitään nenäpunkkioireita ei ole ollut. Voihan se olla oireetonkin mutta kaikilla kolmella ?

Mustille toisella kierroksella samantyylinen treeni kuin ekallakin eli neljä valmista. Apuna näki kun maalimiehet lähtivät ekalta piilolta tokalle, samaan tyyliin kuin Frescolle siis. Ekalla pistolla pyöri vähän, muut nättejä.

Muuta mieleenjäävää oli että Jessica käyttää mieluummin ääniapuja (koiran nimi) kuin näköapuja. Koiran nimeä kun harvemmin kisatilanteessa metsästä huudellaan, tilanne on koiralle selkeämpi eikä tule sekaannuksia. Eli avut järjestyksessä haju, kuulo, näkö.
Käytettiin ääniapuja suurimmalle osalle koirista (kaikille paitsi meidän pojille ?) ja tuntuivat toimivan. Epävarmoille lähtijöille maalimiehet ihan selvästi lähemmäs ja avut pois jotta koira saa vahvisteen toiminnalle heti kun se lähtee etenemään.
Lähetykset rauhallisiksi ja varmoiksi, koiralle ja ohjaajalle selvä toimintamalli joka aina sama.

Linkin takana Niina ottamia kuvia treeneistä. Kiitos kaikille hauskasta treenipäivästä !