Maanantaina haku pikkuporukalla Jäniksenlinnassa. Keskilinja poikittain aikaisempaan nähden. Ei tallattu, kova tuuli ja tuolla tuntuu muutenkin pysyvän tallaukset aika huonosti, pohja on enimmäkseen hiekkaa.

Frescolle kolme maalimiestä valmiina, keskilinja varmaan jotain reilu 100 m. Maalimiehet etukulmissa ja oik. takakulmassa, väliin jokunen tyhjä. Kaikkiaan hyvä treeni. Kerran kääntyi pistolla työskentelemään taaksepäin. Tämä vahvistaa aikaisempia arvailuja että näitä tulee kun otan sen oikeaan suuntaan kääntyvältä muuten ei hyvältä pistolta takaisin. Kuuliaisena poikana korjaa sitten oikein kunnolla ja lähtee työskentelemään taapäin. Kai se pitäisi sitten ottaa noiltakin pois jos maasto on sellaista että näkee milloin se kääntyy ? vai miten ? Pitää pohtia.

Mustille viisi ilmaisua, haukut 5-40 välillä. Raivoisaa menoa, taitaa pikkupoikaa ärsyttää kun ei pääse juoksemaan. Makaavia maalimiehiä pitäisi muistaa ottaa.

Kotimatkalla vielä Frescolle ruutu paijalassa. Ei vaikeuksia.

Tiistaina tokottamaan Paville Niinan kanssa. Kaikkiaan kai ihan ok treeni. Mustille paikallaanolopätkät Novan kanssa, otettiin myös ihan lyhyt istuminen. Frescolle vastaavat pidempinä Nemon kanssa. Mustille muuten perusjuttua, vähän tarkkaamattomuutta ja seuraaminen aavistuksen väljää. Frescolle kaukoja (hyvät, toimii näköjään muualla kuin kotona), vauhtiluoksetuloa, ohjattu (ei ongelmaa merkin kanssa, tosin haki ensin keskikapulan kun ei löytänyt oikeaa. Toisellakin yrityksellä joutui vähän etsimään ennen kuin kapula sattui silmään.) ja loppuun ruutu puolikkaalla iltaruoalla (ruutu vähän vaikeasti aidan ja koivun välissä. Hidasti matkalla ja selvästi etsi silmillään, päätyi oikeaan paikkaan eli hienoa.).

Kotona vielä Frescolle ohjattu (vasen) ja ruutu, ei ongelmaa. Meni nyt merkillekin oikein reippaasti eli ehkä sekin on taas korjattu vähäksi aikaa.

Keskiviikkona lepo- eli lenkkipäivä plus juhannuksen einesostokset. Helpotus, ei tarvitse enää tunkea ruuhkaisiin kauppoihin.
Pitkään mietittiin mökillelähtöä mutta päädyttiin nyt kuitenkin jäämään kotiin kun eivät tuon kummoisempaa ilmaakaan lupaa. Ja Hettyn pentukatras on melkoinen hoidettava vieraalle hoitajalle.

Kotona vielä Frescolle ohjattu (oikea) ja ruutu, ei ongelmaa paitsi että meinasi ekaa kertaa varastaa merkiltä ruutuun.

Mustille aamulla viimeinen Rimadyl. Nyt lisäillään vapaana liikkumista ja katsotaan kuinka käy.

Kuvassa pikku rellestäjistä se ehkä kiltein tapaus Aurinkoinen eli uudessa kodissaan Armas.
Kuva on muutaman viikon vanha. Jokusen kerran olen noita yrittänyt sen jälkeenkin kuvata mutta kun vauhtia riittää ja valoa ei niin tulos ei ole ollut häävi. Juhannusvapailla taas yritellään.

Torstaina pieni iltatreeni Frescolle, tunnari ja ruutu ongelmitta. Tunnari palautui normaalia huomattavasti nopeammin, ei tarkastanut oman löytämisen jälkeen muita kuten yleensä tuppaa tekemään.

Loppuviikko lojuttiin juhannusta, ihan kirjaimellisesti. Ei tehty oikein mitään, lenkkiä koirain kanssa vaan.

Perjantai ja lauantai totaalista treenivapaata, ei käskyn käskyä koirille lenkkejä ja Mustin satunnaista hiljentämistä lukuunottamatta. Mitä nyt lauantaina vähän kun pieni kultainen Saku kävi meillä tutustumassa. Mustille pennun leikittämisestä arvosanaksi täysi kymppi. Se tykkää noista, leikkii mielellään ja tarpeeksi varovasti jyräämättä pientä. Pennikin oli kovin koiriksi tarkan alkuvahtaamisen jälkeen, Fresco tapansa mukaan oli kuin ei pentua näkisikään.

Lauantaina aamuyöllä Gracella epikohtaus, sohvalla tietysti. Tuon seurauksena sohva (joka oli jo aikoinaan maailman huonoin ostos, kangas on mennyt meillä ihan kamalan näköiseksi) sai lähtöpassit, käytetään nyt väliaikaista pikkusohvaa ainakin hetken.
Grace ontuu edelleen ja minusta pahenevassa määrin. Pitää varata sille lekuriaika heti alkuviikosta, ei tuon kanssa voi odottaa jo varattua pentujen rokotusaikaa viikolla 27. Metacam ei tunnu purevan.
Jotain positiivista sentään, maksa-arvot saatiin takaisin maanantaina ja ne olivat ihan priimaa lukuisista epilääkevuosista huolimatta. ALAT 45 (30-125) ja ASAT 18 (15-62).

Musti sen sijaan on liikkunut torstaista asti rajoittamatta ja ilman kipulääkettä. Kertaakaan ei ole ontunut tai seistessään keventänyt jalkaa vaikka meno on ollut mustimaisesti aika hurjaa. Vielä en silti uskalla huokaista helpotuksesta. Paitsi ehkä ihan vähän.

Ja etteivät sairastarinat kuitenkaan vallan kesken loppuisi, löysin Pennin reidestä patin. Viinirypäleen kokoinen kova ei-liikkuva patti pitkien reisilihasten "välissä". No, eläinlääkärikeikkojahan tässä on tulossa eli lähteköön Pennikin mukaan jonnekin. Toivottavasti tuo(kaan) ei ole mitään vakavaan.

Sunnuntai-iltana palattiin normirytmiin eli iltatreeni Frescon kanssa. Treenin alkuun normitapaan istuminen, piilotin koiran siksi aikaa kun rakensin ruudun. Ensin ohjattu. Haki ekalla keskimmäisen, hmm. On tehnyt tuota nyt pari kertaa kun kapulat on viety vähän pidemmälle merkistä. Ollaan taidettu treenata turhan lyhyellä matkalla ja jostain syystä koira kääntyy keskelle jos ei heti löydä reunakapulaa. En palkannut väärästä vaan laitoin uudestaan jolloin toi oikean (vasemman). Sikanopea palautus. 

Tuolta näytti siis meidän porukan juhannus: