Maanantaina hakutreenit jossa Fresco tarjosi pikkumakeaa valioitumisensa kunniaksi. :)
Mustille neljä maalimiestä, ei tyhjiä Parilla haukutettiin loppuun asti, parilla lopetettiin aiemmin. Suorat pistot, muutamalla vähän pyöri ennen kuin löysi. Viimeisellä Sari palkkasi ruoan loputtua käpyä heittelemällä ja tuohan toimi kanssa hienosti.

Frescolle pelkkää kivaa. Eli yksi pisto jonka päässä ihan nipussa kolme maalimiestä, palkka parista hassuta haukusta. Koirapoika meni ihan sekaisin kun oli niin sikakivaa. :D Tuota pitää jatkossakin käyttää silloin tällöin, tuntui tykkäävän kovasti.

Treeni oli kaikkiaan aika rutiini, ei Mustille mitään uutta tai vaativaa. Vähän taitaa olla itsellä takki tyhjä eikä kai ihmekään.

Tiistaina viimeisen kerran tokoa Vanhankylänniemessä. Kehääntuloharjoitus jossa seuraaminen ja palkka toisen liikkeen valmis-sanasta. Häiriötreeniä ringissä, seuraamista, istuminen, kaukot, makuu häirittynä. Luoksetulo ja ruutu yksittäisinä.
Musti oli kaikkiaan ihan pätevä vaikka paikalla oli taas juoksunarttu. Mistä noita nyt meidän tielle riittää ? Ei siinä mitään, hyvää treeniähän tuo on kun poika oppii että hajuissakin toimitaan ja minä opin miten sen hajuhaluja käsitellään.
Seuraaminen on parantunut ihan rutkasti. Paikka on paljon parempi kuin kuukausi sitten kun kurssi alkoi. Vielä koiruutta pitää hilata vähän taaemmas mutta nyt alkaa jo näkyä valoa tunnelin päässä. Luoksetulo ja ruutu vähän hitaita.
Lisäksi treenattiin kehujen kestämistä haukkumatta. Toimi hyvin, etenkin kun pallo oli kädessä ja koira kyttäsi sitä. Siis se haukkumattomuusosio toimi, etenkään taputteluja tuo ei kyllä kehuna pidä eli eiköhän jätetä ne suosiolla pois.

---

Kissilapset saivat kotisivuille oman sivunsa. Tuo on kyllä harvinaisen mukava pesue. Nättejä pentuja ilman isoja virheitä ja kertakaikkiaan tosi kivat luonteet kaikilla. Rohkeita ja seurallisia vekaroita. Ja hurjan vilkkaita jo tässä vaiheessa. :D Fia imettää edelleen vaikkei kyllä tarvitsisi, se on jo tosi laiha ja pesue syö kiinteää sellaisia määriä että kyllä silläkin pärjäisi.
Myttykin tykkää pennuista, leikittää niitä ja leikkii niillä.

---

Keskiviikkona kohti Porvoota ja Musti Pumppasen BH-koetta. Onnistuin taas kerran arpomaan suoritusvuoron yksi eli ei kun koira naruun ja kentälle. Parina aivan hemaiseva aussietyttö jonka kanssa Musti olisi ilmoittautumisessa flirtannut oikein mielellään, etenkin kun tuomari vielä halusi koirat ihan vierekkäin. Ja jotta tilanteesta saatiin vielä vähän kaoottisempi, puhelin perhana alkoi soida. Yleensä tuo on moisissa tapahtumissa aina äänettömällä mutta nyt kävi kämmi ja unohtui. Tuomari ei tuota pistänyt pahakseen, puhui itsekin puhelimessa yhden koirakon suorittaessa seuraamiskaaviotaan (!).

Mutta oman keskittymisen tuo sotki totaalisesti ja se näkyi. Remmiseuraaminen oli vähemmän mallikasta kautta linjain. Välillä löytyi kontakti ja tuli tekemisen meininkiä mutta ei tuohon kyllä tyytyväinen voi olla. Henkilöryhmässä kontakti katosi ja luovittiinkin sieltä ulos suorinta tietä.

Sitten remmi irti ja taas seuraamaan. Nyt tuntui jo paljon paremmalta ja enimmäkseen vapaana seuraaminen oli ihan ok. Ällän sakarassa paikoitellen väljyyttä.

Liikkeestä istuminen ihan pienellä olkapääavulla ok.

Liikkeestä maahan ja luokse hyvä. Vähän varasti sivulletulossa ja edelleen perusasento tuossa pitäisi saada vähän suoremmaksi.

Paikallaanolo sikäli ok että pysyi. Vilkuilin vähän taakse ja odotetusti koiruus haisteli satunnaisesti maata.

No, hyväksytty suoritus kuitenkin vaikkei minusta erityisen mallikas. Kentälletuloja vieraiden koirien kanssa pitäisi näköjään harjoitella oikein urakalla.

Kaupunkiosuudessa oli vaikka mitä härdelliä järjestäjän toimittamana mutta tuolla ei hankaluuksia, kyllä Musti osaa kaupungissa olla.

Eli Mustia voi nyt kutsua tittelin kera, BH Musti Pumppanen. Ensimmäinen etappi pk-uralla saavutettu.

Torstaina agit ja Kim Kurkisen kovin kihara rata. Mustilla oli vauhtia ja aloitekykyä siihen malliin että tuntui että enimmäkseen mentiin eri rataa. Kaikki omat ohjausvirheet punkesivat esiin kun paniikki iski kun "se meni jo".  No, ensi kerralla paremmin.
Oman treenin jälkeen pientä seuraamispätkää ja kontaktia häiriön alla. Seuraaminen on kyllä paljon parempaa. Paikkaa jos saisin vielä aavistuksen taaemmas niin olisi oikein tyytyväinen. Kontakti häiriössä pysyi oikein hyvin. Tuota pitäisi tehdä paljon enemmän vieraissa paikoissa ja vieraiden koirien lähistöllä.

Lauantaina luonnetestityötä koko päivä. Oli tosi kivaa vaikka välillä satoikin. Noita on kyllä tosi kiva seurata ja vielä parempi kun pääsee samalla töihin eli olemaan hyödyksi jollain tapaa. Rotuvalikoimakin oli mielenkiintoinen eikä niin perinteinen, mukana mm. lancashire heeler, tiibetinterrieri, labbiksia, perroja, valkkareita.
Omilla tylsä päivä, viettivät aikaa kotona. Illalla Mustille vähän tottistusta, seuraamisen paikkaa ja liikkeestä seisomisen kaivamista takaisin bh-treenin eli istumisen jälkeen.

Sunnuntaina aamuvarhaisella kohti Raisiota ja Sari Kärnän vetämää hakupäivää. Ja johan olikin taas antoisaa ! Kyllä se on mielenkiintoista joku kerta vuodessa kuunnella ihmistä jolla on pitkä kokemus ja joka ilmiselvästi tietää mitä puhuu.
Sari treenasi myös oman koiransa joka oli hyvin mielenkiintoista, tapa oli erilainen mitä olen itse aiemmin nähnyt. Pistoja (löytöjä) paljon (10-20 ilmeisesti yleensä), risteily opetettiin heti alussa. Ilmaisua ei vielä mukana.

Treenattiin kaksi kierrosta kaikilla koirilla, meiltä mukana Musti. Mustin eka treeni oli helppo, löytö tyhjä löytö löytö. Tuossa ei tullut ongelmia. Metsässä oli paljon piiloja, tyhjät eivät häirinneet Mustia ja piilossa olevat maalimiehet haukkui normaalisti.
Toisella kierroksella pidempi treeni, pari tyhjää ja viisi löytöä. Lyhyemmät ilmaisut, säästettiin sillä koiraa. Erilaisia piiloja, maalimies jolla oli pelkkä pää piilossa aiheutti vähän miettimistä eikä ilmaisu alkanut ihan heti. Tällaisia siis.
Kuljetukset toisella kierroksella parempia kuin ekalla, koira oli vähän väsyneempi ja jaksoi kuunnella ja kulkea mukana. Se taitaa siis alkaa osata tuon, nyt pitää vaan vaatia tiukemmin.

Itselle mietittävää keskilinjatyöskentelyyn. Tiedän että tämä ei toimi Mustin kanssa, nytkin se oli välillä tosi vaikea saada sivulle. Olen nähtävästi itse siirtynyt koiran sivulle enkä vaatinut sitä tulemaan minun luokseni tarpeeksi hyvin. Pitää pohtia muutetaanko tuo, todennäköisesti pitäisi.

Metsässä meni aikaa 10 h ja matkoineen tuo oli melkoinen päivä. Mutta ah niin hyödyllinen taas, kiitti Anne järkkäämisestä !