Maanantaina hakutreenit. Flunssanpentele ei suostu vieläkään häipymään kokonaan ja veto oli kokolailla poissa vaan hyvinhän tuo sujui. Kakkoskoiratreenaajat olivat onneksi tallanneet jo radan valmiiksi, kiitokset siitä. :)

Mustille löytö löytö tyhjä löytö. Eka pisto hieno, meni viivasuoraan ja löysi vaikeamman piilon hyvin. Toisella etsi laidassa pidempään mutta meni suoraan ja löysi itsenäisesti kuitenkin. Tyhjä ihan sikanätti, suoraan, eteni alueella, tuli kun kutsuttiin. Viimeisellä kääntyi työskentelemään taapäin, etsi pitkään sieltä kunnes palasi takaisin, toisella lähetyksellä löysi. Tuossa lähetin tod näk koiran liian kaukaa edellisestä löydöstä, kävi tarkastamassa takana vielä etsimättömän alueen. Ilmaisut loppuun asti.

Frescolle neljä löytöä. Ei ongelmia, löysi kaikki ekalla lähetyksellä ja työskenteli nätisti eteenpäin. Kaksi ekaa maalimiestä etukulmissa jotakuinkin suoran piston päässä, kaksi seuraavaa niin että koira löysi edettyään alueella.

Mustin kanssa muutama pieni seuruupätkä, toimii nyt myös käsi selän takana. Tuo tuntuu itselle helpommalta kuin imuutustyylinen käden asento.

Tiistaina jatkui tokokurssi Järvenpäässä. Liikkeet sujuivat ihan kohtuuok mutta mielentila oli kyllä kamalinta ever. Musti oli täysin vakuuttunut että paikalla olleella cockerineidolla oli tärpit parhaimmillaan vaikka omistaja tykkäsi että juoksu on jo ohi. Vapaalla ollessaan Musti piippasi neitokaisen perään ja venyi koko koira hajujen mukana.

No, liikkeet tuli tehtyä. Häiriökontaktia ja paikallaanolot ringissä, liikeestä seiso yksittäin. Istui ensin reilun viisi seisomista, sitten kuuli jopa mitä pyydetään.
Lisäksi tehtiin ohjatun palloharjoittelua ja alkeistunnaria, noita ei ole ennen kokeiltukaan Mustin kansa. Hyvin sujui. :)

Keskiviikko meni sähläämisen puolelle, pakattiin ja etsittiin tavaroita viikonlopun reissua varten.

Torstaina aamusta Riihimäelle jossa Mustille agitreeniä, vetäjänä Nina Manner. Kinkkisiä ratoja joissa suurin haaste taisi olla saada rata ohjaajan päähän. Jostain syystä unohdin muutamalla kohdalla jatkuvasti mihin olin menossa ja koiraa viemässä.
Luppoajalla otettiin muutamat hyppynoudot reilu puolimetrisellä ja aa-estenoudot jyrkällä aalla sekä Frescolla että Mustilla. Jyrkkä aa oli jostain syystä vähän epäilyttävä ja molemmat kiersivät sen ekalla menoyrityksellä. Lisäksi Musti hyppäsi tosi rumasti sen harjalta, ei näköjään osaa jyrkällä tulla yhtään alas ennen hyppyä.

Neljän maissa lähdettiin tuolta ja välillä pikaiseen kotiin syömään josta Konalaan omiin treeneihin, vetäjänä Kim Kurkinen. Vähän mietitytti että riittääkö ohjaajassa tai koirassakaan enää puhkua mutta treeni meni oikein kivasti. :) Taas löytyi muutama uusi ja näppärä vienti jotka toimivat Mustille hyvin. Pointtina, mitä vähemmän valsseja sen parempi. Tuota kun saisi vielä kisaradallakin toteutettua.

Perjantaina aikaisin aamusta ylös, Musti ja pakaasit mukaan ja Kariluodon kartanolta pakulla kohti Turkua, laivaa ja Ahvenanmaata. Laivamatka Mustin kanssa meni hienosti, poika kulki nätisti rapuissa ja käytävillä ja odotteli hytissä kun käytiin syömässä. Hyttikaverina juuri juoksunsa lopettanut Baia joka olisi ollut aika iiiihana.

Ahvenanmaalla käytiin katselmassa paikallisia nähtävyyksiä ja erikoisuuksia, tsekkaamassa seuraavien päivien kisakenttä ja ostamassa pöperöt. Sitten mökille tai siis omakotitalolle jossa asusteltiin vkl. Koiria talolla seitsemän neljästä eri porukasta. Yhtä lukuunottamatta kaikilla oli omat makuuhuoneet eli homma sujui melkoisen kivuttomasti. Heti mökin vierestä aukesi hyvät lenkkimetsät joita käytettiin se mitä ehdittiin.

Lauantaina lähdettiin kympin maissa kisapaikalle. Mustilla suunnitelmissa kolme kakkosen starttia. Luokassa kilpailijoita kolme ja pikkukoirissa kokonaista kaksi, kakkosten radat peräkkäin kahdella eri kentällä. Eli aika sutinaa luvassa.

Eka hyppäri oikein mukava, ohjaajan päässä vaan sutisi sen verran että unohdin radan. Hetken ehdin tähyillä numerolappuja jonka aikana koira valitsi niistä kahdesta aidasta sen väärän. Ei palkintoja tältä radalta siis.
Seuraavana agirata, ei pahan näköinen sekään. Koira vähän hitaalla mutta ohjautui sen verran kivasti että tehtiin näppärä nolla. :) Luokan ainoana (jee :D) eli saatiin voittokippo ja lahjakortitkin. Ja se pelätty siirto kolmosiin, voi iiik.

Sitten olikin luvassa pitkä tauko kunnes seitsemän (?) maissa illalla startattiin päivän viimeiselle radalle, maxikolmosten hyppärille. Kolmantena esteenä kepit joille en saanut Mustia kahdella ekalla yrittämällä, noista kymppi. Räpellyksen seurauksena myös joku sekka yliaikaa. Muuten meno oli nätin sujuvaa, ainakin IMO. Vauhti parasta Mustilta tuona päivänä eli kivasti parani loppua kohden vaikka lämpöä oli vaatimattomat +25. Kiitos matkakumppaneille häkkejen lainoista että Mustikin pääsi vähän nukkumaan päivän mittaan.

Sunnuntaina vielä yksi startti. Hyllylle radan puolivälissä, en tajunnut varoa tuota kohtaa en niin yhtään. Muuten nätti ja sujuva rata. Ei se näköjään niin pahaa olekaan kolmosissa, ainakaan tuollaisissa pikkukisoissa. Ehkä me vielä startataan mantereellakin.

Laivamatka kotiin sujui kommelluksitta. Kotona Musti tykkäsi että Fresco on niin ällö että hyvä kun autosta sai itseään ulos, murisi vaan ja käänsi päätä pois. Piileskeli pakun takana aikansa. Lähdettiin Millanin oppeja seuraten poikain kanssa pienelle kävelylle jossa rentoutuivat heti niin että sisällekin päästiin murinoitta.

Lähipäivinä Musti jäykisteli ja väisteli vähän pariin kertaan, muuten tunnutaan taas olevan samaa laumaa. Musti on kyllä alkanut kivasti projisoida ällötyksensä väistämiseen rähäkän sijaan. Tai eihän noita rähäköitäkään juuri ole ollut, pari kertaa. Nyt se murahtaa ja poistuu toiseen huoneeseen kun alkaa isin seura ahdistaa.

Sunnuntai-iltana Nuupille saapui pitkästä aikaa vieras morsian. Saas nähdä miten lähtee pariskunnalla synkkaamaan.