Maanantaina illalla Konalaan lenkille ja sen jälkeen agittamaan kera Mustin. Ohjatuissa treeneissä jaakotusta ja kujakeppejä kuja rippasen kapeampana. Ei isoa ongelmaa paitsi jaakotuksen osalta ehkä ohjaajan jalanhallinnan suhteen.
Lisäksi tehtiin itsenäisesti puomia ja putkea yhdessä ja erikseen.

Väliajat tokotettiin. Mustin keskittyminen oli taas ihan erinomaisen hyvää, ei välitä ympärillä tekevistä koirista eikä toisten ohjaajien kovistakaan äänistä. Tehtiin pikkuseuraamista, kaukojen is-ma, luoksetulon loppuasentoa ja noutoa tunnaripulikalla. Tai lähinnä noudon loppuasentoa ja pitämistä, en vielä heitellyt pikkukapulaa hiekan sekaan pennun kiusaksi. Vaikka tuskin tuokaan mikään ongelma on. *koputtaa kuitenkin puuta*
Alussa meinasi pureskella tunnaria, ei olla hetkeen tehty sillä juuri kyseisestä syystä. Tajusi kuitenkin nopsaan ettei saa rouskia.

Kotona myös pikkutreeniä. Mustille samoja kuin hallilla, myös kokonaista noutoa. Kotona tehdään "irtorullalla" eli puutarhaletkun pätkällä. Ihmenimityksiä koiraihmisillä asioille jotka normaali-ihmisille ovat jotain ihan muuta. ;)
Vähän seuraamista käsiavun kanssa. Tuohonko minä nyt sitten vihdoin ja viimein kuitenkin päädyn ?
Frescolle seuraamisen askelsiirtymisiä sinne tänne sekä kaukkareita. Palkkaan sisällä pelkällä kuivaruoalla ja silti tekemisen vire on kohtuuälytön ja tuntuu että nousee vaan kerta kerralta.
Pihalla Frescolle olemattomasta ruudusta sivullesiirtymisiä. Tulee tosiaan sille puolelle jonne päätäni käännän, tuo kannattaa muistaa kokeessa. En ala sitä sen kummemmin rumppaamaan, kunhan ylläpidän ja kääntelen päätä oikeaan suuntaan. Tai siis vasempaan jos tarkkoja ollaan.

Armi:

Ja molemmat pikkunaamat:

Tiistaina jatkuivat Mustin Korri-opinnot, aiheena ruutu ja nouto.
Ruuduksi valittiin Mustille näyttöruutu, toimi hienosti. :) Jatkossakin taidan alkaa tekemään tuota. Mustille on tehty ruutua muutama kerta sekä lelulla että namilla. Menee kyllä niillä epäröimättä ruutuun mutta tajuaako tötsistä mitään ? Lisäksi vaarana on että se ahneena jää kuurona etsimään namia siinä vaiheessa kun sitä ei ole. Musti muutenkin on kärkäs tarkastamaan kaiken mahdollisen maassa lojuvan, en haluaisi kannustaa sitä siihen enempää.
Näyttöruutuja siis. Lisäksi tässä vaiheessa kannattaa alkaa tekemään ruudussa pysymistä sekä liikkeen loppuosaa jota luonnollisesti voi tehdä myöskin ilman varsinaista ruutua.
Tässäkin jokainen liikkeen osa pitää muistaa opettaa huolella. Sekä koiralla että ohjaajalla on oltava kokeessa turvallinen olo, koiran on tiedettävä mitä on tapahtumassa ja mitä käskyt eri tilanteissa tarkoittavat. Ei yllätyksiä koetilanteeseen.  

Nouto toimi ok. Tehtiin peruspitämistä ja yksi kokonainen liike jossa lopussa tuli vähän pureskelua. Meillä oli mukana ohjatun kapula jossa on paksumpi "varsi" johon Musti on tottunut. Kotona ollaan tehty viime ajat letkunpätkällä, tunnarilla ja pari kertaa toisen sarjan ohjatun kapulalla jotka kaikki ovat huomattavasti ohuempia kuin tuo.
Mustihan pureskeli pentuna noita tosi paljon, nyt se on saatu ohuemmilla ja kotona rauhallisessa tilanteessa pois. Tuolla tosiaan pukkasi vähän takaisin, siihen pitää kiinnittää huomiota. Ja vauhtiin kanssa.
Musti sai taas kovasti kehuja viretilastaan. On kuulema täynnä viettiä passiivisissakin liikkeen osiossa kuten noutokapulan pitämisessä. Ja niinhän se onkin, tekee siinäkin tosissaan töitä. :)
Pitäminen sujui hienosti, Musti on nyt älynnyt ettei kapulaa pudoteta ennen käskyä. Mutta jatketaan harjoituksia.

Pekka itse tekee kuulema noudon niin että ensin pelkkää vauhtinoutoa ilman luovutusta (palkka ohjaajalla niin että palkka parempi kuin kapula, kapula on vaan ikäänkuin "raha" jolla palkan saa jolloin paluu pysyy ripeänä) n. neljän kuukauden ajan. Vauhtinoutoja voi tehdä tosi pitkälläkin matkalla, itse voi kävellä viemään kapulan pidemmälle mitä heittämällä saisi.
Sitten opetetaan luovutus, treenejä vähintään kolme kertaa päivässä 2-4 viikon ajan. Peruspitämistä, parin askeleen päästä luovutusasentoon. Ei kapulan nostamista maasta, se ei kuulu tähän vaan vauhtinoutoliikkeeseen. Jos koira aikoo tiputtaa kapulan, älä sieppaa kiinni. Anna tippua, ihmettele, anna kapula uudestaan koiralle. Opeta se pitämään niin että voit itse ottaa kapulasta kunnolla kiinni (vaikka nostaa koiran ilmaan) ilman että se päästää irti. Irti vasta käskystä. Pureskelusta voi kieltää ja koskea vähän alaleukaan.

---

Torstaina käytiin pikkunaamojen kanssa rokotuksilla Nikkilässä. Varsinkin Mörkö oli kovin sydämistynyt moisesta kidnappauksesta ja protestoi boksiin sulkemista kovasti. Armi otti vähän rauhallisemmin.

Itse rokotusta eivät tuttuun tapaan huomanneetkaan. Muutenkin kaikki oli kunnossa, sydämet kuunneltiin ja niin edespäin.

Silmien vetisestä vuodosta (jota on ollut aika lailla alusta asti satunnaisesti) ell oli sitä mieltä että ei kannata huolestua tai alkaa tippaamaan, on todennäköisesti normaalia kyynelkanavien kehittymiseen liittyvää vuotoa. Silmät olivat siistit eikä vuoto ole missään vaiheessa ollut paksumpaa tai minkään väristä, ihan vetistä vaan. Samoin silmät ovat koko ajan täysin auki eivätkä ärtyneet tai siristelevät.

---

Lekurireissun jälkeen koirain kanssa pidemmälle remmilenkille. Tuota on nyt kolmen kanssa tullut tehtyä aika vähän, enimmäkseen lenkkeillään vapaana. Meillä kun ei ole katulamppuja, jalkakäytäviä tai muita mistä kolmen lauman kanssa olisi iloa. Onneksi liikennettäkään ei ole älyttömästi, mitä nyt laskettelukaudella vähän enemmän kun ihmiset kulkevat rinteille.
Musti on oppinut hienosti reagoimaan auton ääneen, se tulee viereen ja odottaa namia. Tuo on hyvä, täällä ei auta poukkoilla autojen perään tai jää pian alle.

Ihan pientä tokotusta on tehty, lähinnä tunnaria ja kaukoja Frescolle. Tiistaisen totaalisen kaukojen katoamisen jälkeen homma on taas sujunut ihan ok.

Perjantainakin innostuttiin remmilenkkeilemään. Ei se mitään hermolepoa edelleenkään ole mutta sentään sujuu. Pennin taannoinen seesteisyys jäi pariin kertaan, nyt se on taas oma itsensä eli vähän stressaantuneen oloinen. Pitäisi tehdä remmeilyä enemmän, jos se siitä taas.

Lauantaina metsään ja pelloille, sain muutaman kuvankin näpsäistyä.

Penni se on aina niin kaunis kuvattava:

Musti tykkää vieläkin pusia isoja koiria ihan hirmuisesti. Ne eivät ole tuosta ihan niin innosisaan:

Ja tästä selviää miksi meillä on nykyisin piha täynnä pensaanpalaisia. Olenkin vähän ihmetellyt:

Flickrissä vielä lisää kuvia.

Pe-su tokotettiin vähän pihalla. Merkki ok, ruutu ok, ohjattu nouto ok. Luoksetulot kivan nopeita, palkka takana maassa ja vapautus kun koira tulee lujaa. Lauantaina F keksi että kaukoissa ja luoksetulossa ohjaajan loitotessa voi nousta istumaan. Hmm, tuo onkin ihan uusi idea. Toruin, menin takaisin ja aloitin liikkeen uudestaan. Sunnuntaina ei tehnyt tuota mutta sen sijaan toi tunnarissa väärää. Haisteli ihan kunnolla mutta lumi ja pakkanenko häiritsivät vai mikä kun ei tuntunut erottavan isännän ja emännän hajuja. Toruin peräti väärästä, saa nähdä oliko tuo virhe. Kokeillaan uudestaan kun vähän lauhtuu.

Sunnuntaina lähdettiin heti aamusta satamaan vastaanottamaan Ruotsista tulevaa meidän perheen uutta ulkojäsentä:

Vitsi mikä nöpö ! Sievä kuin mikä ja aivan kympin luonne. :)
Kyseessä on siis British Dream's Lapponia, tuli Ruotsista Saijalta. Meiltähän lähti tuonne vajaa pari vuotta sitten U-pentueen poika Linus (Tassulähteen Uusi Kuu) jonka tytär nyt saapunut "Fia" on.
Fia jatkoi matkaa suoraan Espooseen, meni sijoitukseen kotiin jossa on jo ennestään kaksi mustaa tyttöä meiltä.