Tiistaina agia ja torstaina agia. Tiistaina tehtiin BATilla pitkää alkusuoraan ja sen jälkeen kinkkisempiä kepeillemenoja. Tiukka kepit kiertävä takaaleikkaus avokulmasta ei toimi. Koira tulee kepeiltä pois jos päässä ei ole palkkaa. Enkä itse osaa ajoittaa tuota ollenkaan. Plus kun hommaa hinkataan, Musti alkaa ylikorjaamaan eli menee kepeille sisään kiertäen ekan kepin väärältä puolelta. Luulee reppana tekevänsä väärin siis. Eli vältettävä moista treeniä tuolla tavalla ja saatava enemmän onnistumisia. Onneksi Musti ei ota noista itseensä, korjaa vaan väärin joka tietysti ei ole hyvä sekään kun siinä tulee virheellisiä toistoja.

Torstaina agissa Kimin kinkkinen rata. Jumahdettiin väliin 3 - 4 kun en saanut koiraa käännettyä muurilta aidalle vaan meni aina kepeille. Muutenkin aika onneton treeni, onnistumiset olivat enemmän sattumaa kuin ohjaajan taitoa. Pitää yrittää tehdä tuota rataa vielä jossain vaiheessa uudestaan, nyt siitä jäi aika huono maku.

Plus treenin jälkeen hengittäminen oli taas mitä oli. :( Pitäisi ottaa kissahomma vakavaan pohdintaan mutten halua kun tiedän että vaihtoehdot ovat aika vähissä.

Lisäksi ollaan tehty pihalla Mustille tunnarin piilotusta hankeen (kun mitään ei näy, ottaa oma-käskyllä hyvin nenän käyttöön), vähän jääviä ja luoksetuloja plus hallissa tunnarin tuontia näkösältä purematta.
Lisäksi tein keskiviikkona pikkulenkit remmissä poikain kanssa yksittäin. Ja jeij, nehän melkein osaavat kulkea remmissä ! Jonkunlaisella efortilla tuonkin voisi saada toimimaan - ainakin niin kauan kun Pensku ei ole sotkemassa pakkaa. Sen kanssa tuo taitaa olla utopiaa.

1293903191_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lauantaina olin kuuntelemassa Opaskoirakoulun johtajaa Riitta Liimataista HETI:n Luonnepäivässä. Mielenkiintoista, joskin hyvin Opaskoirakoulupainotteista asiaa koirien luonteista, niiden periytymisestä ja luonteen testaamisesta.

Sunnuntaina aamusta Lauran ja tyttöje kanssa Kirkkonummelle Suskin tottiskoulutukseen. Mustilta katsottiin edelleen noutoa. Samoja juttuja kuin viimeksi, vauhtia pitäisi alkaa nyt tekemään kun pureminen on paremmin hallinnassa. Luovutus saalille jossa puretin sormeni pariin kertaan.
Eli koira eteen, kapula suuhun, matalaa kehua, irti ja palkka peruuttaen ylhäältä. Alkuun pari kertaa ilman kapulaa.
Lisäksi isku- ja vauhtinoutoja.

Katsottiin vähän myös eteenmenoa tai lähinnä valmistelevan osuuden edistämistä. Suskin ehdotus oli että aina koiran edistäessä (tai peräti karatessa) toru, (pakote) ja takaisin lähtöpaikkaan. Uusi yritys ja lähetys kun koira korrektissa paikassa. Nyt lähetettiin vain kerran ja runsaiden korjailuiden jälkeen tuokaan ei onnistunut. Lisänä taisi häiritä mukana heiluva remmi, Mustihan on herkkä moisille.

Iltapäivällä kissavierailua Korsossa, josko viimeisellekin naperolle olisi nyt löytynyt se oikea ja oma koti.